Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Paniikkia pankeissa

Kustaa Hulkko
Blogit Nurkanvaltaaja 18.9.2008 12:41

Suomalaiset pankit ovat hyvässä kunnossa. Silti ainakin Nordea ja Tapiola varautuvat nostamaan yksipuolisesti asuntolainojen marginaalia siltä varalta, että kriisi yllättäisi. Onko siinä järkeä?

Suomessa toimivat pankit eivät ole ainakaan toistaiseksi joutuneet liemeen Lehman Brothersin selvitystilan tai muidenkaan kriisipankkien takia. Näin vakuuttaa ainakin Ratan arvio Lehman Brothersin selvitystilan välittömistä vaikutuksista suomalaisiin pankkeihin.

Rahoitustarkastuksen mukaan suomalaisten pankkien vakavaraisuus on hyvä ja pankkisektori kestää kansantalouden huomattavaakin heikkenemistä.

”Suomalaispankit ovat varainhankinnassaan nojanneet pitkälti talletuksiin, mikä osaltaan on suojannut pankkeja jälleenrahoitusriskiltä”, Rata arvioi.

Toisin sanoen tavallinen pankkiasiakas auttaa pankkeja pitämällä 34 miljardin talletuksia käyttelytileillä, joiden keskimääräinen korko on noin prosentti. Vertailun vuoksi: markkinakorko, esimerkiksi 3 kuukauden euribor, on sentään jo viisi prosenttia.

Vakavaraisuus ja tallettajan avokätinen korkotuki eivät kuitenkaan riitä pankinjohtajille. Ainakin omasta mielestään ne tarvitsevat muutakin kättä pidempää.

Pankit ovat saaneet Kuluttajavirastolta ja Rahoitustarkastukselta viime keväänä luvan nostaa korkoja yksipuolisesti, jos ne joutuvat vaikeuksiin.

Ainakin Tapiola-pankki ja Nordea ovat jo lisänneet tällaisen lisäehdon asuntolainasopimuksiinsa. Vanhojen lainojen ehtoihin ne eivät saa lisätä tällaista klausuulia.

Moni lainanottaja varmaan hätkähti nähdessään tämän uutisen lehdistä tai televisiosta.

Mistä on
kysymys?

Tavallisesti asuntolainat sidotaan markkinakorkoon, euriboriin. Euriborit – samoin kuin pankkien omat prime-viitekorot – ovat viime aikoina ymmärrettävästi nousseet, koska rahamarkkinoiden epävarmuus ja epäluottamus ovat kasvaneet ja rahasta on ollut suoranaista pulaa.

Siksi myös luottokorot ovat nousseet.

Pankkien uusissa ehdoissa kysymys ei ole viitekoroista.

Kysymys on siitä, että pankki voi muuttaa yksipuolisesti lainan marginaalia, josta on sovittu lainaa otettaessa.

Marginaali on se koron osa, jonka asiakas maksaa viitekoron lisäksi. Marginaalin suuruus vaihtelee asiakkaan mukaan.

Viime vuosina marginaalit ovat pudonneet mukavasti pankkien kovan kilpailun takia. Asuntolainoissa ne laskivat aina 0,2-0,3 prosenttiyksikköön asti.

Viime aikoina ne ovat kuitenkin taas nousseet, koska kansantalouden ja asuntomarkkinoiden riskit ovat kasvaneet. Esimerkiksi Nordea tavoittelee uusien asuntolainojen marginaalin nostamista 0,5 prosenttiyksikköön.

”Kyseessä
poikkeustoimi”

Pankit ovat rauhoitelleet yleisöä sanomalla, että marginaalin yksipuolinen nosto olisi ”äärimmäinen keino”. Sitä käytettäisiin vain silloin, jos pankkia uhkaisi maksuvalmius- tai vakavaraisuuskriisi. Sellaisiakin voi tulla, kun lainasopimus voi kestää jopa 30 vuotta.

Sitä paitsi valvontaviranomainen eli Rahoitustarkastus joutuisi ensin antamaan ikään kuin luvan poikkeustoimeen.

Pankinjohtajat ovat myös sanoneet, että ”pelastusrengasta” ei olisi helppo käyttää myöskään siksi, että siihen turvautuva  pankki saisi herkästi kriisipankin leiman.

Nämä argumenti kuulostavat aluksi ihan järkeviltä.

Sitten rupeaa epäilyttämään. Helsingin Sanomain tekemän selvityksen mukaan tällaista lisäehtoa ei tunneta muualla Euroopassa ja Ruotsissa se on erikseen kielletty laissa.

Sitä paitsi ainahan pankit voisivat yrittää turvautua tällaiseen kikkaan, vaikka hätätila ei olisi edes käsillä. Suomessa viranomainen myös perinteisesti ymmärtää pankkeja paremmin kuin asiakasta.

Epäilyjä ruokkii myös se, että ainakin Nordea on jo nyt yksipuolisesti korottanut yritysten voimassaolevien lainasopimusten korkoja, vaikka sillä menee toistaiseksi ihan hyvin.

Nurkanvaltaajan tuliset terveiset pankeille: unohtakaa koko pykälä ja palatkaa vanhaan sopimuskäytäntöön!

Kaikki Nurkanvaltaajan kirjoitukset löydät täältä

Kustaa Hulkko

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Keskustelu

Jotenkin tuntuu, että pankin asiakas on oikeassa vain hakiessaan lainaa. Sen jälkeen asiakas näyttäytyy pankille vain harmillisena kulueränä.

Pankit ahnehtivat voittoja, eivät asiakkaita. Vaan onko asiakkailla vaihtoehtoja pitää rahojaan jossain muualla – paitsi patjan alla? Jospa asiakkaat kerrankin näyttäisivät valtansa ja kurittaisivat pankkeja tyhjentämällä tilinsä kaikki yhdeksi päiväksi. Ja uhkaamalla, että otot toistuvat pysyvinä, mikäli tavat eivät muut.

Näitä luetaan juuri nyt