Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Paul Lillrank: Vientituotepuhe on täynnä sepitelmiä

Blogit Nurkanvaltaaja 28.2.2011 07:32
Paul Lillrank

symbolikuva saarnavasta papistaJatkosodan loppuvaiheessa sotaonnen kääntyessä monet asettivat toivonsa uusiin aseisiin. Ylivoimainen teknologia korvaisi sijaintipaikan ja valitun strategian haitat. Suomalaisen kännykkäklusterin käydessä kohti kovia aikoja jotkut tarrautuvat samalla epätoivolla uusiin vientituotteisiin. Niiksi on ehdotettu mitä ihmeellisimpiä asioita Pisa-koulusta lumiosaamiseen, luomuruokaan ja pikavippeihin.

Suomalaisella kustannustasolla teollinen bulkkituotanto käy aina vain vaikeammaksi. Niinpä vientituotteen pitäisi olla erikoistunut palvelu. Mobiilipeli Angry Birds on hittituote, mutta ei yksi lintu vielä kesää tee.

Vientituotepuhe on sepitelmiä terveydenhuollon ja koulutuksen kaltaisten kasvualojen tarjoamista mahdollisuuksista, joita ”me” tai ”Suomi” voisi hyödyntää. Mutta valtio ei voi viedä muuta kuin lähetyssaarnaamista tai diplomatiaa. Julkista palvelujärjestelmää ei voi kaapaista purkkiin ja laittaa hintalappua päälle. Pisa-koulua ei voi myydä, koska sen mukana pitäisi viedä myös alue-, ulkomaalais- ja veropolitiikka, vanhempien asenteet, opettajankoulutus ja OAJ.

Palveluviennissä ei menesty tekemällä mitä sattuu niillä vehkeillä, mitä sattuu olemaan. Julkisia palveluja ei voi myydä vientiin, koska niitä ei myydä Suomessakaan. Vientituote vaatii vientiyrityksen.

Pilottiprojektien jälkeen

Terveyspalvelujen vienti on lähes sadan miljardin liiketoimintaa. Intiassa kävi viime vuonna puoli miljoonaa terveysturistia. Näille markkinoille havittelevat kaikki, joilla on kansainvälistä tasoa oleva sairaala. Mutta virkalääkäreiden lisäksi tarvitaan palveluyrittäjiä.

Suomessa sosiaali- ja terveysalalla on kehitetty runsaasti uusia menetelmiä ja teknologioita erilaisissa hankkeissa. Niistä kuitenkin syntyy niukasti kasvuyrityksiä. Pilottiprojektin jälkeen rahoitus loppuu. Ei löydy yrittäjää viemään asioita eteenpäin, vaan kohta perustetaan uusi projekti.

Vienti vaatii hankehelvetin sammutusta. Rahoittajien ei tule tyytyä epämääräisiin kokeiluihin, vaan edellyttää ideoiden tuotteistusta hyötyvälle ja maksuhaluiselle asiakkaalle. Markkinoiden käynnistämiseksi julkista rahaa voi ohjata joko suoraan loppukäyttäjille palveluseteleinä, tai kunnille ja sairaanhoitopiireille ostopalvelujen hankkimiseksi. Jos palveluja ei osteta, niitä ei opi myymään.

Jotta jotain voisi viedä, tulee harjoitella kotimaassa ja osoittaa konseptin toimivuus tutulla pelialueella. Jos ei pysty toimimaan kannattavasti kotimaassa, miten sitten ulkomailla? Vain harva yritys on kansainvälinen jo syntyessään.

Koska vientituotteen täytyy olla kilpailukykyinen, kotimaiset markkinat pitää avata palvelutuonnille ja kansainväliselle kilpailulle. Vientimarkkinoilla vastaan tulee paikallisia ja kansainvälisiä kilpailijoita. Olisi parempi kohdata ne jo kotimaassa. Jos kotimaiset viritykset eivät pärjää, olisi paikallaan käyttää maailman parhaita ja kehittää niiden pohjalta uutta.

Ainoa merkittävä uusi ase oli atomipommi. Sekään ei tehnyt jalkaväkeä ja soppatykkejä tarpeettomiksi.

Kuvitus Janne Tervamäki.

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.