Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Parkkitaloustiedettä: Mikä on pysäköinnin oikea hinta?

Blogit Nurkanvaltaaja 22.4.2013 06:30
Jarmo Raivio
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.

Taloustieteilijöistä urheimmat uskaltavat tarkastella yhteiskunnan kipeimpiä kiistakysymyksiä. Kuten pysäköintiä.

Kuvitus Janne Tervamäki.

Pysäköintiekonomistien tunnetuin nimi on amerikkalainen professori Donald Shoup, joka kirjoitti 2005 kirjan The High Cost of Free Parking, ilmaisen pysäköinnin korkea hinta. Siinä pysäköinnin taloustiedettä käsitellään 773 sivun verran.

Shoupin perusajatus on, että kaikkien pysäköintiongelmien perussyy on väärä hinta. Ja yleensä hinta on liian halpa.

Pysäköintiprofessorin teorioita testataan parhaillaan ahkerasti autoilun kultamaassa Yhdysvalloissa.

Tähän asti pysäköinnin ”oikean hinnan” etsimistä on vaikeuttanut se, että on vaikeaa kerätä tietoa siitä, kuinka paljon kadun varren parkkiruutuja käytetään. Useimmat tutkimukset on tehty hyvin pienellä alueella, ja tutkijat ovat lehtiöt kädessä kirjanneet, kuinka paljon paikkoja on vapaana sekä milloin autoja lähtee ruuduista tai tulee niihin.

Näin kerätty tieto on toivottoman epätarkkaa, koska parkkipaikkojen kysyntä voi vaihdella erittäin rajusti hyvinkin pienellä alueella.

Nyt esimerkiksi San Franciscossa on meneillään kokeilu, jossa yhteensä 7 000 parkkiruutuun on viritetty tunnistimet, jotka rekisteröivät, onko ruudussa auto vai ei. Näin saadaan lehtiömenetelmään verrattuna valtava määrä erittäin tarkkaa tietoa pysäköintipaikkojen käytöstä kaupungin eri alueilla.

Tietoa käytetään pysäköinnin hinnan täsmäsäätämiseen.

San Franciscon kokeilussa pysäköinnin perushintaa voidaan kerran kuussa muuttaa joko ylös- tai alaspäin. Tarkoitus on päästä tilanteeseen, jossa korttelin kokoisella alueella on koko ajan keskimäärin yksi vapaa parkkipaikka.

Jos vapaata paikkaa ei ole, hintaa nostetaan seuraavassa tarkistuksessa. Silloin ainakin osa talousteorian mukaan toimivista autoilijoista etsii halvemman paikan. Jos paikkoja taas on vapaana enemmän kuin yksi, hintaa lasketaan.

Järjestelmän parkkimittarit mahdollistavat korttelikohtaiset hintamuutokset, joten hinnoittelua voidaan säätää pikkutarkasti. Mittareihin on myös ohjelmoitu eri hinnat aamupäivän hiljaisille tunneille, keskipäivälle ja iltapäivän ruuhkahuipulle.

San Franciscon pysäköintipäättäjät vakuuttavat, että järjestelmän tarkoituksena ei ole nyhtää lisää rahaa autoilijoilta. Keskimääräinen tunnin pysäköinnin hinta onkin kokeilun aikana laskenut.

Helsingissä pysäköintipulmat ovat pieniä esimerkiksi San Franciscoon verrattuna. Meilläkin parkkipolitiikkaa ollaan kuitenkin säätämässä hieman shoupilaiseen suuntaan.
Kaupunki julkisti maaliskuussa Helsingin pysäköintipolitiikka -raportin, jossa yhdeksi tavoitteeksi nostetaan alihinnoitelluista pysäköintipaikoista luopuminen. Pysäköinnille siis etsitään shoupilaista ”oikeaa hintaa”.

Esimerkiksi asukaspysäköinnin hintaa pitäisi raportin mukaan nostaa. Nyt asukaspysäköintitunnus maksaa kymmenen euroa kuukaudessa, myös ydinkeskustassa. Samalla hinnalla saa parkkihallissa runsaat puolitoista tuntia pysäköintiaikaa.

Halpa asukaspysäköinti on johtanut tilanteeseen, jossa satunnaisesti tarvittavaa kesäautoa kannattaa säilyttää Helsingin ydinkeskustan kadunvarressa vuoden ympäri.

Asukaspysäköinnin hinta on tarkoitus nostaa pikku hiljaa 580 euroon vuodessa nykyisestä 120 eurosta. Vajaa 600 euroa vastaa kaupungin laskelmien mukaan yhden kadunvarsipaikan vuosikustannusta.

Kyseessä on kuitenkin vasta ehdotus. Ainakin kokoomus on ilmoittanut, että uudesta pysäköintipolitiikasta on syytä keskustella perusteellisesti.

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.