Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Talouskriisin purkamisen keinot vähissä – edessä monta laihaa vuotta

Blogit Nurkanvaltaaja 9.1.2012 07:31
Teppo Tiilikainen
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

symbolikuva eurostaUusi vuosi alkoi ankeissa tunnelmissa. Luottamus talouskehitykseen horjuu, osakemarkkinat ovat alamaissa ja työttömyys kasvaa. Edessä on monta laihaa vuotta.

Mutta onko loputtomalla pessimismillä perusteita? Maailmankauppa kasvaa edelleen, ja sekä Aasian että Yhdysvaltain tilanne on selvästi valoisampi kuin muutama vuosi sitten. Kiinan kasvuvauhti hidastuu 8-9 prosenttiin, mutta Kiina on yhä maailmantalouden veturi. Myös Saksan vienti vetää, vaikka talouskasvu heikkeneekin.

Synkistely johtuu eurokriisistä, joka painaa euroaluetta kohti taantumaa. Euromaiden vanhoja velkoja lankeaa alkuvuodesta maksettavaksi 230 miljardia euroa, ja jopa 70 prosenttia euroalueen valtionlainoista luokitellaan heikkolaatuisiksi.

Epäluottamus kohdistuu nyt Kreikan, Irlannin ja Portugalin lisäksi Italiaan, Espanjaan, Ranskaan ja Belgiaan. Hallitukset joutuvat kiristämään finanssipolitiikkaansa. Velkakriisi ei anna mahdollisuuksia elvytykseen kuten 2008. Se leikkaa väistämättä talouskasvua.

Liittokansleri Angela Merkel ja presidentti Nicolas Sarkozy yrittävät rakentaa tiukan talouskurin avulla Eurooppaan uutta talouspoliittista liittoa, ”vakauden ja kasvun unionia”, mutta markkinoiden silmissä se näyttää toistaiseksi pikemminkin epävakauden ja pysähtyneisyyden liitolta.

Tutkijat ja poliitikot huutavat Euroopan keskuspankkia apuun. EKP on ostanut kriisivaltioiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta ja tarjoaa pankeille halpaa lainaa. Muita keinoja ei ole. EKP:lla ei ole samanlaisia valtuuksia kuin Yhdysvaltain keskuspankilla.

Euroopan ja Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoilla on muitakin eroja. Yhdysvalloissa 80 prosenttia yritysten rahoituksesta tulee joukkovelkakirjamarkkinoilta, kun Euroopassa suurin osa yrityksistä hakee lainaa pankeista.

Iskeekö taantuma?

EU:n pankkivalvoja EBA arvioi, että pankit tarvitsisivat yli sata miljardia euroa uutta pääomaa kestääkseen kriisimaista tulevat tappiot. Suomalaisia pankkeja pidetään varsin vakavaraisina, mutta luottolama uhkaa niitäkin. Suomalaisessa pankkijärjestelmässä on omia varoja vain 25 miljardia euroa.

Sitä paitsi Suomessa toimivat pankit ovat pääosin ulkomaisessa omistuksessa. Ne ovat erittäin riippuvaisia kansainvälisistä rahoitusmarkkinoista.

Suomen talouskasvun ennustetaan putoavan tänä vuonna nollan pintaan tai niukasti miinukselle. Tilanne ei ole kuitenkaan yhtä synkkä kuin finanssikriisin pyörteissä 2008, jolloin bruttokansantuote romahti kahdeksan prosenttia.

Paikallisten osuuspankkien POP Pankki ennustaa, että Suomesta katoaa tänä vuonna 30 000 työpaikkaa. Supistukset kohdistuvat voimakkaimmin teollisuudesta riippuvaisiin maakuntiin kuten Satakuntaan, Kymenlaaksoon ja Etelä-Savoon.

Taantuman uhka heijastui markkinoille jo viime vuonna. Perinteisten teollisuusyritysten kuten Metson, Outokummun ja Rautaruukin osakekurssit putosivat kymmeniä prosentteja.

Nokia julkisti ensimmäisen Windows-puhelimensa, mutta yhtiön osakkeen arvo romahti silti yli 50 prosenttia alle neljään euroon.

Huippuvuonna 2000 Nokian osakkeesta maksettiin yli 63 euroa.

Hallitus on hankalassa tilanteessa. Elvytykseen ei ole varaa Suomessakaan. Valtio velkaantuu kovaa vauhtia, ja valtiovarainministeriössä valmistellaan parhaillaan uusia leikkauksia ja veronkorotuksia, joista pitäisi päättää keväällä. Muuten julkinen velka ylittää hallituskauden lopussa kirkkaasti Merkelin ja Sarkozyn talousliiton rajapyykin eli 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kuvitus Janne Tervamäki

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.