Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Saksan ja Suomen kansakunnat ovat euroalueen vauraimpia, kotitaloudet eivät

Kustaa Hulkko
Blogit Nurkanvaltaaja 20.5.2013 06:30

Mikä on euroalueen vaurain maa, ja miten kansakuntien vaurautta mitataan järkevästi?

Näistä asioista on keskusteltu viime viikkoina ensin Saksassa ja myöhemmin muualla Euroopassa. Sytykkeenä toimi Euroopan keskuspankin EKP:n tutkimus euroalueen maiden kotitalouksien nettovarallisuudesta.

Tutkimuksen mukaan suurin nettovarallisuus - omistusasunnot, autot, säästöt ja sijoitukset miinus velat - oli Luxemburgin kotitalouksilla, 398 000 euroa. Se ei ole suuri uutinen, koska

Luxemburg tunnetaan pankki- ja veroparatiisina.

Yllätys oli se, että listan kakkoseksi nousi kriisimaa Kypros: 267 000 euroa.

Lähelle kärkeä nousivat myös ylivelkaantuneet Espanja, 183 000 euroa, ja Italia, 174 000 euroa. Kreikan ja Portugalin vastaavat luvut olivat 102 000 ja 75 000 euroa.

Luvut ovat mediaaneja vuodelta 2010. Esimerkiksi Luxemburgin luku tarkoittaa sitä, että sitä varakkaampia kotitalouksia maassa on puolet ja köyhempiä samoin puolet.

Euroalueen AAA-maat eivät pärjänneet hyvin tässä vertailussa. Hollannin kotitalouksien mediaaniomaisuus oli samaa luokkaa kuin Kreikan, 104 000 euroa. Suomen luku oli 86 000 ja Saksan 51 000 euroa.

Saksan kotitalouksien nettovarallisuus oli vain neljäsosa siitä, mitä belgialaiset omistavat ja kreikkalainen mediaanikotitalous on kaksi kertaa niin varakas kuin saksalainen.

Erot johtuvat suurelta osin asumiskäytännöistä. Saksassa omassa asunnossa asuu alle puolet, Suomessa kaksi kolmesta ja Espanjassa neljä viidestä kansalaisesta.

Joka tapauksessa erot ovat niin suuria, että Saksassa, joka maksaa EU:n budjetin ja kriisinhallinnan laskuista suurimman osan, syntyi valitus: eteläeurooppalaiset rikastuvat meidän kustannuksellamme!

Seurattuaan tätä keskustelua tunnetut ekonomistit Paul De Grauwe ja Yuemei Ji asettivat kysymyksen: onko kotitalouksien netto-omaisuus loppujen lopuksi hyvä kansakunnan varallisuuden mittari? Heidän artikkelinsa Are Germans Really Poorer Than Spaniards, Italians and Greeks? on julkaistu sivustolla voxeu.org.

Tutkijat muistuttivat, että kansakunnan omaisuudesta merkittävä osa voi olla myös yritysten tai julkisen sektorin hallussa. OECD-tilastojen perusteella he laskivat maittain yhteen kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin netto-omaisuuden. (Suomen nettovarallisuudesta ja velasta myös sivuilla 12-13).

Summa, kansakunnan pääomakanta, on tutkijoiden mielestä pätevä mittari maan varallisuudelle ja kyvylle ansaita tuloja.

Hollantilaisilla ja saksalaisilla on tämän mittarin mukaan henkeä kohti noin 150 000 euron ja suomalaisilla hieman alle 140 000 euron pääomakanta.

Italian vastaava luku on 100 000 euroa, Espanjan 80 000, Kreikan 60 000 ja Portugalin 40 000 euroa.

Tulosluettelo kääntyi siis ylösalaisin: pohjoiset maat ovatkin euroalueen rikkaimpia. Saksa on kärjessä heti Hollannin jälkeen eikä Suomikaan ole kaukana siitä. Eteläiset kriisimaat taas ovat köyhiä.

Näyttää siltä, että suomalaiset ja saksalaiset ovat delegoineet vaurauden keräämisen yrityksille ja julkiselle sektorille. Espanjalaisten, kreikkalaisten ja portugalilaisten resepti taas on pistää velkansa julkiseen piikkiin.

Kuvitus Janne Tervamäki.

Kustaa Hulkko

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Keskustelu

Kansakunnan pääomakanta ja sen jakaantuminen on suomalaisen hyvinvointivaltion kehittämisessä olennaista, koska hyvinvointivaltio ja sen rahoitus nyt ja tulevaisuudessa ei näytä olevan kovin helppo yhtälö. Puolueiden jako oikeisto-, keskusta – ja vasemmistopuolueisiin on tänä päivänä epätarkka.

Puolueet ja hyvinvointivaltio pitää määritellä kansalaisten kannalta uudestaan sen mukaan, mitä tavoitteita kansakunnan pääomakannan kehittämiseksi halutaan.

Olisi hyvä jos puolueet puhuisivat suoraan ja kertoisivat avoimesti miten hyvinvointivaltion rakentamista ja sen edellytyksenä olevaa taloudellista nettovarallisuuden kasvua halutaan toteuttaa. Vaihtoehdot ovat kotitalouksien nettovarallisuutta kasvattamalla, yritysten nettovarallisuutta kasvattamalla vai julkisen sektorin nettovarallisuutta kasvattamalla. Olennaista on missä suhteessa tämä nettovarallisuuden kasvu on tarkoitus jakaa kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin suhteen. Tavoitteen ja jaon puolueet voisivat yksinkertaistaa matemaattisestikin ilman suurempia vaikeuksia…

Keskustelu hyvinvointivaltion rahoittamisesta tulisi kansalaisille näin ymmärrettävämmäksi jos kansakunnan pääomakannan jakaantumisesta puhuttaisiin suoraan.

ALPO kirjoitti.

Suomen ja Saksan rikkaus ja elintaso on hankittu savupiipputeollisuudella ja siitä johdetuilla aloilla kuten elektroniikalla ja tietotekniikalla. Suomessa työllistävää teollisuutta on painettu alas liian kalliilla kustannuksilla ja veroilla. Paras tapa surkastuttaa talous on viedä yrittämisen halu niiltä nuorilta yrittäjiltä ja yrityksiltä,jotka haluavat tuottaa jotain uutta.Suomi saa takaisin paikkansa antamalla vapauksia yrittämiseen kuten Virossa on tehty. Jokaiselle pakkoyrittäjä putkimiehelle kisälli ja jokaiselle konsernille ideapaja. Eduskunta on täynnä entisiä virkamiehiä ja ammattipoliitikkoja he eivät anna tilaa yrittäjille.

Näitä luetaan juuri nyt