Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Raikas tuulahdus: Tutkijakaksikko ehdottaa mielenkiintoisia uudistuksia eläkerahoitukseen

Kustaa Hulkko
Blogit Nurkanvaltaaja 12.11.2012 07:30

Kuvitus Janne Tervamäki.

Toiset sanovat, että Suomen työeläkejärjestelmä on maailman paras. Edes finanssikriisi ei horjuttanut sitä – toisin kuin monessa maassa tapahtui.

Toiset taas kritisoivat sitä kiivaasti esimerkiksi harvainvallasta tai siitä, että eläkelaitosten hallituksissa istuu epäpätevää väkeä.

Eläkepolitiikassa ei ole kysymys pelkästään makuasioista. Se on myös eturistiriitojen näyttämö.

Helsingin Sanomat kertoi 3. marraskuuta, että työeläkemaksuista on syntynyt riitaa työnantajien ja työntekijöiden kesken.

Tausta on se, että työkyvyttömyysmaksua on peritty liikaa. Työnantajat haluaisivat, että maksuja alennettaisiin. Työntekijöiden mielestä järjestelmässä vallitsee pikemminkin rahoitusvaje, joten rahoja ei pidä palauttaa.

Onneksi kaikki keskustelu eläkejärjestelmästä ei ole riitelyä. Kauppatieteiden tohtori Petri Hillin ja rahoitusmatematiikan professori Teemu Pennasen tutkimushanke ”Eläkevakuuttaminen epävarmassa sijoitusympäristössä” on tuottanut uuden mallin eläkerahoituksen kehittämiseksi.

Hillin työpaikka on konsulttiyritys QSA. Pennanen työskentelee Lontoon King’s Collegessa.

He ehdottivat työeläkkeiden rahastoinnin tehostamista ja eläkelaitosten sijoitusmuskelien vahvistamista.

Suomalaisten eläkesijoitusten mittapuu on nykyään niiden keskituotto. Oletuksena käytetään 3,5 prosentin reaalituottoa. Hillin ja Pennasen mielestä reaalituottovaatimuksen asettaminen ei takaa eläkevarojen riittävyyttä.

Keskituoton sijasta pitäisi kiinnittää huomio rahastointiasteeseen – siis eläkevarojen ja -vastuiden suhteeseen. Kyseinen tunnusluku kertoo, kuinka suuren osan nykyiset rahastot kattavat tulevasta eläkemenosta. Sen avulla voidaan arvioida myös vallitsevan eläkemaksun riittävyyttä.

Hillillä ja Pennasella on ratkaisu myös edellä mainittuun riitaan. Työkyvyttömyyseläkkeiden rahastointi olisi syytä lopettaa, koska työkyvyttömyyseläkemenot alenevat. Kerätyt rahat voitaisiin siirtää vanhuuseläkerahastoihin. Siitä olisi etua, koska niiden sijoitushorisontti on pitempi kuin työkyvyttömyysrahastojen. Siten ne voisivat ottaa enemmän riskiä ja parantaa tuottoja.

He arvioivat, että 25 prosentin maksutaso voisi riittää pitkällä aikavälillä. Tänä vuonna keskimääräinen työeläkemaksu on 22,8 prosenttia.

Lisäksi he esittävät eläkkeiden maksatuksen keskittämistä yhdelle laitokselle. Nykyinen hajautettu järjestelmä sitoo turhaan pääomia eläkelaitoskohtaisiin puskurirahastoihin, joiden tuotto on alhainen. Puskurirahastoissa on nyt 7,5 miljardia euroa, kun järjestelmä selviäisi 2,5 miljardilla eurolla.

Tutkijoiden mukaan periaate suosisi pitkän tähtäyksen sijoitusinstrumentteja, kuten investointeja infrastruktuuriin. Lyhyen tähtäyksen vähäriskisten mutta heikkotuottoisten sijoitusten asemaa se heikentäisi.

Eläkejärjestelmä on niin monimutkainen, että ei olisi yllättävää, jos asiantuntijat esittäisivät Hillin ja Pennasen ehdotuksiin perusteltuja epäilyjä ja vastaväitteitä. Kiitos silti heille – he ovat joka tapauksessa raikastaneet vallitsevaa ilmapiiriä puheenvuorollaan.

Kustaa Hulkko

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Keskustelu

No jaa, mitäpä ”raikasta” tuossa muka loppujen lopuksi on? Ehdotuksessahan on kyse vain kosmeettisesta pikkunäpertelystä, mutta varsinaiseen isoon kuvioon – vai pitäisikö sanoa isoon ongelmaan – sillä ei puututa ollenkaan.

Karu totuushan on se, että suomalainen työeläkejärjestelmä tulee romahtamaan lähivuosikymmenten aikana. Järjestelmä on suunniteltu 1960-luvun alussa silloisiin olosuhteisiin, eivätkä monet sen keskeisistä perusoletuksista enää päde nykypäivän oloissa. Niinpä järjestelmä tulee vääjäämättä romahtamaan omaan mahdottomuuteensa, koska maksajia on aivan liian vähän maksun saajiin verrattuna.

Kyllähän näin vanhaa periaatetta sopii päivittää ja tutkia sen soveltuvuutta nykypäivään.
Toinen pyhä väittämä meillä tuntuu olevan ikäpyrämidi joka tuo maahan tolkuttoman työvoimapulan, johon tarvitaa kaikki mahdolliset maahanmuuttajat, luku- ja kielitaidostakaan ei niin väliä. Kuitenkin ikäpyramidin keksimisen jälkeen on maasta viety satatuhatta teollista työpaikkaa ja työttömyys pysyy koko ajan lähellä 10%:ia. Tästäkin oli äskettäin radio-keskustelu jossa todettiin asiantuntijain toimesta ,että tulevaisuudessa joudumme kohtaamaan entistä suuremman ongelman ongelman tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuudesta. Työttömyys jatkuu siis korkeana, erityisesti nuorisotyöttömyys.

No jos tunkkaisen korporatiivisen työeläkesysteemin pönkittäminen on ”raikasta”, niin siinä tapauksessa. Muuten ei.

Näitä luetaan juuri nyt