Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Poliitikot tahtovat veron rahoitustoimille – tutkijat vastustavat

Kustaa Hulkko
Blogit Nurkanvaltaaja 16.1.2012 07:31

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy on yllätysten mies. Viimeksi hän hätkäytti kuulijoita uudenvuodenaaton televisiopuheessaan. Siinä hän ilmoitti Ranskan säätävän rahoitustoimiveron vaikka yksin, jos muu EU ei lähde mukaan. Kyseinen vero tunnetaan myös finanssitransaktioveron, rahoitusmarkkinaveron tai Tobinin veron nimellä.

Saksan liittokansleri Angela Merkel hillitsi Sarkozyn intoa, kun he tapasivat Berliinissä 9. tammikuuta. Merkel sanoi, että veron täytyy koskea koko EU:ta tai vähintään euroaluetta.

Tämä keskustelu pohjautuu EU-komission direktiiviehdotukseen viime syksyltä. Sen mukaan vero koskisi arvopaperien – joukkolainojen, osakkeiden ja johdannaisten – kauppaa pankkien ja muiden finanssilaitosten välillä.

Kotitalouksien ja pk-yritysten pankkilainat ja valuuttaostot jäisivät veron ulkopuolelle, samoin osakeannit ja julkisyhteisöjen lainaemissiot, mutta yksityishenkilön tai pienyrityksen pörssikauppaa verotettaisiin.

Osake- ja lainakaupan vero olisi vähintään 0,1 prosenttia ja johdannaisten 0,01 prosenttia.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) kannattaa veroa EU:n laajuisena. Euroalueen vero taas olisi Suomelle hankala, koska se veisi meiltä liiketoimintaa Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Lontooseen.

Toisaalta Britannian pääministeri David Cameron torpedoi veron, jos se yritetään ulottaa koko EU:hun. Verodirektiivit edellyttävät yksimielisyyttä, ja sitä paitsi Ruotsi, Hollanti ja Tšekki tukevat Britanniaa.

On oikein miettiä rahoitusmarkkinoiden suitsimista. Eurobarometrin mukaan kaksi kolmesta EU-kansalaisesta kannattaa rahoitustoimiveroa, ja on fakta, että pankkipalvelut ovat aliverotettuja, koska niistä ei yleensä peritä arvonlisäveroa.

Sarkozylla lienee myös poliittisia taka-ajatuksia. Ranskan valtio menettää ehkä pian AAA-reittauksensa ja joutuu pääomittamaan velkakriisin köyhdyttämiä pankkeja. Se taas maksaa Sarkozylle ääniä presidentinvaaleissa, jotka järjestetään huhtikuussa.

Siksi hän poseeraa ranskalaisille: minä poika panen pankit kuriin!

Komissio perusteli transaktioveroa kolmella pääasialla: vakaudella, verotuotoilla ja oikeudenmukaisuudella.

Komission mukaan vero vähentää haitallista spekulointia ja sijoituskohteiden hintojen heiluntaa. Uudistus toisi EU-valtioiden kassaan vuodessa 57 miljardia euroa. Ja pankkien on maksettava hinta häiriöistä, joita ne ovat tuottaneet ja tulevat mahdollisesti tuottamaan liiallisella riskinotollaan.

Missä realismi?

Moni tutkija arvioi, ettei verossa olisi järkeä. Esimerkiksi Hankenin professori Timo Korkeamäki ja Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta olivat eduskunnan talousvaliokunnan asiantuntijoina. He murskasivat komission argumentit.

Vero ei lisää vakautta vaan päinvastoin vahvistaa hintavaihtelua. Tuottoarvio on epärealistisen suuri, koska vero voidaan kiertää tai sitä voidaan paeta EU:n ulkopuolelle. Ja jos pankeille ilmoitetaan, että rahaa kerätään vastaisen varalle, ne jatkavat liiallista riskinottoa.

Korkeamäen mukaan uusi vero nostaa pääoman hintaa ja haittaa talouskasvua. Pörssikaupan verottaminen haittaa myös osakeanteja ja yleensä yritysrahoitusta.

Haaparanta korostaa, että pankkitoiminnan suurin ongelma on liiallinen riskinotto, jonka hinnan maksavat kansalaiset. Uusi vero ei mitenkään hillitse riskinottoa.

A propos Tobinin vero. Ainakin sloganin paluu pitäisi estää, ellei itse asiaa voi torjua. Talousnobelisti James Tobin ehdotti vastaavaa veroa valuuttaheilahtelun hillitsemiseksi jo vuonna 1972. Sittemmin hän sanoi, että valuuttaveron kannattajat käyttävät väärin hänen nimeään. Ja vuonna 2012 puhe on siis paljon muustakin kuin valuuttakaupasta.

Kuvitus Janne Tervamäki.

Kustaa Hulkko

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Keskustelu

Pörssissä edes takaisin valtavia rahamassoja vatkaavilla on mistä verottaa. Ongelmana on vaan että samoilla isokenkäisillä on poliitikot takataskussaan joten mitään kattavaa systeemiä tuskin saadaan aikaan.

Pääomansiirtelyverolla saisi ainakin osan porsaanreikien ja kikkailun kautta verottajan ulottumattomiin pelatusta rahasta takaisin yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Aktiivinen vero-optimointi edellyttää välillä monivaiheista rahansiirtelyä ja juuri tähän touhuun olisi veron avulla mahdollisuus laittaa rajoja. Veron tulisi kuitenkin olla maailmanlaajuinen. Pelkän EU:n verotus ohjaa pääomia ulos EU:sta, mikä taas entisestään heikentäisi markkinoiden toipumista taantumasta. Perinteisesti markkinaviisaitten brittien ja ruotsalaisten halu pysytellä tällaisen järjestelmän ulkopuolella on ymmärrettävää.

Mitä enemmän jotain verotetaan, sitä vähemmän sitä on. 50-60- ja jopa 70-luku osoittaa, että pienelläkin rahoitussektorilla talouskasvu voi olla huomattaavaa. Samaa osoittaa Kiinan kasvu. Fakta on, että me emme tarvitse nykyisen kaltaista rahoitussektoria, joka on liian tehoton, suuri ja vaikutusvaltainen. Esitetty vero ei ole mikään talouskasvua rajoittava kustannus, koska pitkäaikaisissa sijoituksissa vero on mitätön. Sen sijaan jos ostetaan ja myydään jatkuvasti verokustannus nousee, mikä on ollut tarkoituskin. Jos pankit alkavat kiertää veroa, tulee siitä kustannuksia, jolloin jälleen sektorin koko pienenee. Englanti on kerännyt omalla varainsiirtoverollaan (jossa verotetaan mm. osakekauppoja laajalti – laajemmin kuin Suomessa) noin 3 miljardia puntaa viime aikoina. Englanti saattaa vastustaa EU-varainsiirtoveroa, mutta se ei tunnu vastustavan kotimaista varainsiirtoveroa (varsinkin jos on riski menettää verotulonsa EU:lle). Talousvaliokunnan kannattaisi varmaan monipuolistaa asiantuntijakaartiaan.

Vero on ihan oikein, sillä kenenkään ei pidä olla pois valtion talouden paikkaamisesta. Lisäksi erityinen luovutusvoittovero, jos on omistanut osakkeita liian vähän aikaa. Pörssi on arkoitettu pääoman hankintaan yrityksille, mutta käytännössä se on keinottelijoiden hommaa pikavoittoina ja jopa tuhoisina seurauksina ajaen teollisuutta pois ulkomaille. Pääoman sijoittamisen pitää olla pitkäaikaista sitoutumista. Raja voisi kulkea vuodessa ja sen yli olevan omistuksen voitto olisi verovapaata.

Lehdistö näki alvissa pahoja mörköjä ja kas vaan eipä levikki ole laskenutkaan. Nämä asiantuntijat ja asianomaiset vastustavat aina veroja näkemättä kokonaisuutta. Transaktiovero tulkoon pian kuin myös erityinen luovutusvoittovero jos omistus ollut spekulatiivista.

Tobinen vero toimii Ranskan tai EUn/€uron laajuisena yhtä hyvin kuin Neuvosto-ruplan kurssi. Siis se edellyttää suljettuja rajoja pääoman liikuttelulle, muuten pääomat karkaavat verotuksen alta. Itse kukin voi päätellä tuollaisen rajojen sulkemisen autuuden.
Tosin kyllähän Suomenkin valuuttamarkkinat olivat tiukasti suojattuja ja säänneltyjä vielä 1980-luvun puoliväliin saakka.

Vakausrahasto vaatii Suomelta lisäpanostusta aaa:n takia. Millä maksat ellet kanna innovatiivisesti veroja ?

Ranska on ottamassa käyttöön rahoitusveron todennäköisesti juuri Englannin kokemuksiin viitaten. Englanti kantaa arvopapereiden kaupasta (myös julkisen kaupankäynnin kohteena olevista) varainsiirtoveroa, jonka veroprosentti on kauppahinnasta 0,5 tai 1,5 %. Jos Englanti po. verosta huolimatta voi olla maailman rahamarkkinoiden keskus, ei muillakaan mailla ole ylivoimaisia esteitä ottaa veroa käyttöön. Yleinen verotuksen vastustuksen syyhän aina on muuten se, että veroa on helppo kiertää. Samanaikaisesti muistetaan vielä sitten muistuttaa, että vero siirtyy asiakkaiden maksettavaksi. Nämä kaksi perustetta ovat hiukan ristiriidassa keskenään, mutta se ei ole esteenä yleensä argumentoinnille, kun veroa halutaan vastustaa. Varainsiirtoveron tarkoitus tällä hetkellä voisi olla pelkästään pienentää liian suureksi kasvanutta rahoitussektoria EU:n alueella, jolloin kyvykkäät ihmiset joutuisivat tekemään jotain hyödyllistä työtä (eivät ainakaan ammatikseen aiheuttaisi vahinkoa). Jos vero vielä tuottaisi jonkun euron, niin vielä parempi.

Näitä luetaan juuri nyt