Sijoittajat etsivät Japanin raunioilta voittajia
Rahalla ei ole suruaikaa.
Japanilaisten etsiessä epätoivoisina omaisiaan raunioista sijoittajat etsivät kuumeisesti maanjäristyksen ja tsunamin aiheuttamien tuhojen keskeltä pääomalle turvaa ja lisätuottoa.
”Tällainen yllättävä tapahtuma todella luo ostotilaisuuksia”, maailman rikkaimpiin ihmisiin kuuluva sijoittaja Warren Buffett totesi 21. maaliskuuta.
”Jälleenrakennus kestää, mutta kriisi ei muuta Japanin taloudellista tulevaisuutta”, Buffett vakuutti.
Sijoitusmaailman voittajia ja häviäjiä voi jo nyt nimetä, vaikka Fukushiman ydinvoimalaitostuhon koko laajuutta ei vielä tiedetä. Varmaa on ainakin se, että uusiutuvan energian kehittämiseen ja tuottamiseen erikoistuneilla yhtiöillä riittää kysyntää. Varmaa on myös se, että kivihiilen ja varsinkin maakaasun kysyntä kasvaa.
Esimerkiksi Venäjän valtion yli 50-prosenttisesti omistaman, mutta Moskovan, Lontoon ja Frankfurtin pörsseissä noteeratun Gazpromin osakkeen kurssi on noussut Japanin katastrofin puhkeamisen jälkeen yli kymmenen prosenttia.
Nousulla on vankat perusteet. Gazprom hallitsee nimittäin maailman maakaasukaupasta noin yhtä kuudesosaa, Venäjällä on maailman suurimmat kaasuvarat ja Barentsin meren öljy- ja kaasukenttien hyödyntäminen on vasta alkamassa.
Suurin osa Venäjän tuottamasta kaasusta kulkee tällä hetkellä putkia pitkin Eurooppaan, mutta kaasun toimittaminen Japanin ja koko Aasian tarpeisiin onnistuu hyvin nesteytettyä kaasua kuljettavilla LNG-aluksilla.
Ydinvoimayhtiöiden lisäksi Japanin katastrofin jälkeisen ajan häviäjiin kuuluvat myös vakuutusyhtiöt. Esimerkiksi maailman suurin jälleenvakuutusyhtiö Munich Re ilmoitti, että ainakin yhtiön kuluvan vuoden ensimmäinen neljännes on tappiollinen. Japanin lisäksi sen tappiot johtuvat Australian pyörremyrsky- ja Uuden-Seelannin maanjäristyskorvauksista.
Maailman toiseksi suurin jälleenvakuuttaja Swiss Re on arvioinut Japanin maanjäristyksen ja hyökyaallon aiheuttamat korvausvaatimukset noin 0,8 miljardiksi euroksi.
Arvio kuulostaa vaatimattomalta, sillä saastuneiden ydinreaktoreiden alasajo, sulkeminen ja käytetyn ydinpolttoaineen eristäminen saattavat aiheuttaa arvaamattomia kustannuksia. Kun ydinvoimaloita suljetaan, niitä omistavan yhtiön arvo ei ole nolla, vaan se on luultavasti negatiivinen. Vahingonkorvausriidoista voi syntyä loputon kierre.
Japani nousuun?
Pitkällä aikavälillä Japanin tragedia voi kääntyä myös taloudelliseksi menestykseksi. Maa voi päästä jälleenrakennustyön ansiosta irti pitkään jatkuneesta hintojen laskukierteestä, joka on koskenut myös pörssiosakkeita.
Tokion pörssin 225 suurimman osakkeen Nikkei-indeksi romahti katastrofin alkupäivinä noin viidenneksen, mutta tällä hetkellä indeksi on enää kymmenen prosenttia alle lähtötason eli noin 9 700 pistettä.
Vuosikymmenien pörssilamasta ja nollan tuntumaan asettuneesta korkotasosta huolimatta japanilaiset ovat ahkeria säästäjiä. Heikkojen kotimaisten tuottojen vuoksi japanilaiset ovat sijoittaneet runsaasti varojaan myös ulkomaisiin arvopapereihin. He ovat esimerkiksi Suomen Kuntarahoitukselle merkittäviä rahoittajia. Japani ei hyljeksi edes EU:n kriisivaltioiden velkakirjalainoja.
Kansallinen rakennusprojekti johtaa luultavasti siihen, että Japani vetää rahojaan ulkomaisista sijoituksia kotimaahan. Se merkitsee korkojen nousua ja yhä suurempia vaikeuksia velkaisille EU-maille ja kansalaisille.