Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Pelastaako Saksa Euroopan roimilla palkankorotuksilla?

Blogit Nurkanvaltaaja 25.3.2013 07:30
Teppo Tiilikainen
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Suomen työmarkkinaneuvotteluissa puhutaan nollaratkaisusta, mutta Saksan julkinen sektori neuvotteli itselleen 5,6 prosentin korotukset. Ostovoima kasvaa merkittävästi, sillä inflaatio on 1,5 prosenttia eli alimmillaan yli kahteen vuoteen.

Kuvitus Janne Tervamäki.

Saksan työmarkkinakeväästä odotetaan kuumaa. Palvelualan ammattiliitto vaatii postin työntekijöille kuuden prosentin ja metalliliitto IG Metall teollisuuteen 5,5 prosentin korotuksia. IG Metallilla on vahva neuvotteluasema, se on 3,7 miljoonalla jäsenellään Euroopan suurin ammattiliitto.

Työnantajat pitävät vaatimuksia kohtuuttomina, mutta monet taloustieteilijät tukevat työntekijöiden vaatimuksia.

Hallituksen neuvonantajiin kuuluva professori Peter Bofinger perustelee palkankorotusten tarvetta hieman yllättäen eurokriisillä. Hänen mielestään Saksan palkkatasoa on nostettava Euroopan kilpailukykytilanteen tasapainottamiseksi, koska Etelä-Euroopan kriisimaiden palkkoja ei voi enää alentaa nykytasolta.

Bofingerin logiikka menee suurin piirtein seuraavasti: Eurokriisi johtuu osittain siitä, että Saksaan kertynyttä vaurautta ei jaettu takavuosina ulos palkkoina, vaan sen annettiin virrata pääomina ulkomaille ruokkimaan Etelä-Euroopan kuplia.

Saksalla on varaa palkankorotuksiin, se on pärjännyt eurokriisin aikana selvästi muuta Eurooppaa paremmin. Saksan vienti kasvoi viime vuonna 3,4 prosenttia ja maahan syntyi 420 000 uutta työpaikkaa. Työttömyys on alle seitsemän prosenttia ja sen uskotaan laskevan edelleen.

Vielä kymmenen vuotta sitten Saksaa kutsuttiin ”Euroopan sairaaksi mieheksi”. Kilpailukyky horjui ja työttömyys kasvoi. Ongelmien taustalla oli Saksojen yhdistyminen, joka tuli odotettua kalliimmaksi.

Nyt Saksa on taas koko Euroopan talousmoottori. Se on maailman neljänneksi suurin talous Yhdysvaltain, Kiinan ja Japanin jälkeen ja kamppailee Kiinan kanssa maailman suurimman vientimaan asemasta.

Saksa on onnistunut säilyttämään teollisen ytimensä, yli 100 000 pientä ja keskisuurta yritystä, jotka muodostavat 70 prosenttia yksityissektorin työpaikoista. Vientiteollisuus on hyötynyt eurosta, mutta menestyksen taustalla on myös liittokansleri Gerhard Schröderin punavihreän hallituksen 2000-luvun alussa toteuttama raju työmarkkinauudistus.

Schröderin Agenda 2010 -ohjelmaan sisältyneet Hartz-reformit laskivat työvoimakustannuksia ja lisäsivät työvoiman tarjontaa. Työvoiman kysyntää lisättiin purkamalla työmarkkinoiden sääntelyä, uudistamalla työnvälitystä ja luomalla mahdollisuus lyhennettyyn työaikaan. Joissakin yrityksissä alennettiin palkkoja.

Uudistus ravisteli sosiaaliturvajärjestelmän perustuksia, ja sitä vastaan järjestettiin suuria mielenosoituksia. Sosiaalidemokraattien kannatus kääntyi jyrkkään laskuun, ja Schröder hävisi vuoden 2005 vaalit Angela Merkelille.

Hartz-uudistuksilla on edelleen huono maine, sillä ne loivat Saksaan matalapalkkaköyhälistön. Osa-aikatyön määrä on kaksinkertaistunut, jopa neljäsosa saksalaisista on nykyisin pienipalkkaisissa töissä.

Teollisuuden kilpailukyky koheni kuitenkin huomattavasti - työttömyys putosi ja työllisyysaste kohosi. Samaan aikaan muualla Euroopassa työttömyys kasvoi.

Esimerkiksi Suomessa palkat ovat nousseet kymmenessä vuodessa 42 prosenttia. Saksassa vastaava luku on 13 prosenttia.

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.