Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Työeläkejärjestelmän kritiikki – ei pelkkää huru-ukkojen horinaa

Blogit Nurkanvaltaaja 23.5.2011 06:30
Markku Hurmeranta

SKSosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston entinen ylijohtaja Tarmo Pukkila kirjoitti taannoin Helsingin Sanomiin (15.3.) mielipidekirjoituksen, jossa hän totesi Suomen työeläkejärjestelmän olevan ”ainakin ratkaisutoiminnan osalta ristiriidassa perustuslain kanssa”.

Kimmokkeen kirjoitukselleen Pukkila oli saanut perustuslakivaliokunnan helmikuussa tekemästä päätöksestä, joka koski yksityisten pysäköinninvalvojien toimintaedellytyksiä.

Tuolloin kiisteltiin kiivaasti siitä, onko yksityisillä parkkipirkoilla oikeus kirjoittaa väärinpysäköinnistä maksumääräyksiä. Perustuslakivaliokunta ei katsonut voivansa tämänsuuntaista lakiesitystä puoltaa, koska perustuslain 124 §:n mukaan yksityisille tahoille ei voida uskoa merkittävää julkisen vallan käyttöä.

Maan tavan mukaan Pukkilan sohaisu vaiettiin kuoliaaksi. Suomen johtaviin perustuslakiasiantuntijoihin kuuluva professori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta toteaa kuitenkin, että ”Pukkila puhuu asiaa”.

Tuori oli samoilla linjoilla antaessaan häneltä pyydetyn lausunnon vuonna 2005, jolloin ”esitystä työntekijän eläkelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi” käsiteltiin perustuslakivaliokunnassa. Lausunnossaan hän muun muassa kirjoitti, että ”työeläkelaissa tarkoitettuja eläkelaitoksia koskevaa sääntelyä on arvioitava perustuslain 124 §:n asettamien vaatimusten kannalta”.

Kritiikki kovenee

Työeläkejärjestelmästä käydylle keskustelulle on vuosien saatossa ollut tyypillistä se, että järjestelmään kohdistettu vähäinenkin kritiikki on leimattu välittömästi huru-ukkojen horinaksi. Järjestökonsensuksella synnytetystä työeläkejärjestelmästä ovat saaneet keskustella vain valmiiksi uskossa olevat.

Viime aikoina tilanne on oleellisesti muuttunut. Eipä ole esimerkiksi Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkmania leimattu huru-ukoksi, vaikka hän onkin kovin sanoin ruotinut työeläkejärjestelmän päätöksenteon toimimattomuutta.

Etlan julkaisemassa kirjassa Eläkevalta Suomessa Korkman kirjoittaa muun muassa, että ”työeläkejärjestelmästä päättämistä ei voi enää jättää vain järjestöjen varaan”.

Artikkelissaan Korkman menee jopa niin pitkälle, että ”demokratian vallankäytön pitäisi ulottua koskemaan myös työeläkejärjestelmää”. Toisin sanoen, että työeläkeasioidenkin valmistelu tapahtuisi normaalin lainvalmistelutyön puitteissa eikä enää missään ulkoparlamentaarisessa ryhmässä, joka on perinteisesti kantanut vetäjänsä nimeä. Aikaisemmin puhuttiin Puron porukasta ja nyt Rantalan remmistä.

Korkmanin esiintyminen on ollut vielä maltillista, jos sitä vertaa Ben Zyskowiczin (kok) esittämään vaatimukseen eläkejohtajien palkkojen leikkaamisesta. Zyskowicz sai vahvaa taustatukea ajatukselleen ex-valtiovarainministeri Iiro Viinaselta (kok), joka Kauppalehden haastattelussa (4.5.) totesi eläkeyhtiöiden johdon palkitsemisen ryöstäytyneen käsistä.

Viinasen mielestä olisi myös korkea aika laittaa suurimmat eläkeyhtiöt yhteen, koska alalla ei ole aitoa kilpailua.

Eläkejohtajien palkoista ja bonuksista käytävä keskustelu ei taida kuitenkaan kuulua aivan eläkejärjestelmää kohtaan osoitetun kritiikin kovimpaan ytimeen, sillä moni paljon suurempi asiakokonaisuus odottaa ratkaisuaan. Palkitsemiskeskustelu kuvastaa kuitenkin hyvin sitä arvomaailmassa tapahtunutta muutosta, jonka seurauksena yritykset ja yritysjohto joutuvat entistä enemmän kantamaan myös kokonaisvaltaista yhteiskuntavastuuta tekemisistään.

Kuvitus Janne Tervamäki.

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.