Pörssi poissa muodista - sijoittajat eivät luota markkinoihin

Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Kuvitus Janne Tervamäki.

Osakesijoittaminen näyttää muuttuneen varmaksi keinoksi menettää rahaa, ainakin piensijoittajalle. Kurssien noustessa ehtii kyytiin liian myöhään – silloin, kun suurimmat voitot on jo tehty. Laskuvaiheessa taas puuttuu rohkeutta luopua osakkeesta riittävän nopeasti, ja piensijoittaja kuittaa tappiot.

Tavalliselle, hiukan vaurastuneelle sukankuluttajalle osakesijoittamista on perinteisesti mainostettu tuottoisana, tosin riskipitoisena pitkän tähtäyksen säästämismuotona. Kuka enää uskoo sellaisia lupauksia? Kreikan tilanne näyttää kaaosmaiselta. Facebookin osakeanti epäonnistui, ja monet sijoittajat tuntevat itsensä petetyiksi.

Toinen toistaan seuranneet kuplat ovat puhjenneet ja nakertaneet uskoa markkinoiden toimivuuteen. Kysymys kuuluukin, onko osakesijoittamiselta kadonnut kokonaan uskottavuus. Olisiko parempi siirtää rahat sukanvarteen?

The New York Timesissa kiinnitettiin toukokuussa huomiota siihen, että sijoittajat ovat ryhtyneet karttamaan osakemarkkinoita näinä aikoina. Lehden mukaan suursijoittajat pysyvät erossa osakkeista, koska ne eivät ylipäänsä luota markkinoihin.

Pörssi ei kiinnosta

Yhdysvaltain osakemarkkinat romahtivat pohjalle kolme vuotta sitten, ja NY Timesin mukaan kaupankäynti on sen jälkeen jatkanut vähenemistään, vaikka osakekurssit ovat toipuneet. Huhtikuussa keskimääräinen päiväkauppa oli noin 6,5 miljardia dollaria, puolet neljän vuoden takaisesta huipusta.

Vuosien 1987 ja 2001 romahdusten jälkeen kaupankäynti elpyi entiselleen kahdessa vuodessa. Nyt niin ei ole käynyt, sijoittajat ovat alkaneet osakkeiden sijasta suosia joukkovelkakirjoja.

Helsingin pörssin yleisindeksi oli vuoden 2011 lopussa lyhyen nousukauden jälkeen suunnilleen vuoden 2008 tasolla. Kotitaloudet suosivat yhä talletuksia, eikä osakkeita omistavien kotitalouksien määrä ole viime vuosina olennaisesti noussut.

Ilmarisen varatoimitusjohtaja Jaakko Kiander myöntää, että 12 viime vuotta ovat olleet osakesijoittajalle heikkoa aikaa. Vuonna 2008 puhjennut finanssikriisi ja sen erilaiset

seurausvaikutukset ovat lisänneet merkittävästi talouden epävarmuutta, varsinkin Euroopassa. Kriisin puhkeaminen johti osakkeiden yliarvostuksen purkaantumiseen, ja sen jälkeen epävarmuus on näkynyt pörssikurssien sahaamisena edestakaisin. 2000-luvun kehitystä osakemarkkinoilla heikensi myös internet-kuplan puhkeaminen 2001.

Kianderin mielestä piensijoittajat eivät ole välttämättä sen huonommassa asemassa kuin suursijoittajatkaan. Piensijoittajan etuna on, että he voivat ostaa ja myydä nopeasti ja hyödyntää talletussuojaa. Toisaalta suuret vaihtelut ovat tarjonneet aktiivisille ja onnekkaille kaupankävijöille mahdollisuuden hyötyä volatiliteetista, kurssin heilahtelusta.

Asiantuntijoiden mielestä talouden käänteet eivät tässä tilanteessa ole kiinni normaalista suhdannekierrosta vaan velkamarkkinoiden riskeistä. Luottamuksen palauttaminen on olennaista markkinoiden elvyttämiseksi.

Kiander uskoo, että luottamus pääomamarkkinoilla palautuu vasta sitten, kun länsimaat pääsevät takaisin kestävälle kasvu-uralle. Se ei voi tapahtua ennen Euroopan valtionlainakriisin ratkeamista ja pankkisektorin tervehdyttämistä, mihin voi mennä vielä muutamia vuosia. Merkittävien EU-maiden johtajilta ja Euroopan keskuspankilta edellytetään nyt uskottavaa strategiaa kriisien hoitamiseksi.

Sijoittajan epätoivo ja hamletmainen epätietoisuus eivät taida loppua vielä pitkään aikaan.