Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Pelastaako öljy taas Venäjän?

Teppo Tiilikainen
Blogit Nurkanvaltaaja 8.6.2009 12:35

Venäjän osakekurssit ovat kohonneet tänä vuonna jo 85 prosenttia. Myös ruplan kurssi on vahvistunut.

Moskova pörssin RTS-indeksi kipusi toukokuussa yli 30 prosenttia samaan aikaan, kun Yhdysvaltain suurimpien yritysten pörssikursseja mittaava S&P 500 -indeksi vahvistui viisi prosenttia ja vastaava eurooppalainen pörssi-indeksi DJ Euro Stoxx 50 vaivaisen prosentin.

Pörssikurssien perusteella Venäjän talous on taas iskussa, joten sinne kannattaa sijoittaa, vai kannattaako? Onko pörssibuumi kestävällä pohjalla?

Talouden kehitystä kuvaavat tilastotiedot viittaavat siihen, ettei käännettä ole vielä nähty Venäjälläkään. Investoinnit supistuivat Venäjällä huhtikuussa 16 prosenttia, samoin rakentaminen.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi hiljattain, että Venäjän talous supistuu tänä vuonna 6,5 prosenttia. Ensi vuodeksi IMF ennustaa nollakasvua. Myös Maailmanpankki on vetämässä ennusteitaan alaspäin.

Toinen asia on se, ovatko venäläisten osakkeiden arvostukset kohdallaan.

Venäjän talous romahti edellisen kerran reilut kymmenen vuotta sitten. Ruplan arvosta katosi silloin yli 70 prosenttia, kansalaiset menettivät säästönsä ja ulkomaiset sijoittajat pakenivat maasta. Koko valtio oli konkurssin partaalla. 8,5 miljardin dollarin valuuttavaranto kattoi vain murto-osan 133 miljardin dollarin valtionvelasta.

Nyt taantuma tuli ulkomailta, ja Venäjän talous on ollut paljon vahvempi vastaanottamaan sen. Mutta Venäjä elää edelleen energiasta. Talouden rakenteet eivät ole monipuolistuneet presidentti Dmitri Medvedevin ja pääministeri Vladimir Putinin juhlapuheista huolimatta.

Venäjän suhdanteet seuraavat uskollisesti raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan kehitystä. 159-litrainen öljytynnyri maksoi 1990-luvun lopulla alimmillaan noin kymmenen dollaria. Vuosi sitten hinta kohosi huipussaan 147 dollariin, mutta viime talvena se romahti taas alle 40:een.

Nyt hinta on kohonnut lähes 70 dollariin eli selvästi Venäjän talouden sakkausrajan yläpuolelle.

Putinin hallitus laati tämän vuoden budjetin alun perin sen varaan, että öljystä saadaan 95 dollaria tynnyriltä. Talvella hinta-arvio pudotettiin 41 dollariin, mikä tiesi budjettileikkauksia.

Venäjän julkinen talous on periaatteessa hyvässä kunnossa. Valtion velka maksettiin noususuhdanteessa suurin piirtein pois ja ylimääräisi öljyvaroja koottiin kahteen rahastoon – niin sanottuun reservirahastoon ja kansallisen hyvinvoinnin rahastoon, jotka lasketaan osaksi keskuspankin valuuttavarantoa.

Reservirahastoon kerättyjä varoja voidaan käyttää suhdannevaihteluiden vaimentamiseen, kuten nyt on tehty. Kansallisen hyvinvoinnin rahasto on tarkoitettu talouden rakenneuudistuksiin ja kasvun varmistamiseen pitkällä tähtäimellä.

Reservirahastossa oli huhtikuun lopussa 107 miljardia dollaria ja Kansallisen hyvinvoinnin rahastossa 86 miljardia dollaria. Ruplan arvon puolustaminen on sulattanut merkittävästi rahastojen arvoa.

Teppo Tiilikainen

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Keskustelu

”Kansallisen hyvinvoinnin rahasto” kuulostaa lähinnä vitsiltä. Uutisten perusteella tavallinen kansa köyhtyy entisestään, kun eliitti pitää kiinni omista eduistaan.
Kapitalistin laki on karu naapurimaassa, sillä milloin lama on riittävän syvää, jotta rahastojen apuun halutaan turvautua? Kuinka kauan niiden tulee kasvaa ennen kuin niitä voidaan hyödyntää?
Suomen vakauden kannalta toivon, että Venäjä selviytyy vain osittain taloudellisesta kriisistään. Kun omat asiat ovat sekaisin, naapurimaille pullistelu jää vähemmälle. Siitä hyötyy Suomi.

Luontaistalous ja harmaa talous eivät näy tilastoissa ja niiden avulla venäläiset ovat tottuneet pärjäämään kaikissa olosuhteissa.

Valaton valtio,jolla on maailman suurimmat luonnonvarat ja noin 200 miljardin dollarin valuuttareservit ei ole kriisissä. Varsinkaan nykyisellä öljynhinnalla 70 dollaria/barreli.

Venäjä pitää luovutetun Karjalan alueella tämä kesänä erittäin suuret sotaharjoitukset. Ilmeisesti siellä valmistaudutaan Suomen Nato-jäsenyyteen, kun täällä on uusi persidentti.

Kannattaako mennä USA:n johtamaan Venäjän saartorenkaaseen Georgian ja Ukrainan kanssa ? !

Näitä luetaan juuri nyt