Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Raju keskuspankkiiri: Rahabyrokraateista tuli talouskasvun takuumiehiä

Blogit Nurkanvaltaaja 22.12.2012 14:00
Jarmo Raivio
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kuvitus Janne Tervamäki.

Keskuspankeista tai keskuspankkimiehistä ei perinteisesti ole ollut toimintaelokuvien aiheeksi.

Perusharmaiden rahabyrokraattien tehtävänä on ollut lähinnä varmistaa, ettei taloudella mene liian hyvin. Liian räyhäkäs kasvu johtaa yleensä hintojen nousuun. Inflaation pitäminen kurissa on ollut keskuspankkien tärkein tehtävä, joten kuumenevaa talouskasvua on hillitty nostamalla rahan hintaa eli korkoa. Kasvun hiipuessa ja inflaatiovaaran väistyessä korkoja on laskettu.

Nyt tilanne on muuttunut.

Muutamassa vuodessa keskuspankkiireista Euroopassa ja Yhdysvalloissa on tullut jonkinlaisia varovaisesti pukeutuvia taloussupersankareita. Heidän tehtäväkseen on annettu talouden korjaaminen kun valtiot eivät enää siihen pysty. Urakassa on otettu käyttöön keinoja, jotka olisivat vielä 1990-luvulla saaneet perusvarovaisen Bundesbankin tai Suomen Pankin rahavirkamiehen pyörtymään järkytyksestä.

Yhdysvalloissa keskuspankki Fed on neljässä vuodessa käyttänyt noin 2 000 miljardia dollaria finanssikriisin jälkien siivoamiseen. Euroopassa EKP on ryhtynyt kriisimaiden velanoton kummisedäksi. Se on ilmoittanut käyttävänsä tarvittaessa rajoittamattoman määrän euroja ongelmamaiden valtionvelkojen ostamiseen, jos niiden korot uhkaavat nousta liian korkeiksi.

Japanissa taas keskuspankki ostaa velkapaperien lisäksi myös osakkeita yrittäessään puhaltaa henkeä jo pitkään hitaasta kasvusta kärsineeseen talouteen.

Kaikki nämä poikkeustoimet perustuvat keskuspankkien ”rahanappiin”, eli kykyyn luoda talouteen uutta rahaa muutamalla napin painalluksella.

Yhdysvaltain keskuspankin Fedin pääjohtaja Ben Bernanke ilmoitti viime viikolla, että pankki aikoo pitää korot nollassa niin kauan kuin työttömyys pysyy yli 6,5 prosentissa ja hintojen nousuvauhti alle 2,5 prosentissa.

Äkkiseltään lausunto ei vaikuta maailmoja ravistelevan rajulta, ei edes keskuspankkiasteikolla.

Korot ovat Yhdysvalloissa olleet käytännössä nollassa jo neljä vuotta, ja Fed on aiemminkin ilmoittanut, ettei koronnostoja ole tiedossa ainakaan ennen vuotta 2014. Rahan on syytäkin olla halpaa, koska talous ei finanssikriisin jäljiltä ole vieläkään lähtenyt kunnolla kasvuun ja työttömyys pysyy korkealla.

Koronnostojen sitominen työttömyyden alenemiseen on kuitenkin suuri muutos. Perinteisesti työttömyys ei ole ollut korkealla keskuspankkien huolenaiheiden listalla. Nyt Fed ilmoitti ryhtyvänsä työllisyyden kohenemisen takuumieheksi ja kertoi myös tarkan rajan, jonka alle se haluaa työttömyyden painaa.

Myös tämä selkeys on uutta. Fedin edellinen johtaja Alan Greenspan oli erikoistunut vihjailemaan pankin aikeista niin sumein sanakääntein, että pääjohtajan puheita ymmärtämään tarvittiin puoliammattimaisia tulkitsijoita.

Bernanke ilmoitti myös, että Fed ostaa markkinoilta velkapapereita 85 miljardilla dollarilla eli noin 65 miljardilla eurolla joka kuukausi kunnes työttömyys laskee alle 6,5 prosentin. Keskuspankki luo ostoihin käytettävät rahat, eli käytännössä pankki yrittää saada talouskasvua kiihtymään kaatamalla Yhdysvaltain talouteen valtavia määriä uutta rahaa.

Suomessa kansanedustajat käsittelevät eduskunnassa parhaillaan valtion ensi vuoden budjettia, jonka loppusumma on noin 54 miljardia euroa. Fed siis lupaa pumpata talouteen reilusti yli Suomen budjetin verran uutta rahaa joka kuukausi kunnes työttömyys saadaan alenemaan.

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.