Suomalainen pankkiasiakas on uskollinen kuin spanieli

Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Kuvitus Janne Tervamäki.

Pankin johtaminen ei voi olla vaikeata, sillä suomalainen pankkiasiakas on uskollinen kuin spanieli. Vain reilut neljä prosenttia asiakkaista vaihtaa pankkia vuosittain. Luku on kansainvälisesti vertaillen varsin alhainen.

Suomalaista pankkiasiakasta ei hetkauta edes pankkien ympärillä käytävä ahneuskeskustelu. Samaa ei voi sanoa Ruotsista, jossa jopa porvarillisen hallituksen valtiovarainministeri kehottaa vaihtamaan pankkia, jos ei ole tyytyväinen sen toimintaan.

Valtiovarainministeri Anders Borgin taannoisen tuiskahduksen taustalla oli Nordean toimitusjohtajalle Christian Clausenille Tukholman eliittikaupunginosasta hankittu työsuhdeasunto. Östermalmin asteikolla asunnon hinnaksi tuli 26 miljoonaa kruunua eli pikkuisen vajaat kolme miljoonaa euroa.

Ruotsalaisärtymystä lisäsi se, että asuntokaupat tulivat julki aikana, jolloin Nordea oli juuri ilmoittanut todella tuntuvista väen vähentämisistä. Nordean asiakas Borg tuskastui siis nimenomaan pankkinsa yleiseen toimintatapaan, ei sen palveluun.

Joukkovoimaa kehiin

Borg ei ole ollut yksin pankkeja arvostellessaan. Myös maltilliseen kokoomukseen kuuluva finanssimarkkinaministeri Peter Norman on antanut pankkien kilpailutilanteesta kärjekkäitä lausuntoja. Hän on kehottanut asiakkaita käsittelemään pankkeja samaan tapaan kuin olisi ostamassa mattoa marrakechiläiseltä torilta. Pitää tinkiä ja tai vaihtaa kauppiasta, tässä tapauksessa siis pankkia.

Ruotsalaisasiakkaista pankkia vaihtaa vuosittain noin seitsemän prosenttia, mikä ei ole kovin paljon sekään.

Keinoja pankkien välisen kilpailun lisäämiseksi pohditaan parhaillaan Normanin ministeriön työryhmässä. Tuloksia pitäisi esitellä loppuvuodesta.
Norman on ollut pankkien kimpussa muutenkin. Hän on vaatinut esimerkiksi rahoitusalan palvelujen tiukempaa verottamista, koska pankit tekevät hänen mielestään ”ylivoittoja” muihin toimialoihin verrattuna.

Pankkien välistä kilpailua lisätäkseen kokoomuslainen ministeri suosittelee kuluttajille jopa joukkovoiman käyttöä. Normanin mielestä eri intressiorganisaatiot, kuten esimerkiksi omakotitaloyhdistykset tai ammattiyhdistysliike, voisivat patistaa jäseniään muodostamaan pooleja, jotka voisivat sitten vaatia pankeilta parempia ehtoja.

Onpa Ruotsissa väläytetty mahdollisuutta, että kuluttaja saisi pitää saman tilinumeron, jos hän vaihtaa pankkia. Tätä ajatusta on palloteltu myös suomalaisten kilpailuviranomaisten keskuudessa, mutta mihinkään konkreettisiin toimiin asian suhteen ei ole ryhdytty.

Tuskinpa pankkikilpailu aivan käsiin räjähtäisi, vaikka teleoperaattorimaailmasta matkittu oman tilinumeron säilyttämismahdollisuus otettaisiinkin käyttöön. Sen sijaan pankin vaihtamiseen liittyvät monet muut tekniset kommervenkit ovat sen verran työläitä, että moni jatkaa pankkinsa asiakkaana, koska vaihtoruljanssiin ryhtyminen arveluttaa.

Suomessa ruotsalaistyyppistä pankkikeskustelua ei jostain syystä ole syntynyt, vaikka Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos yrittää sitä kärjekkäillä kommenteillaan parhaansa mukaan lietsoa. Ruotsissa Wahlrooskin on onnistunut tässä suhteessa paremmin.