Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Tuotot ovat niin huonoja, että sääliksi käy sijoitusjohtajaa

Kustaa Hulkko
Blogit Nurkanvaltaaja 7.11.2011 07:31

piirros eurostaEi käy kateeksi sijoitusjohtajia. Ajatellaan esimerkiksi työeläkeyhtiöiden sijoituksista vastaavia ammattilaisia.

Tammi-syyskuussa Eläke-Fennian sijoitukset tuottivat parhaiten. Niiden arvo laski vain 3,5 prosenttia.

Kaikilla muillakin suurilla eläkelaitoksilla sijoitustuotto oli negatiivinen. Varman luku oli – 4,2 prosenttia, Eläke-Tapiolan – 4,8, Ilmarisen ja Eteran – 5,2, Kevan ja Valtion eläkerahaston (VER) – 5,9 ja Veritaksen – 7,0 prosenttia.

Eläkesijoittajat selittivät lukuja finanssikriisillä, joka kärjistyi loppukesän ja alkusyksyn aikana.

”Samalla globaalit suhdanneodotukset ovat heikentyneet. Käänne parempaan edellyttää näköpiirissä olevia toimia kriisin ratkaisemiseksi”, kommentoi VER:n toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

Asiantuntijat pitävät mahdollisena sitä, että sijoitusmarkkinoilla on tapahtunut historiallinen muutos. Helsingin Sanomat valisti äsken lukijoitaan, että Suomen työeläkejärjestelmä varautuu sijoitustuottojen laskuun. Viime aikoina eläkejärjestelmän kestävyyslaskelmissa tulevaksi reaalituotoksi on arvioitu neljä prosenttia, mutta nyt tuotto-oletus on tarkoitus laskea 3,5 prosenttiin.

Se ei johdu siitä, että Suomen eläkejärjestelmä olisi epäonnistunut sijoitustoiminnassaan, vaan sijoittajan – myös piensäästäjän – ympäristön muuttumisesta.

Talletuksista tai joukkolainoista ei tahdo saada kunnon korkotuottoa, tai jos saa, on syytä epäillä asianomaisen pankin tai lainan liikkeeseen laskijan vakavaraisuutta.

Suomessa – varsinkin pääkaupunkiseudulla – oma asunto on keskimäärin osoittautunut hyväksi sijoituskohteeksi, mutta trendin jatkumisen puolesta ei varmaan kannata lyödä isoja vetoja.

Hurjaa heilahtelua

1980- ja 1990-luvulla sijoittaja helposti kaksinkertaisti panoksensa hajauttamalla rahansa maailman osakemarkkinoille. Viime aikoina osakkeiden volatiliteetti eli kurssiheilahtelu on noussut hurjiin lukemiin. Kriisivuonna 2008 niiden arvo putosi 40 prosenttia.

The Economist -lehden mukaan kulta on ollut paras sijoituskohde sen jälkeen, kun finanssikriisi alkoi vuonna 2007. Valitettavasti senkin hinta heiluu rajusti. 1980-luvun huippuhinnoista kullan arvo putosi murto-osaan, kunnes uusi nousu alkoi neljä vuotta sitten.

Kansainvälinen hajauttaminenkaan ei auta, jos kaikki pörssit romahtavat yhtä aikaa, kuten yhdentyneessä maailmantaloudessa herkästi tapahtuu. Jos taantuma uusiutuu Yhdysvalloissa ja Euroopassa, se iskee heti myös Aasiaan, jossa nykyisin syntyy valtaosa globaalista kasvusta.

Sijoituksen vähimmäistavoite on se, että se säilyttää arvonsa. Suomalainen pankkitalletus on tässä mielessä turvallinen vaihtoehto 100 000 euroon asti.

’Valtionobligaatio’ oli ennen ’riskittömän sijoituksen’ synonyymi. Nyt on alettu epäillä jopa parhaiden AAA-valtioiden luottokelpoisuutta. Luottoriskin lisäksi valtionbondeihin liittyy myös talouspoliittinen riski: inflaatio voi syödä niiden arvon.

Jos toisaalta panee rahansa jonkin varakkaan tai fiksua talouspolitiikkaa harjoittavan maan kuten Norjan tai Ruotsin bondeihin, ottaa samalla valuuttakurssiriskin, jota ainakin piensijoittajan on syytä aina kavahtaa.

Ehkäpä nyt onkin syytä pitää rahansa käteisenä ja toivoa, että kohta koittaa ostojen aika.

Tai sitten voi ottaa kylmästi sen kannan, että on paras keskittyä henkisiin arvoihin ja unohtaa aarteiden kokoaminen maan päälle.

Kuvitus Janne Tervamäki

Kustaa Hulkko

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Keskustelu

On hienoa, että vihdoinkin pikkuhiljaa alkaa ns. taloustietäjillekin selvitä, että koko rahamarkkina on markkinatalouden kannalta väärin suunniteltu. – Miten on ollut mahdollista, että esim. työeläkeyhtiöt saavat ostella/myydä (= sotkea pörssejä) mm. pörssiyhtiöiden osakkeita ja niiden edustajat istua jopa ko yhtiöiden hallituksissa? Operatiivinen johtohan vedättää sellaisia hallituksia ihan mielensä mukaan, kuten esim. johdon palkoista ja palkkioista voi helposti päätellä!- Työeläkeyhtiöiden keräämä varallisuus on aivan selvää kansalaisten maksamaa veroa. Mutta kun Kustaa ostaa sen saman pörssiyhtiön osakkeita palkallaan, on hän ensin maksanut siitä palkastaan kaikki verot ja lisäksi eläke”verot” niille eläkeyhtiöille. Kustaanhan pitäisi tottakai saada osakkeensa n. 50% edullisemmin kuin se eläkeyhtiö saa!!! – Eiväthän verorahat ja verotetut palkkarahat voi mitenkään olla yhteismitallisia, vai voiko?
Eläkeyhtiöt pitää sosialisoida ja liittää Suomen pankkiin ts. jos halutaan, että ko yhtiöt keräävät ne eläkemaksut ( koska ovat tehokkaampia kuin verottaja ???), pitää niiden tallettaa ylijäämänsä Suomen pankkiin, joka voi maksaa niille esim. inflaation suuruista korkoa! – Suomen pankki sitten voi lainata sitä samaa rahaa pankeille esim. inflaatio+1%:n korolla ja ne pankit sitten lainaavat samaa rahaa eteenpäin yrityksille. MUTTA ne pankit eivät saa lainata esim Helsingin kaupungille tai Saksan valtiolle tai EKP:lle. Ne lainat hoitakoon Suomen pankki yksin tai yhdessä parlamentin kanssa! – Hollannissa kai on ainakin ollut voimassa systeemi, joka kieltää yksityisten pankkien antaman lainan yhteiskunnalle eli valtiolle tai kunnalle. Se on yksiselitteisesti maan keskuspankin asia.
Jos keskuspankin holvi on tyhjä, voi se sitten yrittää saada lainaa esim. EKP:lta tai IMF:ltä tai vaatia parlamentlta veronkorotuksia.
-Luulenpa, että maailma olisi paljon parempi paikka tänäänkin, jos mainitsemani pari muutosta tehtäisiin. – Sen lisäksi pitäisi kaikki yksityiset luokituslaitokset kieltää. Valtioita ei saisi arvioida kuin IMF:n ja EKP:n tapaiset laitokset. – Yksityisiä yhtiöitä ei saisi luokitella ollenkaan, koska se luokittaja ei voi nähdä esim. minkään yhtiön tuotekehityssalkkuun, ei tietää myynti- tai markkinointisuunnitelmia. Siis se ei voi arvioida sen yrityksen tulevaisuutta, ainoastaan jollakin tapaa menneisyyttä, mutta sen yrityksen se kyllä voi järjestää myyntikuntoon antamalla sille huonon luokituksen esim. siitä syystä, että joku haluaisi sen yhtiön kaapata!

”Eläkesijoittajat selittivät lukuja finanssikriisillä, joka kärjistyi loppukesän ja alkusyksyn aikana.”

Täyttä puppua. Nyt ollaan vaan siirrytty aikakauteen, jossa ei saa tuottoa automaattisesti, niin kuin muutamana viime vuonna. Eli nyt nähdään se ero jyvien ja akanoiden välillä.

Kyllä nuo tuotot ovat niin vähän pakkasella, että johtajien palkat pitää vähintään tuplata. Vain palkat tuplaamalla saadaan nämä parhaat kyvyt pidettyä talossa.

Näin selostetaan meille ylhäältä, ja tyhmä kansa nielee mukisematta ja kumartaa.
SIr, yes, sir, lisää keppiä, sir.

Sijoitusjohtajaa ei käy sääliksi: hän tekee työtään, josta maksetaan palkkaa.

Mikäli suhdanteet parantavat vain ja ainastaan sijoitustuottoja. niin mihin sijoitusjohtajaa tarvitaan ?

Osta, kun eläkejohtajat hyppivät ikkunoista – tjsp.

Kyllä niitä eläkeyhtiöitä voi syyttää. He itse halusivat vapauttaa salkun rajoituksia 90-luvulta lähtien, ja nyt kun riskit ovat realisoituneet, selitys on että ” no kun kaveritkin”. Säälittäviä opportunisteja, joiden paras kyky ei ole ohjata säästöjä järkihankkeisiin, vaan politikoida.

Näitä luetaan juuri nyt