Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Tilastotemppu: Eläkerahastot kaunistavat taloutta

Markku Hurmeranta
Blogit Nurkanvaltaaja 6.2.2012 07:31

symbolikuva rahastaAlkaa olla ilmassa selviä laman merkkejä. Valtiosihteeri Raimo Sailas latelee madonlukujaan, ja poliitikot leikkivät kuollutta.

Presidentinvaalien vuoksi ikäviin talouspäätöksiin käsiksi käyminen on saanut odottaa aikaa parempaa. Sunnuntain jälkeen tähän tekosyyhyn alkaa olla vähän vaikea enää tarrautua, vaikka poliittinen jälkipeli vielä oman aikansa epäilemättä varastaakin.

Maaliskuun kehysriihi painaa kuitenkin päälle. Ikäviä päätöksiä on pakko tehdä Sailaksen mörköilemällä tavalla. Tällä kertaa Sailaksen listalla ovat noin viiden miljardin leikkaukset ja/tai veronkiristykset.

Poliitikkojakaan ei käy kateeksi. Äänestäjille pitäisi perustella leikkauslistoja ja veronkorotuksia, vaikka toisaalta Suomi komeilee niiden kolmen euromaan joukossa, jotka ainoina täyttävät EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen ehdot. Ne kaksi muuta ovat Viro ja Luxemburg. Euron ulkopuolisista maista Tanska ja Ruotsi kuuluvat myös tähän joukkoon.

Suomi esiintyy kuitenkin itseään paremmassa seurassa, sillä sen lukuja kaunistaa työeläkerahastojen laskeminen osaksi julkista sektoria. Menettely on täysin laillinen, sillä sellaisen sopimuksen Suomi aikoinaan EU:n kanssa sai neuvoteltua.

Työeläkerahastojen ylijäämä on vaihdellut viime vuosikymmeninä kolmesta prosentista 4,5 prosenttiin. Vuonna 2010 ylijäämä oli kolme prosenttia bruttokansantuotteesta eli 5,4 miljardia euroa. Samana vuonna valtiontalous tuotti 9,4 miljardin euron alijäämän ja kunnat 0,5 miljardin. Valtion alijäämä oli 5,2 prosenttia bkt:sta ja kuntien 0,3 prosenttia.

Tilastollinen temppu

Työeläkerahastojen ylijäämän laskeminen osaksi julkista sektoria on eräänlainen silmänkääntötemppu, jolla esimerkiksi vuonna 2010 niin kutsuttujen julkisyhteisöjen alijäämäksi saatiin 2,5 prosenttia bkt:sta.

Ilman eläkerahastojen ylijäämää Suomi ei olisi siis saavuttanut lähimainkaan talous- ja vakaussopimuksen vaatimuksia, joiden mukaan julkisen sektorin alijäämä saa olla enintään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta.

Paljon porua herättäneeseen EU:n uuteen taloussopimukseen kaavaillaan tiukennusta, jonka mukaan sopijamaiden julkisen sektorin niin kutsuttu rakenteellinen alijäämä saisi olla enintään puoli prosenttia kyseisen maan kansantuotteesta. Rakenteellinen alijäämä tarkoittaa julkisen sektorin velkaantuneisuutta, kun siitä on putsattu suhdannevaikutukset pois.

Arviot siitä, mitä uusi sääntö käytännössä loppujen lopuksi merkitsee, vaihtelevat tasan sen mukaan, keneltä sattuu kysymään.

Silmänkääntötemppu eläkevarojen laskeminen julkiseen sektoriin on siinä mielessä, että ne eivät ole julkisia varoja sanan varsinaisessa merkityksessä. Onneksemme eläkerahastojen ylijäämällä ei voi esimerkiksi maksaa pois vaikkapa valtion velkaa, koska ne on varsinaisesti rahastoitu tulevien eläkkeidemme maksamista varten.

Mutta tilastollisena ratkaisuna eläkevarojen tulkitseminen osaksi julkista sektoria on Suomelle oiva. Brysselistä päin katsottuna Suomi-neito näyttää suorastaan hemaisevalta.

Ongelma on vain siinä, että tulkinta kätkee alleen valtion velkaantumisen. Jos eläkerahastoja ei luettaisi julkiseen sektoriin kuuluviksi, niin julkisen sektorin epätasapaino näyttäytyisi paljon raadollisempana. Se voisi patistaa poliitikkojakin vastuullisempaan budjettipolitiikkaan. Ainakin se helpottaisi ikävien päätösten perustelemista kansalaisille.

Kuvitus Janne Tervamäki

Markku Hurmeranta

Keskustelu

Samahan koskee työttömyystilastoja, joita on manipuloita useiden satojentuhansien heitoilla vähemmäksi, piilottelemalla kursseille etc.
Paluu reaalitalouteen auttaisi.

Hyvä kirjoitus. Ainakin yksityisen sektorin eläketalous pitäisi erottaa julkisen sektorin tilastoista kokonaan. Kun sitä ei ole tehty, Suomi pettää EU:ta ja itseään kuten Kreikka.

Ei työttömyystilastoja ole mitenkään manipuloitu. Jos henkilö on kurssilla, se on kurssilla, ei työtön. Työttömyyslukujen tuijottamisen sijaan tärkeämpää olisi katsella työllisyyslukuja. Kuinka moni on töissä. Se on paljon havainnollisempi ja ”todellisempi” luku.

Eläkevarojen laskeminen julkiseen talouteen taas on täysin perusteltua, koska julkiselle taloudelle eläkkeet kaatuu kuitenkin tavalla tai toisella. Eivät ne ole mikään irrallinen kokonaisuus.

Eläkejärjestelmä todellakin ovat sekalainen yksityinen/julkinen instituutio. Konservatiivien on kuitenkin tehtävä valinta: onko eläkejärjestelmä itsellinen vai onko se osa julkista sektoria. Jos eläkejärjestelmä on itsellinen, on turha puhua mistään eläkepommista, joka lisää tulevaisuudessa eläkevakuutusmaksuja automaattisesti. Jos järjestelmä ei rahoita tarvittavia eläkkeitä, niin se on eläkesäästäjien ongelma, ei valtion ja tulevien veronmaksjien. Tähän konservatiivikin saattaa todeta, että eläkkeet on taattu, ja niistä lupauksista täytyy pitää kiinni. Tämä tarkoittaa sitten valtion väliintuloa ja eläkkeiden takaamista tavalla tai toisella. Nyt sitten eläkejärjestelmä onkin osa julkista sektoria, koska mitä suurempi on tuo eläkejärjestelmän ylijäämä, sitä enemmän se lieventää valtion tarvetta puuttua eläkejärjestelmään. Pitää valita jompi kumpi kanta. Samaan aikaan ei voi sanoa, että eläkkeitä ei kyetä maksamaan, koska ei ole säästetty tarpeeksi, mutta valtio on kuralla, koska sillä ei ole tarpeeksi varoja eläkkeiden takaamiseksi.

Liian hyvän eli valheellisen kuvan antamalla uskottelemme itsellemme olevamme Euroopan parasta aatelia, jonka on pahassa omassatunnossa mentävä takauksiin todellisten petosmiesten puolesta, koska antiikille olemme kiitollisia sivistyksestä.

Onko tilastotemppu? Kun Suomeen luotiin TEL (voimaan 1.7.1962) työnantajapiirit vastustivat verisesti sen järjestämistä valtion hallinnon piiriin, kuten tuolloin suurimmassa osassa eläkejärjestelmän omaavissa maissa oli.

Kun eläkejärjestelmä annattiin yksityisten yhtiöiden hallintaan ja työnantajille takaisinlainausoikeus, työnantajien ja porvaripuolueiden mieli muuttui. Tästä johtuu mm. se, että työeläkeyhtiöiden hallinnoissa on sekä työnantajien että työntekijöiden edustajia.

Useimmissa maissa lienee tälläkin hetkellä, että työeläkevarat ovat osa julkisen sektorin rahaa joita hallinnoi valtio ja jotka lasketaan julkisen sektorin varoiksi. Jos ne Suomessa erotettaisiin julkisen sektorin varoista, Suomi ei olisi vertailukelpoinen muiden maiden talouksiin nähden.

Olisi mukava jos esim. Markku Hurmeranta selvittäisi kuinka muissa euro- ja eu-maissa on tällä hetkellä järjestetty lakisääteisten työeläkevarojen hallintointi (valtio/yksityinen)?

Kuka osaa sanoa riittävätkö tyel-rahat eläkkeisiin ? Kirkon eläkerahat ei ainakaan riitä. Julkisella puolella onkin liian hyvät eläkkeet, joten säästösyistä niitä joudutaan leikkaamaan. Samaten virka-
miesten palkkoja on leikattava kolmannes.

Tietääkseni tämä sosiaalirahastojen lukeminen julkiseen sektoriin ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, se on kuitenkin ollut valtaosalla asiantuntijoita ja yleisöä tiedossa. Kaipa sitä nyt pitää yrittää kauhistella julkista taloutta kun muuallakin niin tehdään. Tekstiä voisi täydentää hieman kuvaamalla sen historiallista taustaa, ettei nyt tulisi ihan yksipuolinen kuva aiheesta.

Lisäksi jokainen nettiä tai edes hieman päätä omaava voi kyllä tarkastaa tilastokeskuksen sivuilta milloin vain millainen on valtion ja kuntien velka ja alijäämätilanne ilman sosiaaliturvarahastoja. Missä ongelma?

Nelmi voisi kertoa tarkemmin, miten tällaisiin tuloksiin on päässyt. Hauskaa heitellä hatusta lukuja.

Kirjoituksen pointti on, että Suomi tilastoi eläkerahat toisin kuin muut EU-maat ja antaa itsestään liian ruusuisen kuvan sekä EU:lle että omille kansalaisilleen. Me emme ole todellisuudessa AAA-luokan valtio varsinkin kun euroalueen kokonaisvastuut, yli 50 miljardia euroa HS:n mukaan, lisätään valtion ja kuntien velkoihin. EKP on lisäksi musta aukko, joka nielee joka viikko lisää vastuita kuin Molokin kita.
Esim. USA:ssa eläkerahastot ovat yksityisiä. Kyllä tässä asiassa pitää nostaa kissa pöydälle.

Valtion velka on niin hirmuinen, että emme selviä. Kreikka ym lisäävät takkaa, ikäluokat pienee ja eläkeläiset lisääntyy. Tarvitaan kovia otteita eli omaisuuden ylimääräinen pakkoluovutusvero, joka sisältää myös eläkkeiden ja palkkojen leikkauksia virkamiehltä. Ei ole enää muuta keinoa. Poliitikot eivät uskalla tunnustaa. Tai sitten kenkää virkamiehhille, mutta parempihan olisi että saisi olla töissä pienemmällä palkalla ja kesällä työaika voitaisiin lopettaa jo klo 14.00, sillä turhaa virkalua ilman todellista työltä on liikaa. Vastuullisten tahojen tulisi tehdä esityksiä julkiseen keskusteluun. Eläköön Raimo Sailas tulennäyttäjänä !

USA:ssa itse asiassa on kansaneläkejärjestelmä (social security), joka on suurin eläkejärjestelmä maailmassa. Sosiaaliturvarahaston varat on sijoitettu valtion velkakirjoihin. USA:n valtio on siis sidottu maksamaan velkapaperien muodossa tuleville eläkeläisille eläkkeitä. Tuota järjestelmää on kyllä pyritty aktiivisesti yksityistämään, mutta huonolla menestyksellä. Toinen juttu on sitten tuo Suomen valtion tekemä ”huijaus”. Se voi olla jonkun mielestä lainsäädännön joustavaa tukintaa, mutta Suomen todellisen luottokelpoisuuden kannalta sillä ei ole mitään merkitystä, koska kyllä sijoittajat ottavat kaiken mahdollisen huomioon valtioiden maksukykyä arvioidessaan. Jos taas eivät ota, niin millään ei liene sitten loppujen lopuksi mitään merkitystä. Vai väittääkö artikkelin kirjoittaja, että sijoittajat eivät muka tiedä Suomen tilannetta. Auts.

Kylläpä nelmiä nyt ne virkamiehet syö. Tiesitkö, että valtaosa julkisella työskentelevistä virkamiehistä ovat palveluammatteissa työskenteleviä pienipalkkaisia työntekijöitä, kuten sairaanhoitajia ja niin edelleen. Valtion tuottavuusohjelma vähentää valtion virkoja eläkkeellesiirtymisten yhteydessä jatkuvasti. Lisäksi kuntauudistuksen avulla luultavasti vähennetään myös kuntien henkilökuntaa, mutta näitä palvelutehtävissä olevia ei oikein ole järkevää vähentää: jo nyt terveyskeskuksissa ja vanhainkodeissa on liian vähän työntekijöitä.

Tietääkseni Suomen virkamiehet eivät muutenkaan mikään etuoikeutettu ryhmä ole palkkauksessa. Toki sielläkin on oma huippunsa, johon ei pääse helposti ilman oikeaa kirjasta.

Kun saneerata pitäisi, otetaan esille ns. pienipalkkaiset kuten sairaanhoitajat. Heillä on ihan käypä palkka. Pakko on leikata jostakin. Palakt ovat nousseet jatkuvasti ja ennenkin on eletty vaatimattomimmin ilman lapinmatkoja ym.

USA:n Social Security vastaa KELAA. Yksityisen sektorin eläkerahastot ovat kokonaan eri asia.

Enpä luottaisi eläkerahastojen koskemattomuuteen…

Näitä luetaan juuri nyt