Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Ravihevosista tuttu osaomistusmalli on Yhdysvalloissa levinnyt myös opiskelijoihin

Blogit Nurkanvaltaaja 29.7.2013 06:30
Jarmo Raivio
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.

Virttyneen sanonnan perusteella koulutus on investointi tulevaisuuteen. Ja jopa varsin tuottoisa investointi, ainakin jos numeroita haluaa uskoa.

OECD:n keräämien tilastojen mukaan korkeakoulutus lisää Suomessa työntekijän ansioita keskimäärin 49 prosenttia. Luvussa on verrattu korkeakoulututkinnon saaneiden työntekijöiden palkkoja matalamman koulutustason työntekijöiden ansioihin.

Tutkinto siis lisää tienausvoimaa, mutta toinen kysymys on, miten tuo tutkinto rahoitetaan. Suomessa se ei ole ainakaan toistaiseksi kovin ongelmallista, lukukausimaksuja ei ole ja opintorahan lisäksi opiskelija voi nostaa kohtuukorkoista valtion takaamaa opintolainaa. Lainasummat ovat yleensä pieniä, keskimääräinen opintolaina on Suomessa hieman yli 5 000 euroa.

Toisin on esimerkiksi Yhdysvalloissa. Muhkeiden lukukausimaksujen takia vuonna 2013 valmistuvalla amerikkalaisopiskelijalla on niskassaan keskimäärin yli 35 000 dollarin, eli noin 27 000 euron velat. Pitkään opiskelleen tai kehnosti stipendejä saaneen opiskelijan velkataakka on moninkertainen.

Ei ihme, että finanssinäppärässä Amerikassa on ryhdytty kehittelemään uusia tapoja opintojen rahoittamiseen. Eräs tapa on tehdä opintojaan aloittavasta nuoresta oman elämänsä osakeyhtiö.

Neljän vuoden yliopistokoulutus todennäköisesti kasvattaa rajusti tämän ihmisyhtiön tulevia ansioita. Etsitään siis sijoittaja, joka on valmis maksamaan koulutuksen. Rahoittaja haluaa tuottoa dollareilleen, joten yliopistoon lähtevä nuori sitoutuu maksamaan tälle tietyn prosentin palkastaan vaikkapa kymmenen vuoden ajan valmistumisen jälkeen.

Oregonin osavaltiossa hyväksyttiin heinäkuun alussa kokeilu, jossa korkeakouluopintoja harkitsevat nuoret voivat päästä ilmaiseksi yliopistoon - kunhan sitoutuvat maksamaan opinnot rahoittavalle osavaltiolle kolme prosenttia tuloistaan 20 vuoden ajan valmistumisen jälkeen.

Oregonin kokeilu on tarkoitus avata kaikille, jotka muutenkin pääsisivät yliopistoon. Opiskelijan ei siis tarvitse todistaa olevansa erityisen tienauskykyinen rahahaukka.

Huomattavasti tarkempaan syyniin joutuvat nuoret, jotka etsivät opinnoilleen rahoittajia Upstart-yhtiön kautta. Googlen entisen johtajan perustama yhtiö kerää varakkaita rahoittajia, jotka haluavat sijoittaa rahaa lupaavina pitämiensä nuorten tukemiseen.

Upstartin kehittämä tietokonemalli arvioi, kuinka paljon hakija todennäköisesti tienaa seuraavina kymmenenä vuonna. Rahoittajat ja nuori tekevät sopimuksen, jossa määritellään, kuinka suuren prosentin tuloistaan nuori maksaa rahoittajilleen kymmenen vuoden ajan. Jos nuori ei onnistu vaikuttamaan riittävän kiinnostavalta tapaukselta, ei dollareita tipu.

Upstartia on käytetty opintojen rahoittamisen lisäksi myös yritysideoiden käynnistämiseen. Malli on uusi, eikä vielä ole testattu esimerkiksi sitä, kuinka oikeudellisesti pitäviä kymmenen vuoden sopimukset ovat.

Oikeastaan Suomen ilmaisessa koulutusjärjestelmässäkin on kyse eräänlaisesta upstarttaamisesta. Saat ilmaisen koulutuksen nyt, koulutus nostaa tulevaisuudessa tulotasoasi. Saat siis parempaa palkkaa ja maksat paremmasta palkastasi enemmän veroja. Verot menevät rahoittajallesi, eli valtiolle.

Kuvitus Janne Tervamäki.

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.