Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Venäjän talouskasvun hidastuminen heijastuu Suomeen viennin ja matkailun kautta

Blogit Nurkanvaltaaja 6.5.2013 06:00
Teppo Tiilikainen
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kuvitus Janne Tervamäki.

Suomalais-venäläisen kauppakamarin barometrin mukaan suomalaisyrityksillä menee Venäjällä hyvin. Venäjä oli viime vuonna Suomen toiseksi suurin vientimaa heti Ruotsin jälkeen.

Kaksi kolmasosaa kauppakamarin kyselyyn osallistuneista yrityksistä arvioi viennin kasvavan edelleen, ja puolet Venäjällä toimivista yrityksistä uskoo, että liiketoiminta kasvaa.

Mutta kuinka kauan näin voi jatkua? Vladimir Putinin paluu presidentiksi on hidastanut yhteiskunnallisia uudistuksia, ja sen uskotaan heijastuvan myös talouskasvuun.

Venäjän talous kasvoi ennen maailmantalouden kriisiä 7-8 prosentin vuosivauhtia. Viime vuonna päästiin vielä 3,4 prosenttiin, mutta nyt kasvun ennustetaan romahtavan 2,4 prosenttiin eli alle puoleen Putinin tavoittelemasta 5-6 prosentin vauhdista.

Talousministeri Andrei Belousov varoittaa, että Venäjä uhkaa ajautua syksyllä jopa taantumaan, ellei taloutta elvytetä. Putin ei kuitenkaan suostu velkaelvytykseen. Sen sijaan hän kehottaa käyttämään pahan päivän varalle koottuja rahastoja.

Putin on pyytänyt hallitukselta ja talousasiantuntijoilta toukokuun puoliväliin mennessä uusia ehdotuksia talouskasvun kiihdyttämiseksi. Lisää rahaa on luvassa ainakin teiden kunnostamiseen ja energiahankkeisiin.

Maailmantalouden hidastuminen jarruttaa Venäjän kasvua. Mutta syitä löytyy myös omasta takaa. Moskovan talouskorkeakoulun tutkijoiden Valeri Mironovin ja Vadim Kanonovin mukaan Venäjä on menettänyt kilpailukykynsä, koska työvoimakustannukset ovat kasvaneet 3-4 kertaa nopeammin ja hinnat kaksi kertaa nopeammin kuin Euroopassa keskimäärin.

Lisäksi raakaöljyn hinta kääntyi helmikuussa laskuun. Venäjän elää edelleen öljystä ja maakaasusta - energia kattaa noin puolet valtion budjetista ja yli 70 prosenttia vientituloista.

Talouden yksipuolisuus on tulevaisuudessa yhä pahempi ongelma, sillä öljyä ei riitä vientiin nykyisiä määriä kotimaisen kulutuksen kasvaessa. Samaan aikaan Venäjän kaasujätti Gazprom on menettänyt mahtiasemansa, sillä maailmanmarkkinoilla on ylitarjontaa nesteytetystä maakaasusta.

Myös lisääntyvä liuskekaasun tuotanto horjuttaa Gazpromin asemaa. Yhdysvalloissa maakaasun hinta on pudonnut alle kolmannekseen Gazpromin Saksaan myymän kaasun hinnasta. Gazprom on jo joutunut laskemaan hintojaan Puolassa, Saksassa ja Ranskassa.

Vientihintojen aleneminen rokottaa valtion tuloja tänä vuonna 4-5 prosenttia. Menetystä ei voi korvata verottamalla, koska energian verotus on jo nyt poikkeuksellisen kireää.

Myös jatkuva pääomapako aiheuttaa päänvaivaa Putinille. Venäjältä karkasi tammi-maaliskuussa valuuttaa länteen jälleen noin 20 miljardin euron arvosta, sillä sijoittajat eivät luota Venäjän pankkijärjestelmään ja oikeuslaitokseen.

Epävarmuutta lisäävät myös seitsemän prosentin inflaatio ja ruplan kurssin kehitys. Venäläisten ostovoima vähenee, kun tuontitavaroiden hinnat kallistuvat.

Se on huono uutinen myös Suomelle, sillä venäläisten matkailu vähenee. Suomi oli viime vuonna venäläisten ylivoimaisesti suosituin matkailukohde, ja he kuluttivat täällä jopa miljardi euroa. Nyt tax free -ostosten määrä on vähentynyt.

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.