Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Onko globalisaatio siunaus vai kirous?

Blogit Nurkanvaltaaja 1.8.2011 06:30
Paul Lillrank
Globalisaatiopuhe Kuvitus Janne Tervamäki.

Professori Pankaj Ghemawat kysyy kirjassaan World 3.0: Global Prosperity and How to Achieve It, onko globalisaatio edes totta? Globalisaatiopuhe on toiveisiin ja pelkoihin perustuvaa jutunkerrontaa, maailma 2.0. Todellisuudessa maailma on korkeintaan semiglobaali.

Kansainvälistymisen mittari on, miten suuri osa informaation, pääoman, tavaroiden ja työvoiman liikkeiden kokonaisvolyymistä ylittää valtioiden rajoja. Määrät ovat hämmästyttävän pieniä.

Kaikista etanapostilla lähetetyistä kirjeistä yksi prosentti menee ulkomaille, puhelimessa puhutuista minuuteista alle kaksi. Internet-liikenne on kasvanut eniten maiden sisällä, vain vajaa viidennes ylittää rajoja. Suorat ulkomaiset sijoitukset ovat yhdeksän prosenttia kaikista kiinteistä investoinneista, riskirahasta neljä viidennestä sijoittuu rahaston kotimaahan. Pörssiosakkeista viidennes on ulkomaisessa omistuksessa.

Pankkitalletuksista neljännes ja valtioiden veloista kolmannes on ulkomaisissa käsissä.

Kansainvälisen kaupan arvo on yksi viidesosa maailman BKT:stä. Riisisadosta vain seitsemän prosenttia menee vientiin.

Vain kolme prosenttia ihmisistä asuu muualla kuin syntymämaassaan eikä määrä ole kasvanut puoleen vuosisataan. Yhdeksän kymmenestä ei koskaan poistu kotimaastaan. Yliopistojen opiskelijoista kaksi prosenttia on ulkomaalaisia. McWorld- yhtenäiskulttuuria ei ole syntynyt.

Finanssikriisin myötä globalisaatio on ottanut takapakkia. Neljäsosa länsimaisista teollisuusyrityksistä on lyhentänyt toimitusketjujaan. Ulkomaiset suorat sijoitukset ovat puolittuneet. Monikansallisten yritysten keskittyminen on uskottua vähäisempää. Kuusikymmentä vuotta sitten kaksi yritystä tuotti puolet maailman autoista; tänään niitä on kuusi.

Kaksi askelta taakse

Ghemawatin datat eivät olleet helppoja hankittavia. Ei ihme, että kyselyjen mukaan jopa maailmaa nähneet yritysjohtajat järjestelmällisesti yliarvioivat globalisaation laajuutta. Globalisaation pehmentäjien – välimatkojen, historian, kulttuurin ja uskontojen merkitystä vähätellään samalla kun informaatioteknologian paikkariippumattomuutta liioitellaan.

Ghemawat tiivistää keskustelun neljään maailmankuvaan: esiteollinen maailma 0.0, kansallisvaltioiden maailma 1.0, globaalihypetyksen 2.0 ja tulevaisuuden maailma 3.0. Päivänpoliittiset kiistat ovat kuumimpia nationalismin ja ponnettoman globalisaatiopuheen välillä. Rajoja sulkeva populismi tietäisi köyhtymistä ja konflikteja, mutta nykyiset kansainvälisen yhteistoiminnan muodot ovat riittämättömiä. Askel eteenpäin vaatii kaksi askelta taakse.

Jos globalisaatio on uskottua vähäisempää, se ei kelpaa kotitekoisten ongelmien syntipukiksi. Maahanmuuttoa merkittävämpää on työmarkkinoiden toimivuus. Taloudellisen integraation, erityisesti työvoiman liikkuvuuden potentiaalista on hyödynnetty vasta murto-osa. Globalisaatiolla tienaaminen on kuitenkin vaikeampaa kuin luultu.

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.