Suomalaisen talouspolitiikan kummajainen: äkillisen rakennemuutoksen alueet
Suomalaisen talouspolitiikan keinovalikoimaan kuuluu kummajainen, jota kutsutaan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Sellaista kunnanjohtajaa ei olekaan, joka ei osaa huutaa sitä avuksi, kun paikkakunnan suurin työllistäjä on yllättäen pannut pillit pussiin ja päättänyt siirtää tuotantonsa halpamaahan.
Tässä erilaisten lyhenteiden luvatussa maassa ulkopuolisen ei pidä hämmentyä, kun työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet sisäisessä slangissaan puhuvat tottuneesti ärm-alueista. Niitä on valtioneuvoston päätöksellä voitu perustaa vuodesta 2007 lähtien helpottamaan rajun rakennemuutoksen kouriin joutuneiden alueiden tai toimialojen asemaa. Vuoteen 2011 mennessä näillä alueilla oli irtisanottu kaikkiaan 11 000 henkeä.
Eniten paikkakuntia on ajanut vaikeuksiin metsäteollisuuden rakennemuutos. Se on sulkenut vuoden 2007 jälkeen toistakymmentä tehdasta eri puolilla Suomea.
Kaikkiaan äkillisen rakennemuutoksen alueiksi on nimetty 22 aluetta eri puolilla Suomea. Lisäksi meriteollisuus on nimetty äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi.
Tällä hetkellä äkillisen rakennemuutoksen alueita on kymmenen. Tänä vuonna päättyy viiden alueen ärm-kausi, kun Kouvolan, Ylä-Pirkanmaan ja Kajaanin seutukunnat menettävät statuksensa. Lisäksi päättyvät Varkauden ja Heinolan alueiden tukikaudet.
Näiden tukialueiden piirissä on ollut 18 prosenttia maan koko väestöstä.
Uusia alueita putkessa
Suomea rassaa myös Nokia-kriisi. Esimerkiksi Salon seutukunta on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi jo aikaisemmin.
Lisää on luvassa, kun Oulun seutukunnan nimittäminen ärm-alueeksi on tulossa valtioneuvoston käsittelyyn. Muutoksen vauhti on raju. Ei ole kauankaan siitä, kun oululaiset haaveilivat vielä suorasta lentoyhteydestä Piilaaksoon, jotta ei tarvitsisi turhaan tehdä mutkaa Helsinkiin. Paikallisten kompapuheiden mukaan Helsinki oli täysin turha paikka. Nyt tuossa turhassa paikassa istuvalta maan hallitukselta toivotaan kuitenkin helpotusta alueen talouskriisiin.
Lisäksi uusiksi tukialueiksi on päätetty esittää Kemiönsaarta sekä Raaseporin seutukuntaa.
Rahoitusta tukialueille tulee valtion budjetin lisäksi EU:n rakennerahasto-ohjelmista. Kaikkiaan tukirahoitusta on vuosina 2007-2011 maksettu noin 220 miljoonaa.
Aluksi valtion budjetissa oli näihin hankkeisiin suoraan korvamerkittyä rahaa, mutta sittemmin käytännöstä on luovuttu. Nyt tukea jaetaan tapauskohtaisesti muun muassa yritysten kehittämisavustuksista, joihin on ensi vuoden budjetissa luvassa 14,6 miljoonaa.
Valtion tukea maksetaan myös työllisyysperusteisen investointimäärähän piikistä. EU:n eri ohjelmista on ärm-alueille luvassa ensi vuodeksi lisäksi vajaat 20 miljoonaa euroa.
Ärm-alueille kaavaillut rahat eivät ensi vuonna riitä. Korvamerkitystä rahoituksesta luovuttaessa siirryttiinkin tavallaan käytäntöön, jossa päälle kaatuvia uusia kohteita hoidetaan lisäbudjeteista saatavalla rahoituksella.