Pörssiyhtiöiden arvaamaton tulevaisuus - sattuma korjaa satoaan

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Joka pörssiyhtiöllä on visio, missio ja strategia, mutta tulevaisuus on aina arvaamaton.

Liukuri

Talousjournalismin päivittäiseen rituaaliin kuuluu Helsingin pörssin nousujen ja laskujen raportointi eurosentin ja prosentin sadasosan tarkkuudella.

Suomalaisia piensijoittajia eivät päivittäiset kurssiliikkeet hetkauta. He ovat tehneet sijoituksensa vuosien tähtäimellä tai jälkipolvia ajatellen.

Kymmenen tai parinkymmenen vuoden aikavälillä alkaa pikku hiljaa nähdä, mihin suuntaan sattuma ja johtajien strategiset päätökset tai päättämättömyys ovat yhtiöitä vieneet. Pörssiyhtiöiden markkina-arvojen kehitys antaa siitä lahjomattoman kuvan.

Otetaan esimerkiksi hissiyhtiö Kone ja konepajayhtiö Metso. Molemmat yhtiöt ovat kymmenien yrityskauppojen ja toimialajärjestelyjen lopputulos tai pikemminkin välivaihe.

Kone on pysynyt tiukasti yhden perheen määräysvallassa. Läheltä kuitenkin piti, ettei perhe myynyt sitä saksalaiselle kilpailijalle.

Metson taustalla ovat metsä- ja konepajayhtiö Rauma-Repola ja valtion konepajayhtiö Valmet. Metsosta syntyi konepajayhtiö, kun Rauma-Repolan metsäteollisuus siirtyi osaksi UPM:ää.

Muutama vuosikymmen sitten Kone oli pieni tekijä kumpaan tahansa, Rauma-Repolaan tai Valmetiin, verrattuna. Nyt Kone on markkina-arvoltaan lähes kaksi kertaa niin suuri kuin Metso.

Sukuyhtiö Ahlström eli nykyinen Ahlstrom kuului aikoinaan Suomen suurimpiin yhtiöihin. Se oli sekä metsä- että konepajateollisuuden mahti. Joitakin vuosia sitten suku vei yhtiönsä teolliset osat pörssiin. Nyt Ahlstrom on keskittynyt kuitukankaiden ja erikoispapereiden valmistukseen ja markkinointiin.

Ahlströmit ovat vuosien mittaan karsineet yhtiöstä kaikki pääomavaltaiset toimialat, koska suvun omat rahat eivät olisi riittäneet niiden kehittämiseen. He halusivat mieluummin olla suuri tekijä pienessä yhtiössä kuin pieni tekijä suurissa yhtiöissä.

Lopputulos on se, että ennen niin mahtava Ahlström-konserni on kutistunut pörssiarvoltaan alle 800 miljoonan euron yhtiöksi. Koneen markkina-arvolla saisi nyt 14 Ahlstromia.

Nosturi

Outoja kauppoja

Valtion osakkuusyhtiö Outokumpu on määrätietoisesti keskittynyt ruostumattoman teräksen tuottajaksi. Se on repäissyt itsensä irti kokonaan juuristaan eli kaivosteollisuudesta ja kuparin valmistuksesta.

Vielä 1980-luvun puolivälissä Outokumpu oli menossa osakkaaksi chileläiseen, nykyisin maailman suurimpaan kuparikaivosyhtiöön, Escondidaan. Niin se olisi tehnytkin, ellei auto- ja kuljetusalan ammattijärjestö AKT olisi pannut Chilen kuparia tuontiboikottiin. Siksi Outokumpu menetti osakkuutensa lisäksi mahdollisuuden ryhtyä kaivosyhtiön teknologiatoimittajaksi.

Outokummun maailmankuulu teknologiaosaaminen jatkaa nyt elämäänsä pörssiyhtiö Outotecin nimellä.

Outokumpu myi Outotecin osakkeet viitisen vuotta sitten kahdessa erässä ja sai niistä 600 miljoonaa euroa. Nyt Outotec on yli 1,8 miljardin euron arvoinen ja hieman arvokkaampi kuin Outokumpu itse.

Sotkamossa sijaitsevan Talvivaaran kaivosoikeudet Outokumpu myi entiselle työntekijälleen Pekka Perälle. Kauppahinta oli yksi euro.

Talvivaaran osake noteerataan Lontoon ja Helsingin pörssissä. Vasta toimintansa aloittaneen nikkeli- ja sinkkikaivoksen markkina-arvo on nyt 1,3 miljardia euroa eli kaksi kolmasosaa Outokummusta.