Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Talousopit vastakkain: Yhdysvallat ajelehtii kohti finanssijyrkännettä

Teppo Tiilikainen
Blogit Nurkanvaltaaja 24.9.2012 06:30
Kuvitus Janne Tervamäki.

Euroopan keskuspankki ostaa kriisimaiden lainapapereita ja rakentaa EU:n komission kanssa pankkiunionia sekä yhteistä talletussuojajärjestelmää. Suunnitelmat hirvittävät saksalaisia ekonomisteja, jotka muistelevat yhä 1920-luvun hyperinflaatiota. Myös Suomessa epäillään toimien järkevyyttä.

Yhdysvalloissa käydään samanlaista keskustelua, mutta sävy on jyrkempi. Maan keskuspankki Fed aloitti viime viikolla uuden elvytysohjelman republikaanien kritiikistä piittaamatta. Fed pitää ohjauskorkonsa nollatasolla vuoden 2015 puoliväliin ja ostaa kuukausittain asuntoluottopohjaisia velkakirjoja 40 miljardilla dollarilla. Fed on ostanut kahdella aiemmalla elvytyskierroksella velkapapereita jo 2 300 miljardilla dollarilla, mutta nyt se lähtee EKP:n tavoin ostoksille ilman määrättyä ylä- tai takarajaa.

Markkinat riemastuivat päätöksestä, mutta republikaanit arvostelevat voimakkaasti Fedin pääjohtajaa Ben Bernankea, vaikka hän on republikaanien miehiä. Puolueen presidenttiehdokas Mitt Romney ei aio jatkaa Bernanken kautta, jos hän voittaa vaalit. Tilanne on poikkeuksellinen – poliitikkojen tapana ei ole Yhdysvalloissa hyökätä keskuspankin pääjohtajaa vastaan.

Yhdysvallat ei ole vajonnut uuteen taantumaan kuten Eurooppa, mutta sekään ei ole päässyt kunnolla jaloilleen finanssikriisin jälkeen. Hyvän alkuvuoden jälkeen talouskasvu on hidastunut. Työttömyys pysyttelee sitkeästi kahdeksan prosentin tuntumassa, mikä on amerikkalaisittain poikkeuksellisen korkea luku.

Yhdysvallat ei yritä pelastaa velkaantuneita osavaltioita valtavilla tukipaketeilla kuten EU jäsenvaltioitaan. Sen sijaan presidentti Barack Obama yritti kiihdyttää talouskasvua 800 miljardin dollarin elvytyspaketilla, mikä sai kovaa kritiikkiä republikaaneilta. Heidän mielestään kyseessä oli sosialistinen kokeilu, jossa tuhlataan valtavia summia turhiin hankkeisiin ja korruptioon.

Osa demokraateista, kuten talousnobelisti Paul Krugman ja Obaman talousneuvonantaja Christine Romer pitivät Obaman pakettia liian pienenä. Heidän mukaansa Yhdysvallat olisi tarvinnut vielä vahvemman elvytysruiskeen.

Toimiiko elvytys?

Obama ei pysty jatkamaan elvytystä, koska vaalit lähestyvät ja republikaanit hallitsevat kongressia. Republikaanit haluaisivat päin vastoin leikata menoja ja elvyttää taloutta keventämällä verotusta. Se ei onnistu, ellei sosiaalimenoja supisteta tuntuvasti, sillä Romney vastustaa asevoimien leikkauksia.

Republikaanien ideat kumpuavat äärimmäisestä talousliberalismista kun taas demokraatit kannattavat suhdanteita tasaavaa keynesiläisyyttä ja sosiaaliturvaa. Päätöksenteko on jumissa.

Kuka on lopulta oikeassa? Yhdysvaltain julkinen velka on kasvanut päätähuimaavaan 16 000 miljardiin euroon eli noin sataan prosenttiin bruttokansantuotteesta. Obaman ensimmäisestä kaudesta kirjan kirjoittanut Michael Grunwald väittää kuitenkin, että Obaman elvytyspaketti pelasti jopa kolme miljoonaa työpaikkaa.

Tilanne uhkaa kärjistyä akuutiksi kriisiksi vuodenvaihteessa, kun presidentti George W. Bushin kaudella hyväksytyt tilapäiset sadan miljardin dollarin verohelpotukset raukeavat ja budjettiin kohdistuu kovia leikkauksia.

Ekonomistit varoittavat poliitikkoja uudesta taantumasta, jos budjettipolitiikan linjauksista ei päästä nopeasti sopuun. He puhuvat ”finanssijyrkänteestä”, joka syö talouskasvusta jopa neljä prosenttiyksikköä ja syöksee Yhdysvallat samanlaiseen kriisiin, jossa Eurooppa jo on.

Teppo Tiilikainen

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Keskustelu

Kutsukoon Bill Clintonin hätiin. Hänen kaudellaan saatiin sekä talouselämä että valtiontalous ennätyshyvään kuntoon!

USAn konservatiivit (toisin kuin Suomen!) eivät pidä perinteisistä Keynesiläisistä elvytyspaketeista, koska se tarkoittaa tehokasta valtiokoneistoa ja haiskahtaa muutenkin kommunismilta ja Euroopalta jotka ovat konservatiivien mielestä sama asia.

Keskuspankin osto-operaatiossa on kyse vähän toisenlaisesta elvytyksestä. Fed vaihtaa pankkien epälikvidejä arvopapereita rahaan. Tämä auttaa pankkeja ja edistää talouskasvua. Tämän pitäisi kaiken järjen mukaan olla konservatiivien mieleen, mutta heillä onkin eri järki joka sanoo että mikä on hyväksi Obamalle sitä on kaikin keinoin vastustettava.

USAn valtionvelka ei ole suhteessa puoliakaan siitä mikä Japanilla ja dollarivelkakirjat menee maailmalla edelleen hyvin kaupaksi matalalla korolla. Velan määrä siis sinänsä ei USAn kannalta ole suurikaan ongelma, ainakaan toistaiseksi. Eihän velkoja toki ole tarkoituskaan koskaan maksaa kaikkia pois. Velan nopea kasvu on toki ongelma mutta puuttumalla velan kasvua aiheuttaviin syihin – eli turhiin sotiin ja täysin turhiin veronalennuksiin – asia olisi varsin helposti ja nopeasti hoidettavissa kuntoon. Samoin konstein kuin Clintonin aikana. Tätä konservatiivit taas kiihkeästi vastustavat. Heillä kun on erilainen järki kuin meillä Eurooppalaisilla kommunisteilla.

Yhdysvaltojen rahajärjestelmä ei ole mahdollinen Euroopassa. Suomen on aina maksettava velkansa.
Euroopassa on itsenäisiä valtioita ja päättäjiä, mutta toiset niistä yrittävät maksattaa velkansa toisilla.
Suomen on maksettava vain omat velkansa. Viime viikon kokous Saksan ja sen kanssa samaa mieltä olevien valtioiden kanssa antoi vinkin, että tätä mieltä ovat jotkut muutkin. EU:n ratkaisun hetket ovat edessä keväällä.

Niin; demoktratia on kriisissä yhdessä maailmantalouden kanssa.
Demokratia järjestelmänä on osoittautunut tyypilliseksi Catch- 22 tilanteeksi; päättäjät eivät valta-asemansa menettämisen pelon takia uskalla/kykene tekemään tarvittavia, usein kipeitäkin ratkaisuja, mikä johtaa absurdin itseään rukkivan kierteen jatkumiseen.

Mutta tämähän on tarkoituskin…http://vartiopaikalla.wordpress.com/

Näitä luetaan juuri nyt