Rauha vallitsee Almassa
Nurkanvaltaajalla käy tällä kertaa hyvä tuuri. Oppaaksi Alma Median yhtiökokoukseen ilmaantuu itse Erkki Sinkko.
Marssin Alma Median yhtiökokoukseen, joka pidetään vanhassa Pörssitalossa Helsingin Fabianinkadulla. Vähän ahdistaa, miten tästä selvitään. On kulunut ainakin kymmenen vuotta siitä, kun viimeksi selostin yhtiökokousta.
Luojan kiitos, onneksi tuolla on Erkki Sinkko! Hän on suomalaisen pörssijournalismin grand old man, joka vetäytyi eläkkeelle joitakin vuosia sitten. Hänellä on takanaan noin 1 500 yhtiökokousta. Häntä parempaa opasta yhtiökokousten salaisuuksiin ei siis ole.
Nautittuani kupillisen kahvia ja voileivän – kiitos, kiltti yhtiö! – siirryn vanhaan pörssisaliin ja istuudun Sinkon viereen toiselle riville. Eturivissä istuu joukko mustapukuisia miehiä. Pukeutumisestaan huolimatta he eivät ole hautausurakoitsijoita, vaan Alman hallituksen jäseniä.
Hallituksen puheenjohtaja Kari Stadigh avaa kokouksen. Hän esittelee hallituksen jäsenet ja heidän erityisosaamisensa. Hän mainitsee esimerkiksi, että AhtiVilppulan Venäjä-tietoudesta on ollut hyötyä yritykselle, ja sama pätee myös LauriHelven journalistiseen kokemukseen.
Stadigh kertoo, että hallitus on selvitellyt mahdollisuuksia lukuisiin rakennejärjestelyihin. Miksi ne eivät ole toteutuneet? ”It takes two to tango”, hän vastaa. Esteet eivät ole olleet taloudellisia, vaan emotionaalisia.
Alma on myös tehnyt tarjouksia yritysostoista. Hinnat ovat kuitenkin karanneet niin korkeiksi, että kauppojen tekeminen ei olisi ollut osakkeenomistajan edun mukaista.
”Loistava avauspuheenvuoro”, Sinkko kommentoi. ”Harvoin esitellään hallituksen jäsenten vahvuudet, eli mitä lisäarvoa kukin tuo.”
Toimitusjohtaja Kai Telanteen tehtävä on esittää yritysjohdon katsaus. Alman viime vuosi oli niin hyvä, että Telanteen ei tarvitse liiemmin selitellä sitä. Sen sijaan hänellä riittää yllättäen aikaa esittää viestintäpoliittisia kommentteja.
Jotkut ovat vaatineet Julkisen sanan neuvoston heittämistä romukoppaan, mutta Telanteen mielestä JSN:ää tarvitaan edelleen. ”PekkaHyvärisellä on tuhannen taalan paikka JSN:n puheenjohtajana”, hän sanoo.
Jännitys lässähtää
kuin pannukakku
No niin, nyt päästään pääasiaan, hallituksen valintaan. Onko vihdoinkin tiedossa säpinää tasaisen tyynesti soljuvaan kokoukseen?
Lehdissä on spekuloitu, että Alman suurin yksittäinen omistaja Kai Mäkelä on tyytymätön nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotukseen hallituksen jäseniksi. Mäkelän kritiikin syy on yksinkertainen: valiokunta ei ehdota häntä hallitukseen, vaikka hänen Herttaässä-yhtiönsä omistaa Almasta 16,4 prosenttia.
Joka tapauksessa on syytä olettaa, että yhtiökokous ainakin keskustelee hallitusvalinnoista. Nimitysvaliokunta esittää Åkerlundin säätiötä edustaneen MattiHäkkisen tilalle ErkkiSoljaa, joka on Kiilto Familyn toimitusjohtaja ja mukana myös Åkerlundin säätiössä.
Mutta dramatiikkaa rakastava tarkkailija joutuu pettymään. Mäkelä ei ole edes paikalla, eikä valiokunnan ehdotuksesta käytetä yhtään keskustelupuheenvuoroa.
”Rauhallinen kokous”, Sinkko kommentoi. Hänen mukaansa selitys on yksinkertainen: osakkeenomistajat olivat tyytyväisiä.
Asianajaja Mika Ilveskero hoiti puheenjohtajan tehtävän sujuvasti. Hänen työnsä oli tosin helppo, sillä keskustelu supistui yhteen puheenvuoroon. Osakkeenomistaja-aktivisti GeorgeJauhiainen valitti siitä, että kalvot eivät näkyneet takariville.
Sinkko antaa vielä erityiskiitoksen Alma Median vuosikertomukselle. ”Vanhempi väkikin pystyy lukemaan sitä riittävän suuren fontin ansiosta.”
Tuliko vastauksia
ydinkysymyksiin?
Nurkanvaltaajan blogin kommentoijanimimerkki ”Ei onneksi pörssissä” mietti sitä, miten Alma aikoo käyttää Maikkarista eli MTV3:sta saamansa voitot. Tähän tuli vastaus: yritysostoja mietitään ja avokätinen osinkopolitiikka jatkuu.
Entä saman kommentoijan kysymys, millaista tuloskuntoa firma vaatii maakuntalehdiltään näinä aikoina, ja onko jokin Alman lehdistä tappolistalla. Näitä asioita ei käsitelty. Se tuli todetuksi maakuntalehdistä, että niiden verkkolehtitoiminta on vasta alkutaipaleellaan. Nurkanvaltaajan käsityksen mukaan tämän kysymyksen olisi voinut helposti esittää esimerkiksi toimitusjohtajan katsauksen jälkeen, mutta sitä ei esitetty.