Paluu HKScaniin

Profiilikuva
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Nurkanvaltaaja pyysi lukijoilta vastauksia kysymykseen, saavatko HKScanin tuottajaomistajat piilo-osinkoa ylihinnan muodossa. Vastauksia tuli vain yksi. Se oli sitäkin asiantuntevampi.

Nurkanvaltaaja palaa nyt vanhoihin asioihin. Lähtöpiste on jutussa HKScanista 19. joulukuuta 2009. Siinä pohdittiin sitä, että HKScanin kaltaisessa yhtiössä määräysvalta on raaka-aineen tuottajien osuuskunnalla.

HKScanin toimitusjohtaja Matti Perkonoja sanoi, että kyseinen pörssiyhtiö ei silti suosi tuottajia yli muiden osakkeenomistajien.  ”He myyvät meille lihaa markkinahintaan”, hän sanoi.

Jutun tekijä (allekirjoittanut) sai pian kovaa kritiikkiä parilta kirjoittajalta. He arvelivat, että olisin ns. maksettu mies. Nurkanvaltaajan jutussa 22. tammikuuta 2010 pyysin asiantuntevia lukijoita kommentoimaan tätä kysymystä, kun en keksinyt parempaakaan tapaa vastata heille.

Sähköpostiini tuli vain yksi vastaus. Se tuli eräältä henkilöltä, joka tuntee hyvin HKScanin. Hän jää tässä nimettömäksi, koska myös yhtiön arvostelijat jättäytyivät nimimerkin taakse.

”Hinta seuraa markkinahintaa”

Hänen mukaansa HK Ruokatalo ja sen hankintayhtiöt ostavat sikaa, nautaa ja siipikarjaa vuosittain yli 6000 tuottajalta. Suurin osa ostoista perustuu kahdenkeskisiin sopimuksiin, ja niiden pituus vaihtelee yhdestä vuodesta kolmeen.

Hinnoittelu seuraa markkinahintaa. Sianlihan hinta määräytyy eurooppalaisen hintatason mukaan. Siipikarjan hintaa säätelevät tuorelihan kotimarkkinat. Naudan hintaa taas heiluttaa kotimaisen naudan krooninen alitarjonta ja ylikysyntä; useimpien naudankasvattajien ykkösasiakas on nimittäin Valio eikä teurastamo.

6000 tuottajasta 2200 on LSO Osuuskunnan jäseniä – siis HKScanin välillisiä omistajia. HK:n maksama hinta ei kuitenkaan riipu siitä, onko tuottaja LSO:n jäsen vai ei. Periaate on se, että samasta tavarasta maksetaan sama hinta.

”Lukekaa hintatilastoja lehdistä”

Ystävämme sanoi, että niiden jotka väittävät HK:n maksavan tuottajilleen piilo-osinkoa ylihinnan muodossa, kannattaa tutustua hankintahintatilastoihin. Niitä julkaistaan viikoittain esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuudessa. Niiden mukaan taas Suomen yksityisteurastamot maksavat tuottajilleen kovempia hintoja kuin osuustoimintataustaiset HK ja Atria.

”Miksi näin? Perusvastaus kuuluu: eivät saa halvemmalla”, asiantuntijamme arvioi.

Kommentaattorimme mukaan HK:n hankinnan ongelmista tärkein ei ole hinta, vaan suomalaisen raaka-aineen saanti. Se taas johtuu siitä, että HK- ja Kariniemen -tuotemerkkien brandilupauksen mukaan ostaja saa suomalaista lihaa. Siksi teollisuuden täytyy ennen muuta varmistaa kotimaisen raaka-aineen saatavuus.

Näiden vastausten perusteella tuntuu siltä, että voimme toistaiseksi päättää tämän keskustelun.