Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Pelastaako Saksa Euroopan roimilla palkankorotuksilla?

Teppo Tiilikainen
Blogit Nurkanvaltaaja 25.3.2013 07:30

Suomen työmarkkinaneuvotteluissa puhutaan nollaratkaisusta, mutta Saksan julkinen sektori neuvotteli itselleen 5,6 prosentin korotukset. Ostovoima kasvaa merkittävästi, sillä inflaatio on 1,5 prosenttia eli alimmillaan yli kahteen vuoteen.

Kuvitus Janne Tervamäki.

Saksan työmarkkinakeväästä odotetaan kuumaa. Palvelualan ammattiliitto vaatii postin työntekijöille kuuden prosentin ja metalliliitto IG Metall teollisuuteen 5,5 prosentin korotuksia. IG Metallilla on vahva neuvotteluasema, se on 3,7 miljoonalla jäsenellään Euroopan suurin ammattiliitto.

Työnantajat pitävät vaatimuksia kohtuuttomina, mutta monet taloustieteilijät tukevat työntekijöiden vaatimuksia.

Hallituksen neuvonantajiin kuuluva professori Peter Bofinger perustelee palkankorotusten tarvetta hieman yllättäen eurokriisillä. Hänen mielestään Saksan palkkatasoa on nostettava Euroopan kilpailukykytilanteen tasapainottamiseksi, koska Etelä-Euroopan kriisimaiden palkkoja ei voi enää alentaa nykytasolta.

Bofingerin logiikka menee suurin piirtein seuraavasti: Eurokriisi johtuu osittain siitä, että Saksaan kertynyttä vaurautta ei jaettu takavuosina ulos palkkoina, vaan sen annettiin virrata pääomina ulkomaille ruokkimaan Etelä-Euroopan kuplia.

Saksalla on varaa palkankorotuksiin, se on pärjännyt eurokriisin aikana selvästi muuta Eurooppaa paremmin. Saksan vienti kasvoi viime vuonna 3,4 prosenttia ja maahan syntyi 420 000 uutta työpaikkaa. Työttömyys on alle seitsemän prosenttia ja sen uskotaan laskevan edelleen.

Vielä kymmenen vuotta sitten Saksaa kutsuttiin ”Euroopan sairaaksi mieheksi”. Kilpailukyky horjui ja työttömyys kasvoi. Ongelmien taustalla oli Saksojen yhdistyminen, joka tuli odotettua kalliimmaksi.

Nyt Saksa on taas koko Euroopan talousmoottori. Se on maailman neljänneksi suurin talous Yhdysvaltain, Kiinan ja Japanin jälkeen ja kamppailee Kiinan kanssa maailman suurimman vientimaan asemasta.

Saksa on onnistunut säilyttämään teollisen ytimensä, yli 100 000 pientä ja keskisuurta yritystä, jotka muodostavat 70 prosenttia yksityissektorin työpaikoista. Vientiteollisuus on hyötynyt eurosta, mutta menestyksen taustalla on myös liittokansleri Gerhard Schröderin punavihreän hallituksen 2000-luvun alussa toteuttama raju työmarkkinauudistus.

Schröderin Agenda 2010 -ohjelmaan sisältyneet Hartz-reformit laskivat työvoimakustannuksia ja lisäsivät työvoiman tarjontaa. Työvoiman kysyntää lisättiin purkamalla työmarkkinoiden sääntelyä, uudistamalla työnvälitystä ja luomalla mahdollisuus lyhennettyyn työaikaan. Joissakin yrityksissä alennettiin palkkoja.

Uudistus ravisteli sosiaaliturvajärjestelmän perustuksia, ja sitä vastaan järjestettiin suuria mielenosoituksia. Sosiaalidemokraattien kannatus kääntyi jyrkkään laskuun, ja Schröder hävisi vuoden 2005 vaalit Angela Merkelille.

Hartz-uudistuksilla on edelleen huono maine, sillä ne loivat Saksaan matalapalkkaköyhälistön. Osa-aikatyön määrä on kaksinkertaistunut, jopa neljäsosa saksalaisista on nykyisin pienipalkkaisissa töissä.

Teollisuuden kilpailukyky koheni kuitenkin huomattavasti - työttömyys putosi ja työllisyysaste kohosi. Samaan aikaan muualla Euroopassa työttömyys kasvoi.

Esimerkiksi Suomessa palkat ovat nousseet kymmenessä vuodessa 42 prosenttia. Saksassa vastaava luku on 13 prosenttia.

Teppo Tiilikainen

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Keskustelu

Saksalla on nyt varaa,omalla sisämarkkinalla se voi tukea talouttaan. Yhteiskunnallinen rauha on Saksalle tärkeä, siksi työssä olevat ihmiset pienemmälläkin palkalla ovat tärkeitä.Pienyritykset ovat sielläkin työllistäjänä merkittvä tekijä.Saksan tulevaisuuden ongelma on kallis energia ilman ydinvoimaa. Vaikutukset tulevat joskus 2015-2020. Suomi ei voi elvyttää palkkojen nostolla. Paras tapa toimia on kauppa itään ja omavaraisuuden nosto. Ydinvoimalatilaukset Venäjältä ja bioenergiatuotanto ajoneuvopolttoaineiksi. EU:n sisällä Saksan merkitys(valta) kasvaa.

Suomessakin pitäisi toteuttaa Hartzin kaltainen uudistus perustulon muodossa. Toki se lisäisi pienipalkkaisia töitä, mutta mitä sitten? Tällä hetkellä Suomessa on korkea työttömyys ja paljon töitä, joita harvan kannattaa ottaa vastaan, koska niistä ei ole varaa maksaa tarpeeksi korkeaa palkkaa kompensoimaan muihin tuloihin iskevät vähennykset.

Tähän vielä päälle kaikkien niin ihquma byrokratian keveneminen.

Vuonna 2006 puhuttiin kuinka vuonna 2010 on työvoimapula kun suuret ikäluokat siirtyvät massalaumoittain eläkkeelle,,,,,kuinkas kävi, nyt on jo 2013 ja n 25-30 vuotiaat ei saa töitä ( vaikutus: eivät perusta perheitä, eivät tee lapsia), 35-50 vuotiaat tekee ison työtaakan jolla elätetään ne joilla töitä ei ole, 50-60 vuotias jäädessään työttömäksi, ei saa enää töitä ja on ns, väliinputoaja, yli 60 vuotiaat pidetään vaikka väkisin töissä,,,,mikä meni pieleen………

sgtmake

Hyvä huomio.
Voisiko johtua automaatiosta. Ihmisen työ on kalliimpaa.
Keinot tilanteeseen, automaatio verolle,seuraus automaatio pakenee sinne missä ei ole veroja.
Ihmisten määrän pysyminen samana Suomessa on loppujenlopuksi hyvä juttu.
Rahalla ei ole isänmaata. Metsäperkeleillä oli.

Maailmassa maan kauppataseen ylijäämä siirtyy
saatavaksi joltakin velkamaalta.
Näin on käynyt Saksassa, jonka matalat palkat eivät ole
riittäneet tuotettujen tavaroiden ostamiseen kotimaassa
ja jonka alhainen kustannustaso on johtanut ylivahvaan
vientikilpailukykyyn. Ja nämä yhdessä kauppataseen
ylijäämään, joka on annettu velaksi Kreikkaan, Italiaan ym.
Palkkojen reilu nostaminen Saksassa korjaa tätä tilannetta.

Muuten sama ilmiö on Kiinassa, jossa se on johtanut
valtavaan velanantoon USAlle, joka puolestaan on nyt
pahemmassa velkakriisissä kuin Kreikka.

Näitä luetaan juuri nyt