Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Saksa herättää henkiin pankkien pelastusrahaston

Markku Hurmeranta
Blogit Nurkanvaltaaja 26.12.2011 10:01

symbolikuvaTasan 20 vuotta sitten Suomessa oli pankkikriisi. Tuolloin Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki kansallistettiin Suomen Pankin haltuun.

Nyt pankkikriisi uhkaa koko Eurooppaa, ja jälleen puhutaan joidenkin pankkien kohdalla niiden pelastamisesta ainakin osittaiseen valtiollistamiseen turvautuen. Tai oikeamminkin ei puhuta, sillä sen paremmin viranomaiset kuin pankkiiritkaan eivät halua kovin paljon konkreettisista valmistautumisoperaatioista puhua, jotta markkinat eivät hermostuisi vielä nykyistäkin enemmän.

Kovin vähälle huomiolle on jäänyt esimerkiksi Saksan lainsäädännöllinen valmistautuminen, joka tähtää pankkien pelastusrahasto Soffin henkiinherättämiseen. Tätä pelastusrahastoa käytettiin viimeksi vuoden 2008 kriisin hoitoon.

Rahaston takuuvalmiudeksi on kaavailtu 400 miljardia euroa. Suoraa tukea pankeille se voi myöntää 80 miljardia euroa.

Saksan pelastautumissuunnitelman kantava ajatus on, että elleivät pankit pysty itse hankkimaan tarvittavaa lisäpääomaa, ne voidaan pakottaa ottamaan vastaan valtiollista tukea. Tällaisen ”pakkovaltiollistamisen” mahdollistava muutos Saksan pankkivalvojan toimintavaltuuksiin on tehty jo aiemmin. Se tulee voimaan vuoden alusta.

Vuonna 2008 saksalaispankit saivat sentään vielä itse päättää, ottavatko ne vastaan valtion tukiaisia vai eivät. Nykyinen tilanne on siis tulkittu uhkaavammaksi kuin vuoden 2008 kriisi.

Puskurit paukkuvat

Euroopan pankkivalvontaviranomainen EBA julkisti joulukuun alussa laskelmansa 71 suuren eurooppalaispankin pääomantarpeesta. Arvio perustui syyskuun lopun tilanteeseen. Sitä edellisen kerran EBA arvioi pankkien vakavaraisuutta kesäkuussa.

EBA:n uusin arvio oli, että kaikkiaan tarkastelussa mukana olleilla pankeilla oli liki 115 miljardin euron pääomalovi.

Huonoin tilanne oli kreikkalaisten ja espanjalaisten pankkien kohdalla, mutta jokseenkin tyly tuomio tuli myös saksalaispankeille. Kaikkiaan kuuden saksalaispankin arvioitiin tarvitsevan lisää pääomaa yli 13 miljardin euron edestä.

Huonoimmassa hapessa tässä suhteessa on Commerzbank, jonka lisäpääoman tarve on 5,3 miljardia euroa. Toiseksi eniten pääomittamisen tarpeessa on Deutsche Bank, jonka pitäisi haalia kasaan 3,2 miljardia.

Myös kolme Saksan pankkijärjestelmän erikoisuuksiin kuuluvaa landesbankia joutuu vahvistamaan pääomaansa. Testissä kiinni jääneiden WestLB:n, Helaban ja NordLB:n uskotaan joutuvan turvautumaan Commerzbankin ohella valtion apuun. Deutsche Bankin uskotaan saksalaisarvioiden mukaan selviävän omin avuin.

Suomalaispankeilta ei EBA:n viimeisimmässä pääomatarvelaskelmassa edellytetty lisätoimia.

Lisäpääomittamisen tarve syntyi, kun Euroopan pankkivalvontaviranomainen EBA päätti vaatia pankkeja korottamaan ydinvakavaraisuutensa vähintään yhdeksään prosenttiin ensi kesään mennessä.

Kuvitus Janne Tervamäki

Markku Hurmeranta

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt