Varallisuus ratkaisee - raha pidentää ikää
Eduskunnan väliaikainen puheenjohtaja Ben Zyskowicz yllätti viime viikolla valtiopäivien avajaisten juhlayleisön. Kokoomuksen veteraanipoliitikko käytti arvovaltaista puhujalavaa hyväkseen syyttääkseen yritysjohtajia ahneudesta eli kohtuuttomien palkkojen ja palkkioiden kahmimisesta.
Elinkeinoelämän edustajien kommentit olivat vaisuja.
”Yritykset päättävät itse omien resurssiensa käytöstä eikä se ole keneltäkään pois”, sanoi Elinkeinoelämän Keskusliiton toimitusjohtaja Mikko Pukkinen Helsingin Sanomissa (29.4.).
”On ehkä ollut yksittäisiä ylilyöntejä liittyen esimerkiksi yritysjohtajien eläkkeisiin”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus kommentoi.
Kirkonmies, Helsingin metropoliitta Ambrosius puolestaan totesi yleisesti, että ”suomalaisessa kulttuurissa tuntuu olevan aika lailla päällimmäisenä ahneus”.
Vaalien alla joka puolue oli huolestunut suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuuden kasvusta. Kaikki myöntävät, että rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät ovat ainakin suhteellisesti köyhtyneet. Tämä suunta on vallinnut siitä riippumatta, millä hallituskokoonpanolla Suomea on johdettu.
Vuodesta 1990 vuoteen 2007 väestön pienituloisimman kymmenesosan eli desiilin käytettävissä olevat reaalitulot kasvoivat vain kahdeksan prosenttia. Samassa ajassa ylimmän desiilin reaalitulot nousivat yli 80 prosenttia.
Suomalaisista parhaiten ansaitsevan prosentin reaalitulot paisuivat vajaassa parissa vuosikymmenessä yli 200 prosenttia. Toisin sanoen ne kolminkertaistuivat. Samaan aikaan verot ja tulonsiirrot ovat tasanneet tuloeroja yhä vähemmän.
Tuloerot lisäävät luonnollisesti myös sosiaalisia, terveyteen ja hyvinvointiin sekä koulutukseen liittyviä eroja. Niillä on myös hätkähdyttävän suora yhteys ihmisen elinpäivien määrään.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin mukaan alimman tulotason viidennekseen kuuluvilla 35-vuotiailla miehillä ja naisilla odotettavissa oleva elinikä on pysynyt vuosina 1988-2007 lähes ennallaan. Muissa tuloryhmissä elinajanodote on kasvanut koko ajan tasaisesti.
Parhaiten ansaitsevaan viidennekseen kuuluva nainen voi olettaa elävänsä yli 15 vuotta pitempään kuin heikoimpaan viidennekseen kuuluva mies.
Varallisuus on piilossa
Suomi on maailmanmitassa edelleen pienten tuloerojen maa, mutta tuloerot ovat kasvaneet täällä nopeammin kuin muissa OECD-maissa. Pohjoismaista Suomessa on jyrkimmät tuloerot.
Tuloerot ovat syntyneet ennen muuta osinkotulojen ja myyntivoittojen rajusta kasvusta, veroprogression lieventymisestä ja siitä, että palkka- ja pääomatuloja verotetaan eri tavalla. Pörssiyhtiöiden johtajien miljoonapalkat ja miljoonien palkanlisät ovat vain pieni sivupuro tässä suuressa tulovirrassa.
Osinkojen osittainen verovapaus ja niiden suuria palkkatuloja kevyempi verotus on johtanut jopa siihen, että kaikkein hyvätuloisin promille eli yksi tuhannesta tulonsaajasta maksaa vähemmän veroja kuin parhaiten ansaitseva desiili.
Tulot ovat virtaa, jota Tilastokeskus seuraa tarkasti. Sen sijaan virrasta syntyvää varantoa eli varallisuutta on Suomessa tutkittu heikosti. Viimeiset varallisuustutkimukset ovat vuodelta 2004. Tuoreempaa tietoa on tarjolla ehkä ensi vuonna.
Se kyllä tiedetään, että keskivertosuomalaisen varallisuuden perusta on koti, kesämökki, auto ja pankkitili. Osakkeet, rahastot sekä henki- ja eläkevakuutukset ovat niihin verrattuna pieni lisäturva.
Sen sijaan rikkaiden tulovirta on kasautunut paljon monipuolisemmin. Tuloerojen kasvaessa myös varallisuus jakautuu entistä epätasaisemmin. Se oli nähtävissä jo vuoden 2004 varallisuustilastoissa. Köyhimmällä kymmenesosalla nettovarallisuus oli silloin miinuksella. Rikkaimmalla kymmenyksellä oli kansalaisten nettovarallisuudesta yli 40 prosenttia.