Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Saksalaiskuluttajat hyväksyvät ydinvoimaloiden sulkemisen, vaikka energian hinta nousee

Teppo Tiilikainen
Blogit Nurkanvaltaaja 29.10.2012 08:30
Kuvitus Janne Tervamäki.

Saksa päätti viime vuonna Fukushiman ydinvoimalakatastrofin jälkimainingeissa luopua kokonaan ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Samalla uusituvan energian osuus sähköntuotannosta päätettiin kaksinkertaistaa 18 prosentista 35:een. Vuonna 2050 uusiutuvalla energialla on tarkoitus tuottaa jo 80 prosenttia sähköstä.

Tavoite on kova. Saksassa on 17 ydinvoimalaitosta, joilla on katettu neljännes maan sähköntarpeesta eli suurin piirtein sama osuus kuin Suomessa. Kahdeksan vanhinta reaktoria on jo suljettu, loput yhdeksän on määrä ajaa alas asteittain vuosina 2015-2022.

Saksan lähtökohdat uusiutuvan energian käyttöön ovat selvästi heikommat kuin Suomen, jossa uusiutuvien osuus on jo nyt 28 prosenttia vesivoiman ja metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvien puupolttoaineiden ansiosta.

Uudistus edellyttää valtavia investointeja aurinko- tuuli ja bioenergiaan. Sen lisäksi Saksaan on rakennettava tuhansia kilometrejä uusia sähköverkkoja. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden tuotannon vaihtelut pyritään tasoittamaan Norjasta, Itävallasta ja Sveitsistä ostettavalla vesivoimalla sekä uudella akkuteknologialla.

Saksan suurteollisuus arvosteli voimakkaasti ydinvoiman alasajoa, kun se hyväksyttiin liittopäivillä kesäkuussa 2011. Liittokansleri Angela Merkel vakuutti tuolloin, että energian hinta pystytään pitämään vakaana, vaikka hankkeen kokonaiskustannusten arvioitiin nousevan yli sataan miljardiin euroon.

Nyt vihreä energiavallankumous on osoittautumassa odotettuakin kalliimmaksi. Sähköyhtiöiden viime viikolla julkistamien laskelmien mukaan uusiutuvalle energialle maksettava tuotantotuki nousee ensi vuonna peräti 47 prosenttia. Se nostaa sähkön kuluttajahintaa runsaat kymmenen prosenttia ja kasvattaa kotitalouksien energialaskua 60-100 eurolla vuodessa.

Kuluttajat hyväksyvät

Energian hinnasta uhkaa tulla ongelma Saksan porvarihallitukselle ensi vuoden liittopäivävaaleissa, joissa Merkel pyrkii kolmannelle liittokanslerikaudelle. Hän on julistanut energiauudistuksen hallituksensa tärkeimmäksi sisäpoliittiseksi tavoitteeksi, jonka aikataulusta ei tingitä.

Saksan teollisuus pelkää kilpailukykynsä puolesta – se maksaa energiastaan jo nyt toiseksi kalleinta hintaa Euroopassa. Esimerkiksi Suomen teollisuuden maksama hinta on vain 59 prosenttia saksalaisen sähkön hinnasta. Sähkön kuluttajahinta on Saksassa noin 25 senttiä kilowattitunnilta eli lähes kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa tai Saksan naapurimaissa Puolassa ja Ranskassa.

Teollisuus varoittaa myös sähköpulasta. Viime talvena pakkaset aiheuttivat Hampurin seudulla vaikeita ongelmia ja osa raskaasta teollisuudesta joutui rajoittamaan tuotantoaan sähköpulan vuoksi.

Merkelin helpotukseksi saksalaiset kuluttajat näyttävät hyväksyvän tilanteen toistaiseksi. Focus-lehden tuoreen mielipidemittauksen mukaan 72 prosenttia saksalaisista kannattaa ydinvoiman alasajoa hinnankorotuksista huolimatta. Vain 24 prosenttia haastatelluista piti päätöstä virheenä.

Suomen energiateollisuuden mukaan saksalaisten ydinvoimaloiden sulkeminen nostaa sähkön hintaa myös Suomessa. Saksan on pakko lisätä energian tuontia, ja kysynnän kasvaessa hinta nousee.

Toisaalta Saksan kallistuva energialasku parantaa suomalaisten teollisuustuotteiden kilpailukykyä. Energiavallankumous tarjoaa myös vientimahdollisuuksia uusiutuvan energian teknologiaa kehittäville suomalaisyrityksille.

Teppo Tiilikainen

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Keskustelu

Jos sähkö ei riitä lämmitykseen Saksassa eikä Venäjälläkään, niin mistä se Suomi ottaa sähkönsä, kun tuulimyllytkin seisovat pakkasilla.

Sorvaamme tietysti puusta shakkinappuloita, joita sitten poltamme lämmityskattiloissa, joiden tuottamasta lämmöstä reilun puolet käytämme läheisten vesistöjen lämmittämiseen.

Eikä tarvita insinööriä kummallisempaa koulutusta, että tämä tuntuu aivan järkevältä toiminnalta. ;)

Käytännössä Saksa on nyt korvannut alasajettujen ydinvoimaloiden tehon sähköntuonnilla (tehty whatever). Jää nähtäväksi käykö Saksan sähkölle kuin Ukrainan kaasulle tosipaikan tullen…

Energiasta tullaan vielä sotiakin käymään…toivottavasti ei enää koskaan Saksanmaalla…eikä Euroopassa.

Tulee aika jolloin maapallolla (myös saksalaisilla) on ikävä ydinvoimaloita.

On kaksi eiri asiaa hyväksyä muoti-ilmiö gallupissa, kuin maksella valtavasti nouseviä sähkölaskuja.
Uskon vakaasti tämän muodin käyvän hyvin hankalaksi EU maille.
Kunhan Aasian maat tosissaan alkavat hyödyntää energiaetujaan muiden etujen lisäksi olemme todella vaikeuksissa. Pahimmassa tapuksessa Saksa ja esim Ruotsi alkavat painostaa ”lisäveroja” maille joilla on energia-asiat hoidettu järkevämmin.

Ydinvoimalan poksahdus silloin tällöin on pieni hinta siitä, että saamme jatkuvasti enemmän roinaa ja rompetta, joka hajoaa jatkuvasti nopeammin käyttöönoton jälkeen.

Ydinvoimalan poksahduksesta on käytännön kokemuksia. Vaikutukset ovat paikallisia. Riskitasoon voi itse vaikuttaa, mm. rakentamalla uusia voimaloita vanhojen tilalle ja sulkemalla ne vanhat. Näin tekemällä tietäisimme myös, paljonko vanhan voimalan sulkeminen oikeasti maksaa.

Ilmastonmuutoksen seurauksista emme tiedä juuri muuta kuin että ne ovat maailmanlaajuisia, ja että ne voivat olla paljon pahempia. Meidän kannaltamme parasta olisi siis se, että me ja lähinaapurit tuprutamme hiilisähköä, muu maailma siirtyy ilmastoystävälliseen ydinvoimaan ja säästää loput fossiiliset polttoaineet meille. Hiilisähkö tappaa kaivuvaiheessa, ei niinkään voimalan lähellä asujia (jos voimala on moderni). Kuolemia megawattituntia kohden on tietysti enemmän, mutta väliäkö tuolla kun uhrit eivät ole sukua meille.

Uusiutuvan energian lisääminen on tarpeen. On kuitenkin hölmöä aloittaa vanhan voiman alasajo nimenomaan ydinvoimasta.

Juoru-ukko,

Juuri noin. Ydinvoimaloiden poksahduksista on käytännön kokemuksia, ja ne osoittavat että yhtiöllä ei ole mitään mahdolisuutta vastata aiheuttamistaan vahingoista kuin aivan marginaalisesti, vaan ne kaatuvat veronmaksajien niskaan. On toki paikallista, jos vain 200.000 ihmistä menettää kotinsa, omaisuutensa ja elämäntyönsä. Jokaiselle heistä se on kuitenkin melko ”iso juttu”.

Fossiiliset polttoaineet eivät ole mikää hyvä vaihtoehto, eikä ole kovin järkevää vaihtaa yhtä ongelmaa toiseen, kun ongelman voisi myös ratkaista. Etenkin kun ongelma on jossain vaiheessa joka tapauksessa pakko ratkaista.

Vanhan voimalan sulkemisen kustannukset olisi tosiaan hyvä selvittää. Ne eivät tosin selviä kovin nopeasti viimeiden kilowatin tultua pömpelistä ulos. Vaikka laitoksen purkaminen tapahtuisi nopeasti, jäähdytellään sen jätteitä noin puoli vuosisataa ennen lopullista jäteongelman ratkaisua, mikä se silloin lieneekin.

Kovin loogiselta ei minusta kuulosta myöskään se, että täysin turvallisten laitosten korvaaminen vielä turvallisemmilla lisäisi turvallisuustasoa. Kuinka voidaan edes rakentaa täysin turvallista laitosta turvallisempi laitos? Tiedot joko vanhan tai uuden laitoksen turvallisuudesta täytyvät minusta silloin olla vääriä.

Aina kun ydinvoimala poksahtaa, ryhdytään kuumeisesti selvittämään, kuinka vastaava poksahdus ei ole meidän voimaloissa mahdollista. Todennäköistä toki onkin, että jokainen poksahdus tapahtuu eri syystä kuin edellinen, ja kaikki ne syyt ovat jatkossakin sellaisia, joita ei ole osattu ennakoida.

Pekka Raukko, suunnilleen noin se menee. Onko mielestäsi ilmastopakolaisena olo säteilypakolaisuutta miellyttävämpää?

Säteilypakolaisia tulee vain, jos jossain mokataan pahasti. Ilmastopakolaisia on jo, ja niitä tulee luultavasti paljon lisää, ilman vastaavia onnettomuuksia. Ydinonnettomuus on äkillinen ja näyttävä ja siksi hyvää lööppikamaa. Hiipien saapuvia ongelmia ei hevin havaita, kun vielä asiantuntijatkin sanovat että ei ole varmaa, johtuuko tämä nimenomainen hurrikaani tai syystulva ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta vai ei.

Suomen voimaloiden turvallisuustasoa parannetaan koko ajan, voimalat sietävät nyt useampia yhtäaikaisia häiriöitä kuin parikymmentä vuotta sitten. Uusiin voimaloihin saadaan helpommin passiivisia turvaratkaisuja, jotka voivat ratkaista sellaisia ongelmia joita ei ole nykyisissä osattu kuvitella, jne. Jos asia ei kuullosta mielestäsi loogiselta, niin joudut tutustumaan aiheeseen juurta jaksaen. Taival on pitkä, koska aihe on polittisesti kiinnostava ja faktan lisäksi propagandaakin löytyy joka lähtöön.

Jos ydinvoimalaitoksella jotain ei tehdä kunnolla, niin tavallisella kaduntallaajalla ei ole mahdollisuutta nähdä asiaa. Tämä on omasta mielestäni ydinvoiman suurin ongelma: turvajärjestelyt maksavat, ja moraalikato siten uhkaa. Itsekin luulin Japanilaisten hoitavan kotipesänsä paremmin. Kilauta kansanedustajallesi ja sano että STUKkia ei saa rampauttaa!

Ilmastouhille ei voi tehdä mitään, paitsi lopettaa saastuttava toiminta. Ainoa syy viitata asialle kintaalla on se, että ongelmat eivät kärjisty sinun elinaikanasi. Ilmasto-ongelma vaatii pikaista ratkaisua, joten mielestäni ydinvoimaloiden sammuttaminen ennen hiilivoimaloita on tyhmää.

Lopuksi takaisin aiheeseen. Hienoa, että saksalaiset kuluttajat ilomielin vapaaehtoisesti maksavat euroopan kalleinta hintaa sähköstään ja näin edesauttavat uusiutuvan energian käyttöönottoa. Samalla voidaan epäsuorasti ratkaista eurokriisikin, kun Saksan kilpailukyky kalliin sähkön myötä siirtyy lähemmäksi Espanjan ja Kreikan vastaavaa.

Juoru-ukko,

Minun on täysin mahdoton ymmärtää, kuinka tekstiäni lukemalla olet päätynyt johtopäätökseen, että viittaisin ilmastomuutokselle kintaalla. Se on vähintään yhtä vakava ongelma kuin biodiversiteetin hupeneminen ja ydinvoiman sisältämät riskit ja haitat. Siksi minusta on täysin turhaa arpoa, kummanko näistä vastuuttomista tuotantomuodoista valitsemme, kun oikea ratkaisu on siirtyä vastuullisiin tuotantomuotoihin.

Tottakai minä oikeasti ymmärrän, että ydinvoimaloiden turvallisuutta voidaan parantaa ja vanhat väitteet ydinvoimaloiden riskittömyydestä ovat olleet vain hieman rankempaa ”kusetusta”, kuin nykyiset väitteet uusien ydinvoimaloiden riskittömyydestä.
Nyt olemassa oleviin voimaloihin on käytetty kriteerinä ajatusta, että vakava reaktorionnettomuus voi sattua kerran 10.000 vuodessa. Nykyisillä vajaalla 500 reaktorilla poksahdus sattuu siis keskimäärin kerra reilussa 20 vuodessa. Kun katsotaan Tsernon ja Fukun välistä aikaa, voidaan todeta, että kyllä se insinööri jotain osaa laskea oikein.

Paluu aiheeseen sisälsi erikoisia väitteitä. Kuluttajalle Euroopan kalleinta sähköä myydään käsittääkseni Ranskassa ja Espanja on hyvin mukana uusiutuvan energian kehitystyössä ja tuotannossa.
Minusta olisi hienoa, jos suomalainenkin kuluttaja suostuisi itse maksamaan käyttämänsä sähkön, eikä maksattaisi sitä lapsenlapsillamme.

Artikkelissa taisi jäädä aika vähälle eräs olennainen asia, nimittäin se, että hiilellä, öljyllä ja maakaasulla tuotettavaa energiaa tarvitaan lisää. Mutta kun saksalaiset ovat niin kovin ympäristötietoisia, niin tästä on syytäkin olla hiljaa.
Tunteet hallitsevat ihmisten, saksalaistenkin, käyttäytymistä. Tulee mieleen taannoiset Saksassa levitetyt tarinat, jotka oli suunnattu suomalaista turkistuotantoa vastaan: ”Ne ketut ja minkit, sen lisäksi, että ne nyljetään, myös surmataan ennen nylkemistä!”

Näitä luetaan juuri nyt