Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Venäjä pelkää, että öljyn hinta romahtaa

Teppo Tiilikainen
Blogit Nurkanvaltaaja 24.10.2011 06:31

vuotava ölytynnyriRuplan arvosta katosi yhdessä yössä yli 70 prosenttia, kun Venäjän talous romahti 1998. Kansalaiset menettivät säästönsä ja ulkomaiset sijoittajat pakenivat maasta.

Talous elpyi kuitenkin nopeasti devalvaation ansiosta. Venäjä maksoi 2000-luvun puolivälissä öljytuloilla Neuvostoliiton aikaiset velkansa ja keräsi satoja miljardeja vakausrahastoon, jolla tuetaan taloutta vaikeina aikoina.

Venäjän valtion ulkomainen velka on nyt alle 13 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mutta yritykset ovat velkaantuneet ulkomaille 470 miljardia dollaria.

Venäjän talous kasvoi ennen maailmantalouden kriisiä 7-8 prosentin vuosivauhtia. Nyt kasvu on hidastunut noin neljään prosenttiin. Lähivuosina pudotaan jopa sen alle, mikä tietää työttömyyden kasvua.

Venäjän tilastokeskuksen mukaan yli kaksi miljoonaa venäläistä on pudonnut kahden viime vuoden aikana köyhyysrajan alapuolelle, jossa elää jo 21,1 miljoonaa ihmistä eli lähes 15 prosenttia väestöstä. Eläkerahastoissa on uhkaava 31 miljardin dollarin vaje. Se kasvaa edelleen ensi vuonna, kun yritysten sosiaaliveroja alennetaan.

Venäjän johto yrittää puhaltaa talouteen uutta vauhtia, mutta kasvu on täysin öljyn ja muiden raaka-aineiden tuotannon varassa. Jos maailmantalous ajautuu taantumaan, öljyn hinta laskee ja Venäjä uppoaa sen mukana.

Venäjä on ohittanut Saudi-Arabian maailman suurimpana öljyntuottajana. Raakaöljyn tuotanto kasvaa noin puolentoista prosentin vuosivauhtia, mutta öljyn vienti on kääntynyt laskuun.

Valtio ei pysty lisäämään öljytuloja myöskään verottamalla, koska verotus on jo nyt poikkeuksellisen kireää. Öljy-yhtiöiden myyntituloista kolme neljäsosaa menee erilaisiin veroihin.

Pääoma pakenee maasta

Venäjän taloudessa on muitakin huolestuttavia merkkejä. Pääomat ovat alkaneet taas paeta maasta. Keskuspankki arvioi, että rahavirta ulkomaille paisuu vuoden loppuun mennessä jopa 50 miljardiin dollariin. Presidentti Dmitri Medvedev on kuvannut Venäjän investointi-ilmapiiriä yksiselitteisen huonoksi.

Valuuttapako heijastuu ruplan arvoon, joka on heikentynyt elokuusta alkaen yli kymmenen prosenttia siitä huolimatta, että keskuspankki on tukenut sitä markkinoilla miljardeilla dollareilla.

Tilannetta pahentaa se, että Venäjän politiikassa näyttää alkavan uusi pysähtyneisyyden aikakausi, kun pääministeri Vladimir Putin palaa presidentiksi ensi kevään vaalien jälkeen ja Medvedev pudotetaan pääministeriksi.

Putinin päätös herätti hallituksessa ristivetoa, ja valtiovarainministeri Aleksei Kudrin sai potkut. Häntä on pidetty vakaan talouskehityksen takuumiehenä. Kudrin on varmistanut tiukalla finanssipolitiikalla, ettei inflaatio kiihdy hallitsemattomaksi kuten 1990-luvulla.

Tapahtumasarja kielii uudistusmielisten ja vanhoillisten valtataistelusta. Venäjän bisneseliitti yritti tukea Medvedeviä, jota pidettiin nykyaikaisempana ja uudistushaluisempana kuin Putinia, mutta nyt hän on paljastunut pelkäksi marionetiksi.

Putin yrittää rauhoitella sijoittajia lupaamalla, että korkean teknologian kehittämiseen tähtäävät hankkeet jatkuvat ja että ulkomaisia sijoituksia helpotetaan myös niin sanotuilla strategisilla toimialoilla.

Putin vakuuttaa, että Kudrinin luoma talouskuri pitää, vaikka Venäjä käyttääkin yli 10 miljardia euroa aseteollisuutensa kohentamiseen seuraavan kolmen vuoden aikana.

Kuvitus Janne Tervamäki

Teppo Tiilikainen

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Keskustelu

Putin ajaa Venäjän syvään lamaa, kaikki kellä mahdollisuutta siirtää rahanasa ulkomaille, siirtää ja muuttaa itse perässä. Pelkkä Putin teatteri presidentiksi valinnasta aiheuttaa kaaoksen ja laman Venäjällä, Putin itse luulee, että hän voi aloittaa taas sodan jossain päin maailmaa, niinkuin aikaisemminkin ja pelastaa sillä maineensa, mutta näin laman aikana sekään ei onnistu.

Kun Medvenev nousi presidentiksi, hän puhui paljon Venäjän talouden monipuolistamisen puolesta.

Samaa puhui aikaisemmin myös Putin tullessaan presidentiksi.

Voitaneen olettaa, että vaalien jälkeen Putin tulee toistamaan nuo vanhat puheet.

Putin toistanee ne myös seuraavan kautensa jälkeen. Samoin Putinin seuraajat…

Simens sopi äskettäin miljardin euron investointiohjelmasta Venäjälle. Venäjä rekentaa myös high-tech kaupunkia lähelle Moskovaa. Sinne on tulossa paljon ulkomaisia yrityksiä.
Venäjän on pakko satsata sotakoneistonsa modernisointiin, koska länsi himoitsee sen luonnonvaroja ja laajaa maata on vaikea puolustaa.
Medvedev ei ole pystynyt puolustamaan maansa intressejä kun USA pelaa sitä vastaan monilla korteilla, kuten ohjuskilpi, Libyan tuhoaminen jne.
Putin on ilmoittanut, että se kohtelee Suomea kuten se kohtelee Venäjää. Stubb ajoi asiat lähes umpikujaan ja Suomesta tuli median inhokki Viron tilalle.Toivottavasti Tuomioja pystyy normalisoimaan suhteet.

Venäjän talouden perusongelma on sama edelleenkin – maa on raaka-ainereservi, ja raaka-aineiden viejä. Jalostavaa teollisuutta on suhteellisen vähän.
Toisaalta Putin tunnetusti haikailee Neuvostoliiton suuruutta ja mahtia, ja se on käytännössä näkynyt keskusjohtoisuuden lujittamisessa, kuten myös alkavana armeijan vahvistamisena.
Ulkomaisten yritysten Venäjälle sijoittautumisen jarruna on nopeasti, ja usein odottamattomasti muuttuvat määräykset ja lainsäädäntö. Strategisille aloille, jotka on kirjattu lakiin, on tuleminen vain ja ainostaan valtion ehdoilla. Esimerkkinä toimii Fortum, joka on sijoittanut Venäjän sähköntuotantoon ainakin 5 miljardia euroa, mutta sähkömarkkinat ja hinnat ovat edelleenkin valtion sääntelemät.

Venäjän suurin pelko on että öljyn hinta putoaa.

Toiseksi suurin pelko näyttää olevan että Suomi hyökkää ja rajalle kasataan rautaa. Suomi ajaa asevoimia alas mutta siellä luullaan että se on taas joku harhautus.

Venäjä pelkää, että öljyn hinta laskee, Iranin ydinvoima suunnitelmista tihkuu tietoja http://www.guardian.co.uk/world/2011/nov/02/uk-military-iran-attack-nuclear, Israel Iskuun Irania vastaan, USA miettii pitääkö sen iskeä Iraniin ja Kreikka ostaa aseita,,,,,USA:n asevoimiaen määrärahoja uhataan supistaa …Venäjä ei estäne näitä iskuja, Kiinakaan ei halua ydinaseita energiansa tuottajille tai konkurssia Venäjälle, sen kenties tärkeimmälle kasvukumppanille.

Näitä luetaan juuri nyt