Stressi ei hellitä - pankkien kestokyky uuteen testiin

Profiilikuva
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
symbolikuva pankkikriisistä

EU tutkitutti viime vuonna Kreikan romahduksen jälkimainingeissa eurooppalaisten pankkien kunnon. Niin sanotut stressitestit antoivat tilanteesta aivan liian ruusuisen kuvan – esimerkiksi irlantilaiset pankit selviytyivät puhtain paperein, vaikka Irlanti keikkuu konkurssin partaalla nimenomaan pankkikriisin vuoksi.

Tammikuussa pankkien kriisinsietokyky päätettiin selvittää uudelleen. Tehtävä annettiin Euroopan uudelle pankkivalvontavirastolle EBA:lle, joka kehitti testeille uudet kriteerit.

Kysymys on tärkeästä asiasta. Eurooppalainen luottokriisi hellittää vasta sen jälkeen, kun markkinoilla on selkeä kuva pankkien tilasta ja niiden taseisiin kätkeytyvistä riskeistä.

Testeihin osallistuu 88 pankkia, jotka kattavat yli 65 prosenttia EU-maiden pankkisektorista. Käytännössä työn tekevät kunkin maan rahoitusvalvonnasta vastaavat viranomaiset. Suomessa finanssivalvonta tutkii kuitenkin vain OP-Pohjolan, sillä Nordea ja Sampo Pankki testataan niiden emoyhtiöiden kotimaissa eli Ruotsissa ja Tanskassa.

Irlannin stressitestit valmistuivat tällä viikolla – Irlanti on pääomittanut pankkejaan jo yli 46 miljardilla eurolla ja lisää rahaa tarvitaan. Muiden maiden testitulokset julkistetaan kesäkuun puoliväliin mennessä.

Tiukemmat kriteerit

EBA:n hallituksen italialainen puheenjohtaja Andrea Enria vakuuttaa, että testit ovat selvästi tiukemmat kuin viime vuonna. Mutta voiko tuloksiin nytkään luottaa?

EBA tutkii, kuinka pankit selviytyisivät kriisitilanteessa, esimerkiksi kiinteistöjen arvon romahtaessa. Testeissä oletetaan, että EU-maiden talouskasvu putoaa tänä ja ensi vuonna neljä prosenttiyksikköä ennustetusta. Samalla osakekurssit sukeltavat 15 prosenttia ja lyhyet korot kääntyvät nousuun.

Oletuksia ei voi pitää kovin synkkinä, sillä Suomen kansantuote romahti lähes kahdeksan prosenttia finanssikriisin aikana 2009. Sitä paitsi testeissä ei tutkita lainkaan, mitä tapahtuisi, jos joku kriisimaista ajautuisi velkasaneeraukseen. Pankkien saamiset jouduttaisiin silloin järjestelemään kokonaan uudelleen, mikä johtaisi mittaviin alaskirjauksiin.

EU toivoo, että testit rauhoittaisivat markkinoita ja helpottaisivat luottokriisiä, joka on pakottanut Kreikan ja Irlannin turvautumaan kansainväliseen apuun. Kysymys on siitä, kuinka paljon eurooppalaisilla pankeilla on vastuita ylivelkaantuneissa kriisimaissa. Esimerkiksi saksalaispankkien saamiset pelkästään Irlannista nousevat 21,3 miljardiin euroon.

Irlannin valtionlainojen korko on kääntynyt taas nousuun. Se viittaa siihen, että sijoittajat pelkäävät Irlannin ajautuvan velkasaneeraukseen.

Myös Portugalin tilannetta seurataan tarkasti maa hallituksen kaaduttua. Luottoluokitusyhtiöt Moody’s, Standard & Poor’s ja Fitch pudottivat viime viikolla Portugalin lainojen luokitusta, minkä jälkeen korot nousivat ennätystasolle.

Sijoittajat ovat huolissaan myös Espanjasta, joka on kansantaloutena kaksi kertaa suurempi kuin Kreikka, Irlanti ja Portugali yhteensä. Nyt tilanne on hieman helpottanut – Espanja saa markkinoilta lainaa kohtuullisella korolla, vaikka Moody’s pudotti viime viikolla 30 espanjalaisen säästöpankin luottoluokitusta.

Moody’sin mukaan säästöpankit tarvitsevat vakavaraisuutensa pönkittämiseksi jopa 50 miljardia euroa. Mutta valtiontalous vankistuu ja Espanjan suurten kansainvälisten pankkien uskotaan olevan kutakuinkin kunnossa.

Kuvitus Janne Tervamäki.

Aiheesta lisää: Lue kaikki SK:n jutut Kreikasta ja euron kriisistä.