Nurkanvaltaaja Piilaaksossa - Nokia, siirrä pääkonttorisi tänne

Profiilikuva
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Jos Nokia haluaa pysyä hengissä, sen pitää siirtää pääkonttori sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan ydin Piilaaksoon.

Nokian kurssi laskee ja Piilaaksossakin moni puhuu yhtiön tarun päättymisestä lähes selviönä. Jos kuitenkin Nokialla olisi tulevaisuus, mikä rooli Piilaaksolla olisi siinä?

On kerrattava ensin tietyt perusfaktat Piilaaksosta, jotta tähän kysymykseen voi vastata.

Piilaaksossa on lukuisia hyviä yliopistoja, joista yritykset rekrytoivat kyvykkäitä ihmisiä. Tärkein niistä on varmaan Stanford, joka on perustettu jo 1891. Stanfordissa on noin 15 000 opiskelijaa, hiukan vähemmän kuin Aalto-yliopistossa.

Stanfordin omaisuus on 16,5 miljardia dollaria, noin 13 miljardia euroa. Stanford on myös magneetti, joka vetää puoleensa lahjakkuuksia. Yliopistossa on nyt työssä 17 nobelistia ja sen opettajat ovat saaneet yhteensä 27 Nobel-palkintoa.

Stanfordin yliopistoa on jo vuosikymmenet ohjattu yhteistyöhön yritysten kanssa ja sen tutkimus on poikinut 3 000 yritystä. Esimerkit ovat vaikuttavia: Google, Yahoo, Hewlett Packard, Cisco, Sun, eBay ja Nike.

Stanford on myös synnyttänyt ympärilleen monia laboratorioita ja itsenäisiä tutkimuslaitoksia. Yksi Piilaakson tunnetuimmista tutkimuslaitoksista on SRI, joka on synnyttänyt monia maailmanluokan innovaatioita. Uusin niistä on SIRI, Applen puhetta ”ymmärtävä” tekoälysovellus.

Piilaaksossa kannattaa siis olla, jos haluaa olla lähellä lahjakkuuksia ja dynamomaisia yhteisöjä, jotka kehräävät innovaatioita. Ja Nokialla onneksi on jo nyt Piilaaksossa omaakin tutkimustoimintaa.

Ekosysteemi ja puhelinvalmistaja

Nykyaikainen matkapuhelinten valmistaja ei tule toimeen ilman ”ekosysteemiä”, yhteistyökumppanien verkostoa. Sen keskeinen osa on sovellusten eli applikaatioiden tekijät. Applikaatiot voivat olla pelejä tai muita ohjelmia, joilla osallistutaan yhteisöjen tai sosiaalisen median toimintaan

Voisi ajatella, että Nokia nojautuisi tässä asiassa suomalaisiin innovaatioihin, sillä niitä tulee nykyään markkinoille varsin paljon.

Aalto-yliopisto, joka on tuntuvasti köyhempi kuin Stanford ja josta ei ole toistaiseksi tullut yhtään nobelistiakaan, on alkanut edistää voimaperäisesti innovaatioita ja niiden kaupallistamista.

Startup Sauna Kaliforniassa

Aloittavien kasvuyritysten vauhdittajaksi on perustettu Aalto Venture Garage. Sen suojissa taas toimii Startup Sauna, joka valmentaa nimensä mukaisesti uusia yrityksiä kestämään kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvää kuumuutta. Tällä viikolla Startup Sauna toi joukon alkuvaiheessaan olevia suomalaisia yrityksiä tapaamaan Kalifornian sijoittajia, kilpailijoita ja journalisteja.

Sijoittajien tapaaminen on varmasti vaikeinta. Nurkanvaltaaja ei ehtinyt nähdä Sauna-porukkaa, mutta todisti keskiviikkoiltana, kuinka riskisijoittajien raati hiillosti lähinnä virolaisista yrittäjistä koostunutta ryhmää. Osa ryhmän esittelemistä yritysideoista oli hyviä, osa ei.

Jos jonkin nuoren yrittäjän äiti olisi ollut paikalla, hän olisi voinut ajatella, että raati koostuu ilkeistä paskiaisista. Juryn puolesta voi kuitenkin sanoa sen, että he olivat asiantuntevia kriitikoita. Usein pääomasijoittaja hankkii kokemuksensa kantapään kautta – menettämällä omaa ja päämiestensä rahaa. Se antaa hänelle oikeuden puhua. Ja itse asiassa nytkin arvostelu oli pääosin rakentavaa ja ystävällistä.

Piilaakso on ainutlaatuisen tiheä ja suuri riskipääoman keskittymä. Yhteyksien rakentaminen sen venture capital- eli riskisijoittajiin on joka tapauksessa tarpeen, jos haluaa saada Suomeen – tai Viroon – kansainvälistyneitä kasvuyrityksiä. Kotimainen riskipääoma ei riitä.

Digital Chocolate kehui Suomea

Itse asiassa aika moni suomalainen kasvava yritys on jo verkottunut Piilaakson kanssa. Nurkanvaltaaja vietti keskiviikkoaamupäivän Digital Chocolate -pelifirmassa, joka osti vuonna 2004 suomalaisen mobiilipelitalo Sumean. Digital Chocolaten johto kehui kovasti suomalaisten taiteellista ynnä muuta peliosaamista.

Digital Chocolatessa maallikko sai rautaisannoksen tietoa mobiilipeleistä. Uutta oli esimerkiksi se, että näitä pelejä pelaavat paljon myös keski-ikäiset ja vanhat, ja että niitä pelataan paljon myös työaikana.

Nurkanvaltaajalle tuli kerettiläinen ajatus: milloin pelikoukkuun jääneet tai Facebook-statustaan jatkuvasti päivittävät ihmiset lukevat enää kirjoja, katsovat elokuvia tai keskustelevat läheistensä kanssa? Oswald Spengler taisi olla oikeassa kirjoittaessaan länsimaiden perikadosta (Der Untergang des Abendlandes, 1918).

Mitä Nokia ennusti ja mitä ei

Nokia kyllä osasi ennustaa sen, että mobiiliviestintä ulottaa lonkeronsa kaikkeen inhimilliseen. Nokian ongelma oli monien muiden puutteiden lisäksi se, että se ei ymmärtänyt riittävästi sosiaalisen median ja pelien hömppää, joka kietoutuu nyt voimakkaasti yhteen matkapuhelinten kanssa.

Se ei myöskään painottanut riittävästi muotoilua, estetiikkaa, eikä puhelinten visuaalisuutta ja helppokäyttöisyyttä.

Näiden seikkojen ymmärtämiseksi ei riittänyt se, että Nokialla oli tutkimuskeskus Piilaaksossa. Nokian olisi pitänyt olla vielä enemmän läsnä Piilaaksossa ja ottaa vielä systemaattisemmin oppia siitä, mitä siellä tapahtui. Olli-Pekka Kallasvuon ja Jorma Ollilan puheiden perusteella näyttää siltä, että Nokian johto tajusi asian teoriassa, mutta ei käytännössä rohjennut soveltaa oivallustaan.

Mihin siis päädymme Nokian ja Piilaakson suhteesta? Nokian pitää ehdottomasti olla täällä tulevaisuudessakin. Mutta vielä on tarpeen rohkea lisäaskel. Nokian pitää siirtää tänne myös pääkonttorinsa, koska täällä on edustettuna myös sovelluskehittäjien suomalainen ja kansainvälinen ekosysteemi. Samoin täällä ovat ict-alan ja sosiaalisen median menestyjien Applen, Googlen ja Facebookin pääkonttorit ja suuri osa niiden tutkimuksesta ja tuotekehitystyöstä.

Aiheesta lisää