Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Telakkatuen aika on ohi

Kustaa Hulkko
Blogit Nurkanvaltaaja 18.12.2013 17:26

Vuoden alussa arvostettu brittiläinen talouslehti The Economist ylisti pohjoismaisten yhteiskuntien tehokkuutta ja tasa-arvoisuutta.

Lehti painotti sitä, että Pohjolassa sosiaaliturva on ihmisiä eikä yrityksiä varten.

Yritys saa kaatua, jos se on kannattamaton, vaikka se olisi kansallisesti tärkeä, ja työttömyyden aiheuttamia ongelmia hoidetaan tukemalla työttömiä eikä pelastamalla heikkoja ja mahdollisesti kuolevalla toimialalla toimivia yrityksiä.

Samaan aikaan Suomessa käytiin kovaa keskustelua telakkayhtiö STX Finlandin pelastamisesta. Se sai ekonomisti Niku Määttäsen pohtimaan Akateemisessa talousblogissa, mahtaako brittilehden mairitteleva arvio sittenkään pitää täysin paikkaansa.

”Jotenkin keskustelussa on onnistuttu synnyttämään vaikutelma, että olisi isänmaallista tukea korealaisia omistajia ja amerikkalaista risteilyvieraita vieläkin suuremmilla summilla kuin mihin hallitus oli jo myöntynyt”, Määttänen kirjoitti.

Hän tarkoitti sitä, että telakkafirman omistajat ja loistoristeilijöiden palveluita kuluttavat turistit ovat telakkatuen lopullinen edunsaaja.

 

Nyt tämä keskustelu on taas ajankohtainen.

Hallitus siunasi 17. joulukuuta sen, että valtion sijoitusyhtiö Teollisuussijoitus saa ostaa 66,4 prosenttia Aker Arcticista korealaisten omistamalta STX Finlandilta. Kauppasumma oli 9,3 miljoonaa euroa.

Muodollisesti järjestely on korrekti – selvä se. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) on asennoitunut koko ministeriaikansa valtiontukiin kunnioitettavan tiukasti.

”Aker Arctic on koko suomalaisen meriteollisuuden osaamisen kannalta strategisesti merkittävä yhtiö, jossa on erittäin korkealuokkaista osaamista”, hän perusteli sijoitusta Helsingin Sanomille.

Ulkopuolinen arviomies on varmistanut, että kauppahinta on oikea. Hinta-arvio on oikea myös Aker Arcticin yksityisten osakkaiden mielestä.

”Kaikki mitä se asiasta on julkisuudessa kerrottu viittaa siihen, että kyseessä ei ole kielletty valtiontuki”, arvioi EU:n valtiontukiin erikoistunut asianajaja Mikko Alkio Suomen Kuvalehdelle.

 

Käytännössä kauppa on kuitenkin vain heikosti verhoava viikunanlehti. Sen päämotiivi on toinen: välillinen tuki STX Finlandin horjuvalle rahoitukselle.

Sen myöntää myös elinkeinoministeri Vapaavuori.

”Kauppa turvasi jo vähän uhanalaiselta näyttäneen TUI-alusten rahoitusratkaisun”, hän sanoi Helsingin Sanomien mukaan.

Nimittäin kun valtio vahvistaa sijoituksellaan STX Finlandin vakavaraisuutta, telakkayhtiön on helpompaa pärjätä rahoittajien kanssa.

Simsalabim: valtion ei tarvitse lainata tai yhtiölle yhtään euroa, taata sen lainoja, antaa korkotukea tai muutakaan kiellettyä valtiontukea.

 

Asiallisesti hallituksen päätös siis on yhtä kuin valtiontukipäätös.

Joku voisi kysyä: mitä sitten? Eikö yhdeksän miljoonaa euroa ole pieni summa, jos sillä pelastetaan valtaisa määrä työpaikkoja ja verotuloja?

Kyllä, mutta toisaalta on muistettava, että valtio on jo luvannut STX Finlandille 54,5 miljoonan euron tuen ja maksanutkin siitä yli 20 miljoonaa euroa. Mikä takaa sen, että rahanjako STX Finlandille loppui tähän?

Entä eivätkö muutkin EU-maat anna telakkatukea?

Kyllä ne antavat.

Mutta kuten ekonomisti Määttänen kirjoitti: se että muut antavat älyttömiä tukia, ei ole riittävä perustelu sille, että mekin antaisimme.

Sitä paitsi telakkateollisuuden tukeminen heikentää pitkän päälle muiden alojen ja uusien kasvuyritysten kehitystä.

EU:n nihkeä asenne valtiontukiin perustuu juuri siihen, että valikoiva tuki vääristää yritysten ja kansantalouksien kilpailua.

Telakkatuki merkitsee rahanjakoa mahdollisesti kuolevalle alalle. Se heikentää uusien nousevien toimialojen ja kasvuyritysten mahdollisuuksia kilpailla työvoimasta ja muista resursseista.

Siksi sitä on vastustettava.

Kustaa Hulkko

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Keskustelu

Telakkateollisuus on kuitenkin pidemmällä aikavälillä tuottavaa bisnestä ja vielä korkean teknologian bisnestä. Ei sitä osaamista kannata Suomesta hukata.

Paljon enemmän olisi kritisoitavaa valtion Googlelle ja Microsoftille junailemista yritystuista palvelinkeskuksille. Niiltähän ollaan poistamassa sähköveroa. Nuo keskukset työllistävät joitakin palvelinasentajia ja siivoojia. Onkohan ihan Suomen ydinalueita?

Näitä luetaan juuri nyt