Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Velkaantumisen syy on rahan lainaksi ottaminen

Paul Lillrank
Blogit Nurkanvaltaaja 13.5.2013 06:30
Kuvitus Janne tervamäki.

Talouskriisin suuri kiistakysymys on se, hoidetaanko saneeraamalla vai velaksi elvyttämällä. Kurilinjan akateemisina perusteina ovat olleet Harvardin professoreiden Carmen Reinhartin ja Kenneth Rogoffin tutkimukset velkaantumisen ja kasvun suhteesta. 44 maata ja 200 vuotta käsittävästä aineistosta on havaittu, että valtion velan ylittäessä 90 prosenttia kasvu hiipuu merkittävästi.

Nyt laskelmissa on havaittu virheitä. Jotkut ajattelevat, että budjettikurista voi livetä.

Ongelma ei kuitenkaan ole Excelin virheellinen kaava, vaan Power Pointiin laitettu yleistys. Akateemisesti lukutaidottomille päättäjille täytyy antaa yksinkertaistuksia, vaikka tutkimukset eivät ole löytäneet maagista rajaa.

Media tarjoaa samalla metodilla tuotettuja latteuksia. Otetaan ja mitataan jokin monimutkainen ilmiö (A), kuten talouskasvu tai terveyserot. Katsotaan sitten jokin helppo selitys (B), kuten velkaantuminen tai sosioekonominen luokka. Valitaan aineisto, vaikkapa joukko ryhmiä tai maita sekä jokin aikaväli. Pyöräytetään numerot Excelissä. Jos tulos ei ole odotusten mukainen, voidaan vaihtaa maita ja säätää aikaväliä, kunnes saadaan mitä halutaan: A:sta seuraa B.

Jotta oikeasti voitaisiin sanoa, että A aiheuttaa B:n, pitää kuitenkin osoittaa, että:
1. A:n ja B:n välillä on riittävän vahva, eri otoksia ja aikasarjoja kestävä korrelaatio.
2. A tulee ennen B:tä.
3. Ei ole kolmatta tekijää (C), joka selittäisi sekä A:n ja B:n.
4. On välitön mekanismi, jolla A vaikuttaa B:hen eikä toisinpäin.

Tupakoinnin ja keuhkosyövän yhteydestä väännettiin akatemiassa ja oikeussaleissa niin kauan kuin vain kaksi ensimmäistä ehtoa voitiin näyttää toteen. Kun tupakasta syöpään johtava mekanismi löydettiin, keskustelu päättyi.

Köyhyyden ja terveyden kohdalla ehto 1 on osoitettavissa: köyhät ovat kipeämpiä kuin rikkaat. Juuri muuta ei kuitenkaan voida sanoa. Sairauden välittömät aiheuttajat ovat elämäntavat, perimä, loukkaantumiset ja altistuminen mikrobeille, säteilylle yms. Kolmanneksi tekijäksi (C) sopivat perimä ja elämänhallinta, joista on etua sekä ansiotyössä että terveyden vaalimisessa. Mekanismi voi toimia molempiin suuntiin: sairaus köyhdyttää ja köyhyys tekee vaikeaksi hankkia hoitoa.

Velkaantumisen ja kasvun yhteydessä ehto 1 on todettu heikoksi. Talouskasvu on monimutkainen ilmiö. Sitä edistää ja hidastaa lukematon määrä sekä suhdanteisiin että pitkäaikaisiin rakenteisiin vaikuttavia tekijöitä, joiden yhdistelmät vaihtelevat. On vaikea uskoa, että mikään yksittäinen tekijä nousisi yli muiden.

Kolmas tekijä (C) voisi olla julkisen sektorin koko. Julkiset menot syövät tilaa tuottavilta innovaatioilta hidastaen kasvua. Julkisia sitoumuksia on vaikea purkaa, joten velka on ainoa poliittisesti mahdollinen ratkaisu. Heikko kasvu lisää velkaa ja lisävelka hidastaa kasvua.

Hedelmällisintä olisi tarkastella velan ja kasvun välisiä mekanismeja erityisissä tilanteissa. Mitä muita käyttötarkoituksia velanhoidon kustannukset sulkevat pois? Käytetäänkö velkaa kulutukseen vai tuottaviin investointeihin? Viime kädessä velkaantumisen välitön aiheuttaja on rahan lainaksi ottaminen.

Paul Lillrank

Keskustelu

Akateemisesti lukutaidottoman on turvauduttava terveeseen järkeen. Sekin sanoo, että velkaantumisen välitön aiheuttaja on rahan lainaksiottaminen.

On myös huomattava suhteellisuusteoria, joka valtioiden velkaantumisessa toimii erityisen tehokkaasti: valuuttojen arvo ja valuutan tekomahdollisuus. USAn kohdallahan tämä toimii erityisen suoraviivaisesti: kaikki velka on US$-määräistä ja USAlla on oikeus painaa dollareita mielensä mukaisesti rajaton määrä milloin se niin hyväksi näkee. Velkaongelma on siis todellisuudessa kuvitteellinen, se voidaan pyyhkäistä pois milloin tahansa niin haluttaessa yksinkertaisesti määräämällä lisää dollareita olemassaoleviksi.

1Suomalainen
Ehkä noinkin voi ajatella, mutta laittamalla setelipainokoneet laulamaan amerikkalaiseen malliin $-määräiset velat eivät katoa mihinkään, ne vain suhteellisesti pienenevät, ja lopputuloksena dollarin arvo laskee.
Velkaantumisen perimmäinen syy ei ole mielestäni rahan lainaksi ottaminen, vaan holtiton lainananto.

Jos tarkastellaan kaikkia EU:n kriisimaita; Irlantia, Portugalia, Espanjaa, Kreikkaa, ja Kyprosta, niin kaikkien niiden alunalkaen hieman erityyppisien ongelmien takaa on löydettävissä kansainvälisien suurpankkien, kansallisien pankkien, ja EKP:n harjoittama holtiton ja lähes valvomaton tai pimennossa pidetty luotonanto.
EU:n ulkopuolella vastaava nähtiin ilman EKP:tä Islannissa.
Kaikkia niitä yhdistää sekin, että pankkien yksityiset omistajat, ehkä Kypros osittaisena poikkeuksena, eivät ole joutuneet luotonantoriehan ikävien seurauksien maksajiksi, vaan maksajan rooli on kaikkialla siirretty veronmaksajille, joiden valtaosalla ei ollut mitään osuutta tapahtumiin.

Suurpankit ovat EU:ssakin kävelleet valtiovallan yli, ja se näkyy räikeimmin Kreikassa, jonka saattohoidossa siinäkin EU sumeilematta sivuutti oman sovitun bail out-periaatteensa, jokaisen maan yksinvastuun omista veloistaan, ja Kreikka-tukien kautta yhteisvastuullisesti maksetaan Saksan ja Ranskan suurpankkien vanhoja saatavia sieltä.

HaMi on ihan oikeassa. Kansalle leipää ja sirkushuveja.Kansa ei tiedä joutuvansa sen maksamaan.

Totta puhuen velkaantumiseen on yleensä kaksi syytä: Rahan lainaaminen ja lainaksi antaminen. Molempia siihen tarvitaan.

Näitä luetaan juuri nyt