Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Pörssisukellus koettelee eläkeyhtiöiden vakavaraisuutta

Markku Hurmeranta
Blogit Nurkanvaltaaja 29.8.2011 06:31

symbolikuva stressitestistäTyöeläkeyhtiöiden johtajilla riittää näinä päivinä selittelemistä. Kurssikurimuksesta johtuva pörssituottojen nollautuminen joudutaan jo myöntämään, mutta se kiistetään jyrkästi, että pörssien heilunta uhkaisi yhtiöiden vakavaraisuutta.

Ja vakavaraisuus on työeläkeyhtiölle kaikki kaikessa. Velvoittaahan jo lakikin sijoittamaan eläkevarat ”tuottavasti ja turvaavasti”.

Suomalaiset työeläkeyhtiöt kestävät kurssilaskut varmaankin hyvin, sillä yhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksia helpotettiin edellisen talouskriisin tuoksinassa poikkeuslailla vuonna 2008. Lain voimassaoloa vielä jatkettiin, nyt se on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka.

Eläkeyhtiöt halusivat poikkeuslain, koska muuten ne olisivat joutuneet vakavaraisuuttaan varjellakseen myymään osakeomistuksiaan kaikkein pahimmassa pörssikuopassa. Vakavaraisuussääntöjen höllentäminen antoi yhtiöille mahdollisuuden pitää osakkeet ja odottaa kurssien toipumista.

Vakuutusjohtajat muistavatkin muistuttaa, että OECD:n kartoituksen mukaan Suomen eläkejärjestelmä on toipunut vuoden 2008 taantumasta parhaiden maiden joukossa.

Finanssivalvonta eli Fiva on ollut tämänkertaisen kriisin aikana aktiivisesti liikkeellä. Työeläkeyhtiöissä onkin äimistelty valvovan viranomaisen aikataulujen tiukkuutta, kun se on vaatinut tilannepäivityksiä yhtiöiltä.

Sinänsä Fivan kiireet ymmärtää, sillä edellisellä kriisikierroksella sitä arvosteltiin liian hitaasta reagoinnista.

Vakuutusalalla aktiivisuuden syyksi epäillään myös sitä, että valvova viranomainen haluaa pysyä tiukasti ajan tasalla sen suhteen, että parin heikommassa vakavaraisuushapessa olevan eläkeyhtiön tilassa ei pääse tapahtumaan mitään yllättävää.

Stressitesti

Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomainen teki alkuvuodesta mielenkiintoisen koeponnistuksen, kun se stressitestasi eurooppalaisia vakuutusyhtiöitä ennakoivasti niin kutsuttujen Solvenssi II -säädösten mukaisesti.

Tutkituista vakuutusyhtiöistä joka kymmenes ei enää täyttäisi Solvenssi II:n pääomavaatimuksia, mikäli osakekurssit laskisivat jyrkästi. Tutkimuksessa romahduksesta käytettiin diplomaattista ilmausta ”epäsuotuisan kehityksen skenaario”.

Testissä oletettiin myös, että maailmassa tapahtuisi normaalia enemmän luonnonkatastrofeja, jolloin yhtiöt joutuisivat maksamaan enemmän korvauksia.

Stressitesteissä tutkittiin 221 vakuutus- ja työeläkeyhtiön vakavaraisuutta kaikkiaan 31 maassa. Kyse oli ennakoinnista, sillä testin pohjana olleet uudet vakavaraisuusvaatimukset tulevat voimaan vasta vuoden 2013 alussa.

Silloinkin luvassa on siirtymäaika, jonka kuluessa uudet vaatimukset tulee saavuttaa. Näin vakuutusyhtiöillä on aikaa kerätä pääomia tulevia kriisejä varten.

Jo ennen uusia vakavaraisuusvaatimuksia Suomessa ehtii varmasti nousta esille kysymys, pitäisikö vuoden 2008 vakavaraisuuspoikkeuslakia jatkaa vielä toisenkin kerran.
Mielenkiintoista nähdä, kuka tällä kertaa tulee ensimmäisenä kaapista ulos tämän vaatimuksen esittämään.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Kuvitus Janne Tervamäki

Markku Hurmeranta

Keskustelu

Vastuullista kirjoittelua Hurmerannalta. Ei lietso paniikkia mutta toteaa tilanteen vakavuuden. Ilmeisesti nyt ollaan tilanteessa, että pörssikurssien vähänkin tuntuvampi lisälasku tekee välttämättömäksi eläkeyhtiöidenkin pääomittamisen. Varmaankin lisävelkaa ottamalla! Näinhän se on mennyt.

Poikkeuslailla, tuosta vain muutaman rivin perusteluilla, eduskunta hyväksyi valtavan vakuutusyhtiötuen. Aikuisten maailmassa pääomitus olisi antanut veronmaksajille omistajuuden yhtiöissä, kenkää epäpätevälle ja liian kalliille johdolle, mitä olisi seurannut tilintarkastus yhtiöissä sekä julkinen tutkinta/analyysi eläkejärjestelmästämme. Mutta ei Suomessa.

Eläkeyhtiöt ovat tehneet aivan liian paljon riskisijoituksia ulkomaille. Esim. Sampsa Katajan johtama Kuntien Eläkelaitos oli sijoittanut n. 550 miljoonaa euroa Kreikan valtion roskalainoihin !
Eläke Varman Risto Murto on sen sijaan välttänyt euroalueen valtioiden riskisijoituksia.

Tässä tilanteessa eläkerahat pitää sijoittaa kotimaan julkisen sektorin kiinteistökohteisiin.

Näitä luetaan juuri nyt