Saksalaiskuluttajat hyväksyvät ydinvoimaloiden sulkemisen, vaikka energian hinta nousee
Kuvitus Janne Tervamäki.
Saksa päätti viime vuonna Fukushiman ydinvoimalakatastrofin jälkimainingeissa luopua kokonaan ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Samalla uusituvan energian osuus sähköntuotannosta päätettiin kaksinkertaistaa 18 prosentista 35:een. Vuonna 2050 uusiutuvalla energialla on tarkoitus tuottaa jo 80 prosenttia sähköstä.
Tavoite on kova. Saksassa on 17 ydinvoimalaitosta, joilla on katettu neljännes maan sähköntarpeesta eli suurin piirtein sama osuus kuin Suomessa. Kahdeksan vanhinta reaktoria on jo suljettu, loput yhdeksän on määrä ajaa alas asteittain vuosina 2015-2022.
Saksan lähtökohdat uusiutuvan energian käyttöön ovat selvästi heikommat kuin Suomen, jossa uusiutuvien osuus on jo nyt 28 prosenttia vesivoiman ja metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvien puupolttoaineiden ansiosta.
Uudistus edellyttää valtavia investointeja aurinko- tuuli ja bioenergiaan. Sen lisäksi Saksaan on rakennettava tuhansia kilometrejä uusia sähköverkkoja. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden tuotannon vaihtelut pyritään tasoittamaan Norjasta, Itävallasta ja Sveitsistä ostettavalla vesivoimalla sekä uudella akkuteknologialla.
Saksan suurteollisuus arvosteli voimakkaasti ydinvoiman alasajoa, kun se hyväksyttiin liittopäivillä kesäkuussa 2011. Liittokansleri Angela Merkel vakuutti tuolloin, että energian hinta pystytään pitämään vakaana, vaikka hankkeen kokonaiskustannusten arvioitiin nousevan yli sataan miljardiin euroon.
Nyt vihreä energiavallankumous on osoittautumassa odotettuakin kalliimmaksi. Sähköyhtiöiden viime viikolla julkistamien laskelmien mukaan uusiutuvalle energialle maksettava tuotantotuki nousee ensi vuonna peräti 47 prosenttia. Se nostaa sähkön kuluttajahintaa runsaat kymmenen prosenttia ja kasvattaa kotitalouksien energialaskua 60-100 eurolla vuodessa.
Kuluttajat hyväksyvät
Energian hinnasta uhkaa tulla ongelma Saksan porvarihallitukselle ensi vuoden liittopäivävaaleissa, joissa Merkel pyrkii kolmannelle liittokanslerikaudelle. Hän on julistanut energiauudistuksen hallituksensa tärkeimmäksi sisäpoliittiseksi tavoitteeksi, jonka aikataulusta ei tingitä.
Saksan teollisuus pelkää kilpailukykynsä puolesta – se maksaa energiastaan jo nyt toiseksi kalleinta hintaa Euroopassa. Esimerkiksi Suomen teollisuuden maksama hinta on vain 59 prosenttia saksalaisen sähkön hinnasta. Sähkön kuluttajahinta on Saksassa noin 25 senttiä kilowattitunnilta eli lähes kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa tai Saksan naapurimaissa Puolassa ja Ranskassa.
Teollisuus varoittaa myös sähköpulasta. Viime talvena pakkaset aiheuttivat Hampurin seudulla vaikeita ongelmia ja osa raskaasta teollisuudesta joutui rajoittamaan tuotantoaan sähköpulan vuoksi.
Merkelin helpotukseksi saksalaiset kuluttajat näyttävät hyväksyvän tilanteen toistaiseksi. Focus-lehden tuoreen mielipidemittauksen mukaan 72 prosenttia saksalaisista kannattaa ydinvoiman alasajoa hinnankorotuksista huolimatta. Vain 24 prosenttia haastatelluista piti päätöstä virheenä.
Suomen energiateollisuuden mukaan saksalaisten ydinvoimaloiden sulkeminen nostaa sähkön hintaa myös Suomessa. Saksan on pakko lisätä energian tuontia, ja kysynnän kasvaessa hinta nousee.
Toisaalta Saksan kallistuva energialasku parantaa suomalaisten teollisuustuotteiden kilpailukykyä. Energiavallankumous tarjoaa myös vientimahdollisuuksia uusiutuvan energian teknologiaa kehittäville suomalaisyrityksille.