Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Pitävätkö hallituksen budjettikehut paikkansa?

Kustaa Hulkko
Blogit Nurkanvaltaaja 27.8.2009 19:37

Hallitus mainostaa budjettia ”huolenpitobudjettina”, joka edistää työllisyyttä ja ehkäisee työttömyyttä. Pitääkö se paikkansa? Kyllä, mutta vain vahvoin varauksin.

Illalla Säätytalossa julkistettiin hallituksen esitykset ensi vuoden budjetiksi ja tämän vuoden toiseksi lisäbudjetiksi. Hallitus sanoi, että se turvaa kuntapalveluita ”mittavin panostuksin”.

Kuntien uhkaavaa talouskatastrofia budjetti ei kuitenkaan torju. Siihen olisi tarvittu puolet enemmän. Ainakin kuntien oma järjestö Kuntaliitto väittää, että palvelujen ylläpitämiseksi olisi pitänyt saada 200 miljoonaa euroa.

Valtio sanoo tukevansa työllisyyttä, varsinkin rakennusalan työllisyyttä. Se pitää paikkansa. Valtion tukema asuntotuotanto voi tänä vuonna nousta 12000 asuntoon.

Silti enemmänkin olisi voitu tehdä, jos infrainvestoinneissa olisi otettu mallia Ruotsista ja Norjasta. Naapurimaissa nimittäin investoinnit liikenneväyliin ovat aivan toista luokkaa kuin Suomessa.

Hallitus kertoi, että se panee liikkeelle lähivuosina 330 miljoonan euron vivulla kaikkiaan 1,7 miljardin euron hankkeet. Se on varmaan totta – ainakin tällainen laskelma voidaan tehdä. Kysymys on siitä, että valtio antaa avustuksia ja korkotukia, jotka vauhdittavat yksityisten ja kuntien investointeja. Se on tietysti valtiolta järkevää rahankäyttöä taantumassa.

Hallitus ilmoitti, että se tukee innovaatioita ennätyssummalla, yli 870 miljoonalla eurolla. Se kuulostaa hyvältä, mutta mitä tarkoittaa ”uusi tukimuoto” tuulivoimalle? Kenellä tässä on rahaa maksaa tämä tuki? Vientiteollisuudella? Kuluttajilla?

Onko elvytysretoriikan aika ohi?

Elvytysretoriikan aika on ohi – ainakin melkein. E-sana mainitaan hallituksen budjettitiedotteessa vain kerran. Mutta sanat eivät ole olennaisia vaan teot.

Siis kuinka tehokasta on hallituksen elvytys? Kuinka monta työpaikkaa tämä budjetti pelastaa tai luo? Sitä ei kukaan tiedä, eikä hallituskaan tuota arviota esitä.

Vaitiolo on varmaan viisasta, sillä vientivetoisen Suomen työllisyys sätkii kansainvälisen talouden naruissa eikä kotimainen elvytys voi vetää kuiville vientiyrityksiä. Hallitus arvioi, että vuonna kansantaloudesta poistuu 90 000 ja ensi vuonna yli 60 000 työpaikkaa.

Entä kuinka vastuullista valtiontalouden hoitoa budjetti edustaa ja onko julkinen talous kestävällä pohjalla?

Vastaus ensimmäiseen kysymykseen: Ei erityisen. Ja toiseen: Tätä menoa ei ole.

Hallitus kertoo avoimesti, että ensi vuonna se ottaa uutta velkaa 13 miljardia euroa. Tätä taustaa vasten on absurdia, että valtio luopuu puolen miljardin euron tuloista, ilman että tempusta on erityistä elvytys- tai muuta talous- tai sosiaalipoliittista hyötyä. Tarkoitan tietysti ruoan arvonlisäveron alentamista, joka on haukuttu tälläkin palstalla lyttyyn.

Joka tapauksessa: seuraavaksi hallituksen pitää alkaa miettiä valtiontalouden vakautusohjelmaa.

Kustaa Hulkko

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt