Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Turskasota alkoi Islannissa

Teppo Tiilikainen
Blogit Nurkanvaltaaja 7.5.2009 10:38

Islanti aloittaa neuvottelut EU:n jäsenyydestä vaikutusvaltaisen kalateollisuuden vastustuksesta huolimatta.

Pääministeri Jóhanna Sigurdardóttirin mukaan uusi hallitus ryhtyy ensi töikseen valmistelemaan asiasta lakiesitystä, joka esitellään uudelle parlamentille.

Sigurdardóttirin lopullisena tavoitteena on jäsenyys Euroopan rahaliitossa, jotta arvottomiksi käyneet kruunut voitaisiin vaihtaa euroihin viimeistään neljän vuoden kuluttua.

EU:n komission mukaan Islanti pystyy halutessaan täyttämään jäsenyydelle asetetut ehdot varsin nopeasti. Asiassa on kuitenkin vielä monta mutkaa, vaikka islantilaiset antoivat huhtikuun lopun vaaleissa tukensa Sigurdardóttirin johtamille sosiaalidemokraateille.

Pienempi hallituspuolue vasemmistovihreät vastustaa jäsenyyttä. Lehtitietojen mukaan puolue suostuu kuitenkin jatkamaan hallituksessa, jos EU-ratkaisu tehdään parlamentissa.

Myös Islannin perinteinen valtapuolue, konservatiivinen itsenäisyyspuolue vastustaa jäsenyyttä. Sen vaikutusvalta on kuitenkin heikentynyt, sillä puoluetta pidetään suurimpana syypäänä talouskriisiin.

Islantilaisten EU-pelot liittyvät kalastukseen. Kalateollisuus ei hyväksy Brysselin määräämiä kiintiöitä, eivätkä kalastajat halua muiden maiden aluksia vesilleen. Kalateollisuus on nyt entistä vahvempi eturyhmä, sillä Islanti elää entistä selvemmin kalastuksesta pankkibisneksen romahdettua.

Tiedossa on siis ankara sisäpoliittinen turskasota. Aiemmat turskasodat ovat olleet kansainvälisiä. Ne alkoivat 1950-luvun lopulla, kun Islanti laajensi yksipuolisella päätöksellä aluevesirajansa neljästä meripeninkulmasta kahteentoista.

Toinen turskasota alkoi 1972, kun Islanti laajensi aluevetensä 50 meripeninkulmaan. Tilanne johti väkivaltaisuuksiin ja vakavaan diplomaattiseen kärhämään, kun Islannin rannikkovartiosto asensi aluksiinsa verkkoleikkureita ja alkoi silpoa brittien trooleja. Tilanne saatiin rauhoittuman vasta Naton puututtua tilanteeseen.

Kolmas turskasota alkoi marraskuussa 1975, kun Islanti laajensi aluevesirajansa 200 meripeninkulmaan eli noin 370 kilometriin maan rannikosta. Britannia ei tunnustanut päätöstä, ja brittiläiset alukset jatkoivat kalastusta alueella.

Britannia lähetti lopulta 22 fregattia Islannin neljää partiovenettä ja kahta aseistettua troolaria vastaan. Konflikti päättyi, kun Islanti uhkasi sulkea Naton Keflavíkin tukikohdan.

Nyt Yhdysvallat on vetäytynyt Keflavikista omasta aloitteestaan, ja tilanne on muutenkin toinen. Talouskriisi on lisännyt merkittävästi EU:n ja euron suosiota Islannissa. Se ponnahti syksyllä hetkeksi lähes 80 prosenttiin, mutta puntit ovat sittemmin tasoittuneet.

Keskiviikkona julkaistun kyselyn mukaan 61,2 prosenttia islantilaisista kannattaa EU:n jäsenyyttä.

Teppo Tiilikainen

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt