Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Poliitikot tahtovat veron rahoitustoimille – tutkijat vastustavat

Blogit Nurkanvaltaaja 16.1.2012 07:31
Kustaa Hulkko
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy on yllätysten mies. Viimeksi hän hätkäytti kuulijoita uudenvuodenaaton televisiopuheessaan. Siinä hän ilmoitti Ranskan säätävän rahoitustoimiveron vaikka yksin, jos muu EU ei lähde mukaan. Kyseinen vero tunnetaan myös finanssitransaktioveron, rahoitusmarkkinaveron tai Tobinin veron nimellä.

Saksan liittokansleri Angela Merkel hillitsi Sarkozyn intoa, kun he tapasivat Berliinissä 9. tammikuuta. Merkel sanoi, että veron täytyy koskea koko EU:ta tai vähintään euroaluetta.

Tämä keskustelu pohjautuu EU-komission direktiiviehdotukseen viime syksyltä. Sen mukaan vero koskisi arvopaperien – joukkolainojen, osakkeiden ja johdannaisten – kauppaa pankkien ja muiden finanssilaitosten välillä.

Kotitalouksien ja pk-yritysten pankkilainat ja valuuttaostot jäisivät veron ulkopuolelle, samoin osakeannit ja julkisyhteisöjen lainaemissiot, mutta yksityishenkilön tai pienyrityksen pörssikauppaa verotettaisiin.

Osake- ja lainakaupan vero olisi vähintään 0,1 prosenttia ja johdannaisten 0,01 prosenttia.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) kannattaa veroa EU:n laajuisena. Euroalueen vero taas olisi Suomelle hankala, koska se veisi meiltä liiketoimintaa Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Lontooseen.

Toisaalta Britannian pääministeri David Cameron torpedoi veron, jos se yritetään ulottaa koko EU:hun. Verodirektiivit edellyttävät yksimielisyyttä, ja sitä paitsi Ruotsi, Hollanti ja Tšekki tukevat Britanniaa.

On oikein miettiä rahoitusmarkkinoiden suitsimista. Eurobarometrin mukaan kaksi kolmesta EU-kansalaisesta kannattaa rahoitustoimiveroa, ja on fakta, että pankkipalvelut ovat aliverotettuja, koska niistä ei yleensä peritä arvonlisäveroa.

Sarkozylla lienee myös poliittisia taka-ajatuksia. Ranskan valtio menettää ehkä pian AAA-reittauksensa ja joutuu pääomittamaan velkakriisin köyhdyttämiä pankkeja. Se taas maksaa Sarkozylle ääniä presidentinvaaleissa, jotka järjestetään huhtikuussa.

Siksi hän poseeraa ranskalaisille: minä poika panen pankit kuriin!

Komissio perusteli transaktioveroa kolmella pääasialla: vakaudella, verotuotoilla ja oikeudenmukaisuudella.

Komission mukaan vero vähentää haitallista spekulointia ja sijoituskohteiden hintojen heiluntaa. Uudistus toisi EU-valtioiden kassaan vuodessa 57 miljardia euroa. Ja pankkien on maksettava hinta häiriöistä, joita ne ovat tuottaneet ja tulevat mahdollisesti tuottamaan liiallisella riskinotollaan.

Missä realismi?

Moni tutkija arvioi, ettei verossa olisi järkeä. Esimerkiksi Hankenin professori Timo Korkeamäki ja Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta olivat eduskunnan talousvaliokunnan asiantuntijoina. He murskasivat komission argumentit.

Vero ei lisää vakautta vaan päinvastoin vahvistaa hintavaihtelua. Tuottoarvio on epärealistisen suuri, koska vero voidaan kiertää tai sitä voidaan paeta EU:n ulkopuolelle. Ja jos pankeille ilmoitetaan, että rahaa kerätään vastaisen varalle, ne jatkavat liiallista riskinottoa.

Korkeamäen mukaan uusi vero nostaa pääoman hintaa ja haittaa talouskasvua. Pörssikaupan verottaminen haittaa myös osakeanteja ja yleensä yritysrahoitusta.

Haaparanta korostaa, että pankkitoiminnan suurin ongelma on liiallinen riskinotto, jonka hinnan maksavat kansalaiset. Uusi vero ei mitenkään hillitse riskinottoa.

A propos Tobinin vero. Ainakin sloganin paluu pitäisi estää, ellei itse asiaa voi torjua. Talousnobelisti James Tobin ehdotti vastaavaa veroa valuuttaheilahtelun hillitsemiseksi jo vuonna 1972. Sittemmin hän sanoi, että valuuttaveron kannattajat käyttävät väärin hänen nimeään. Ja vuonna 2012 puhe on siis paljon muustakin kuin valuuttakaupasta.

Kuvitus Janne Tervamäki.

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.