Poliittinen epävakaus ja korruptio pelottavat sijoittajia Venäjällä
Pääministeri Vladimir Putin sai kuulla kunniansa viime viikonloppuna kymmenien tuhansien ihmisten osoittaessa mieltään Moskovassa. Häntä syytettiin kaikkialle ulottuvasta korruptiosta, joka syö yhteiskuntamoraalin ja estää kehityksen.
Putin tuntee ongelman, mutta hän ei suostu keskustelemaan siitä opposition kanssa. Hän ei aio osallistua myöskään television presidentinvaalitentteihin vaan käy kampanjaansa julkaisemalla näkemyksiään korkealentoisissa lehtiartikkeleissa.
Tammikuun lopussa Putin korosti talouslehti Vedomostissa, että Venäjän on nykyaikaistettava taloutensa, joka perustuu yksipuolisesti raaka-aineiden vientiin. Yli neljäsosa kansantuotteesta tulee kaasun, öljyn ja muiden raaka-aineiden myynnistä.
Putinin mukaan Venäjän on muututtava yritysmyönteisemmäksi, jotta se voi nousta maailman huipulle esimerkiksi lääke- ja lentokoneteollisuudessa, it-alalla sekä nanoteknologiassa. Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsenyys palvelee hänen mukaansa tätä tavoitetta.
Putinin visiot ovat silkkaa unelmointia. Venäjästä ei tule korkean teknologian talousmahtia, ellei se pane korruptiota kuriin ja luo maahan riippumatonta oikeuslaitosta.
Transparency International -järjestön mukaan korruptio on pahentunut Putinin 12-vuotisen valtakauden aikana. Lahjusten keskimääräinen koko on kasvanut, ja Venäjä on pudonnut Transparencyn 178 maan vertailussa sijaluvulle 154 eli samaan luokkaan Kenian, Laosin ja Tad˛ikistanin kanssa.
Esimerkiksi Kiinassa korruptio muodostaa 3-5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Venäjällä vastaava suhdeluku nousee jopa 50 prosenttiin.
Talouskasvu hidastuu
Venäjällä toimivat yritykset ovat kyllästyneitä kynnysrahoihin ja viranomaisten mielivaltaan. Mutta samalla he pelkäävät, että Putinin vastaiset mielenosoitukset johtavat uuteen epävakauden kauteen.
Investoinnit ovat jumissa. Pääomapako kaksinkertaistui viime vuonna 84 miljardiin dollariin eli noin 64 miljardiin euroon. Vauhti kiihtyi vuoden lopulla. Venäjän keskuspankin mukaan sijoittajat siirsivät vuoden viimeisellä neljänneksellä ulkomaille turvaan peräti 38 miljardia dollaria.
Suuri osa rahoista oli oligarkkien varoja. Esimerkiksi Alfa Groupin perustaja Mihail Fridman perusti Yhdysvaltoihin miljardin dollarin sijoitusrahaston, joka keskittyy sikäläisiin kiinteistömarkkinoihin.
Vedomostin mukaan venäläiset suuryritykset pitävät pääomia pysyvästi ulkomaisissa tytäryhtiöissä ja pyörittävät juoksevaa rahaliikennettä länsimaisten pankkien kautta. Jotkut keskisuuret yritykset ovat myyneet koko omaisuutensa Venäjällä ja siirtäneet koko toimintansa länteen.
Mutta myös länsieurooppalaiset pankit ovat vetäneet rahojaan Venäjältä. Se johtuu suurelta osin Euroopan pankkivalvontaviraston EBA:n määräyksistä, jotka pakottavat pankit pönkittämään tuntuvasti vakavaraisuuttaan euroalueen velkakriisin vuoksi.
Venäjän talous kasvoi ennen finanssikriisiä 7-8 prosentin vuosivauhtia. Viime vuonna päästiin vielä 4,3 prosenttiin, mutta nyt kasvu on hidastumassa. Venäjä on jäämässä yhä selvemmin jälkeen muista Bricks-maista eli Kiinasta, Intiasta ja Brasiliasta.
Silti Venäjän talouskasvu on nopeampaa kuin velkakriisissä kituuttavassa Länsi-Euroopassa. Venäjä pärjää erinomaisesti energiankauppiaana. Tuotanto kohosi tammikuussa uuteen ennätykseen ja Iraniin kohdistettavat pakotteet lisäävät venäläisen öljyn kysyntää.
Venäjän budjetti on rakennettu sen varaan, että öljytynnyristä maksetaan 117 dollaria. Iranin ydinohjelman aiheuttama kriisi tukee tätäkin tavoitetta. Öljyn hinnan pelätään kohoavan jopa 150-200 dollariin tynnyriltä, jos tilanne edelleen kärjistyy.