Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Paul Lillrank: Vientituotepuhe on täynnä sepitelmiä

Paul Lillrank
Blogit Nurkanvaltaaja 28.2.2011 07:32

symbolikuva saarnavasta papistaJatkosodan loppuvaiheessa sotaonnen kääntyessä monet asettivat toivonsa uusiin aseisiin. Ylivoimainen teknologia korvaisi sijaintipaikan ja valitun strategian haitat. Suomalaisen kännykkäklusterin käydessä kohti kovia aikoja jotkut tarrautuvat samalla epätoivolla uusiin vientituotteisiin. Niiksi on ehdotettu mitä ihmeellisimpiä asioita Pisa-koulusta lumiosaamiseen, luomuruokaan ja pikavippeihin.

Suomalaisella kustannustasolla teollinen bulkkituotanto käy aina vain vaikeammaksi. Niinpä vientituotteen pitäisi olla erikoistunut palvelu. Mobiilipeli Angry Birds on hittituote, mutta ei yksi lintu vielä kesää tee.

Vientituotepuhe on sepitelmiä terveydenhuollon ja koulutuksen kaltaisten kasvualojen tarjoamista mahdollisuuksista, joita ”me” tai ”Suomi” voisi hyödyntää. Mutta valtio ei voi viedä muuta kuin lähetyssaarnaamista tai diplomatiaa. Julkista palvelujärjestelmää ei voi kaapaista purkkiin ja laittaa hintalappua päälle. Pisa-koulua ei voi myydä, koska sen mukana pitäisi viedä myös alue-, ulkomaalais- ja veropolitiikka, vanhempien asenteet, opettajankoulutus ja OAJ.

Palveluviennissä ei menesty tekemällä mitä sattuu niillä vehkeillä, mitä sattuu olemaan. Julkisia palveluja ei voi myydä vientiin, koska niitä ei myydä Suomessakaan. Vientituote vaatii vientiyrityksen.

Pilottiprojektien jälkeen

Terveyspalvelujen vienti on lähes sadan miljardin liiketoimintaa. Intiassa kävi viime vuonna puoli miljoonaa terveysturistia. Näille markkinoille havittelevat kaikki, joilla on kansainvälistä tasoa oleva sairaala. Mutta virkalääkäreiden lisäksi tarvitaan palveluyrittäjiä.

Suomessa sosiaali- ja terveysalalla on kehitetty runsaasti uusia menetelmiä ja teknologioita erilaisissa hankkeissa. Niistä kuitenkin syntyy niukasti kasvuyrityksiä. Pilottiprojektin jälkeen rahoitus loppuu. Ei löydy yrittäjää viemään asioita eteenpäin, vaan kohta perustetaan uusi projekti.

Vienti vaatii hankehelvetin sammutusta. Rahoittajien ei tule tyytyä epämääräisiin kokeiluihin, vaan edellyttää ideoiden tuotteistusta hyötyvälle ja maksuhaluiselle asiakkaalle. Markkinoiden käynnistämiseksi julkista rahaa voi ohjata joko suoraan loppukäyttäjille palveluseteleinä, tai kunnille ja sairaanhoitopiireille ostopalvelujen hankkimiseksi. Jos palveluja ei osteta, niitä ei opi myymään.

Jotta jotain voisi viedä, tulee harjoitella kotimaassa ja osoittaa konseptin toimivuus tutulla pelialueella. Jos ei pysty toimimaan kannattavasti kotimaassa, miten sitten ulkomailla? Vain harva yritys on kansainvälinen jo syntyessään.

Koska vientituotteen täytyy olla kilpailukykyinen, kotimaiset markkinat pitää avata palvelutuonnille ja kansainväliselle kilpailulle. Vientimarkkinoilla vastaan tulee paikallisia ja kansainvälisiä kilpailijoita. Olisi parempi kohdata ne jo kotimaassa. Jos kotimaiset viritykset eivät pärjää, olisi paikallaan käyttää maailman parhaita ja kehittää niiden pohjalta uutta.

Ainoa merkittävä uusi ase oli atomipommi. Sekään ei tehnyt jalkaväkeä ja soppatykkejä tarpeettomiksi.

Kuvitus Janne Tervamäki.

Paul Lillrank

Keskustelu

Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että hankehelvettiä on syytä perata, Olisi kirveellä työtä! Kymmenet organsiaatiot ammattikorkeakouluista yliopistoihin ja erilaisiin yhteisöihin elättävät satoja projektipäälliköistä ja suunnittelijoita, jotka matkustelevat ympäri maailmaa, kuluttavat aikaansa seminaareissa ja kansainvälisillä retkillä. Mitä ovat sitten tulokset? Pääasiassa itsestäänselvyýksiä tai hienoja suosituksia, miten esimerkiksi nuorten asiat pitäisi järjestää tai vanhustenhoidon laatua lisätä, kun vain löytyisi veronmaksajilta lisää rahaa.

Rahaa kyllä ihmeesti löytyy seuraavan projektin aloittamiseen, jolla projektivastaavat turvaavat oman työnsä!

Kykypuolue kokoomuksen vientituote ideologiat ja ollila työryhmän esitykset ovat osoittautuneet fiaskoksi.
On tuulut aika vaihtaa päättäjiä, jotta Suomi saadaa työtä tekevien kansalaisten yhteiskunnaksi.
Perus-Suomalaiset muuttavat asiat.

Suomen lakiverkko on liian laaja ja monimutkainen. Julkisen sektorin koko ja hallinto ovat liian raskaat. Väestö on ylikoulutettu aloille, joissa ei ole kysyntää. Nollatutkimuksia tehdään valtavasti.
Suorittavan portaan työntekijät tulevat ulkomailta, koska ylikoulutetut elävät mieluummin yhteiskunnan tukiviidakon varassa.
Kirjoittajakaan ei näe metsää puilta.

Kirjoittaja näkee tilanteen oikein.
On harvinaisempaa kuin 7 oikein lotossa, että jokin firma syntyy samalla tavalla ja yhtä nopeasti kuin Microsoft. – Pitää muistaa, että Nokiallakin oli jo yli 120 vuoden historia, ennenkuin alkoi näkyä onnistumisia kännykkäbusineksessa.- Kyllä yrityksellä täytyy olla historiaa, kulttuuri ja kokemusta mieluummin useilta eri aloilta ja tietenkin eri markkinoilta, ennenkuin se voi synnyttää mitään todellista maailmalla ”myytävää tuotetta”. – Sinulla voi olla päässäsi vallankumouksellinen innovaatio, mutta jos perustat sen ympärille firman, niin 5 v:n kuluttua olet 80% todennäköisyydellä entinen, mutta vain katkerampi innovaattori!
Miksi ei esim. Aalto-yliopisto vahvista poliitikoille ”tieteellisesti” sitä tosiasiaa, jonka kaikki yrityksensä jo vakiintuneet yrittäjät tietävät. Eli, että Suomeen ei koskaan voi muodostua yrityskulttuuria, joka mahdollistaa kasvavien perheyritysten muodostumisen samaan tapaan kuin esim. Saksassa. Sen estää perintö/lahjaverolaki, koska siitä johtuen verottaja käyttää AINA verotuksen pohjana ns. yrityksen ”käypää arvoa”, joka = 3 edellisen vuoden yhteenlaskettu voitto diskontattuna 15%:lla 3 vuodeksi eteenpäin + substanssi!. Ts. hyvin menestyvä yritys innovaatioineen on pakko myydä. 2. opinto-ja asuntovelkainen polvi pienine lapsineen ei tietenkään voi ottaa lisää velkaa maksaakseen verot, varsinkin, kun tulevia suhdanteita ei näytä ”tietävän” kukaan muu kuin verottaja. – Suomessa sallitaan vain 3 vuotta konkurssin partaalla roikkuneen ja 0 € omia pääomiaomaavan yrityksen jatkaminen 2. polveen. – Itse olen nyt kolmansien verojuristien kanssa yrittämässä tehdä ihmettä. 3 vuotta olemme juristien ohjeiden mukaan yrittäneet tehdä 0 tulosta, ( mutta helppoa se ei ole ollut hyvin menestyvältä yritykseltä) ja taseet on nyt nollattu. Saapa nähdä onnistuuko nytkään. 6 v ja kymmeniä tuhansia Euroja ollaan kulutettu yrittäessämme saada perheyritysten 24 v:n keski-ikää kasvatettua omalta osaltamme. – Ja onhan siinä valtiokin menettänyt melkoiset yhteisöverot ( 26%), joita parisenkymmentä vuotta iloisena olimme tottuneet maksamaan. – Onko se kateus, joka tällaista Suomessa teettää? – Toivoisin sen kuitenkin olevan vain poliitikkojen tietämättömyyttä.

Näitä luetaan juuri nyt