Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Näin raha pyörii ydinjäterahastoissa

Juha Jaakkola
Blogit Nurkanvaltaaja 30.4.2010 12:30

Suomessa on tuotettu ydinvoimaa jo yli 30 vuotta, mutta ydinjätteet odottavat Loviisassa ja Olkiluodossa edelleen loppusijoitustaan. Ydinjätteen hautaus Olkiluodon peruskallioon louhittuihin onkaloihin alkaa vasta 2020.

Fortumilla ja TVO:lla on lakiin perustuva velvollisuus huolehtia kaikista ydinjätehuollon kustannuksista, kunnes kaikki ydinjätteet on pysyvällä tavalla loppusijoitettu.

Pari vuosikymmentä sitten perustettiin rahasto ydinjätehuollon kustannuksia varten. Tähän mennessä siihen on kertynyt varoja 1,8 miljardia euroa. Se on vasta alkupääoma, sillä neljän käytössä olevan ja vielä keskeneräisen Olkiluoto kolmosen jätehuoltotarpeita varten rahaston pääomat on tarkoitus yli kolminkertaistaa nykyisestä. Niillä rahoilla rakentaisi jo yhden ydinvoimalan lisää.

Rahaston pääomat karttuvat Fortumin ja TVO:n eli ydinjätehuoltovelvollisten vuosimaksuista ja rahaston tuotosta. Kerättyjen varojen täytyy vastata vielä tekemättömien ydinjätehuoltotoimenpiteiden kustannuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö määrää maksun suuruuden.

Ministeriön hallinnoima ydinvoimarahasto ei ole mikään Roope Ankan rahasäiliö. Se lainaa yhden neljäsosan rahoistaan valtiolle ja kolme neljäsosaa takaisin Fortumille ja TVO:lle. TVO siirtää puolestaan rahat PVO:lle ja muille omistajilleen. Tämä 800 miljoonan euron laina näkyy kuitenkin TVO:n taseessa yhtiön omana velkana.

Ydinjätehuoltovelvolliset ja valtio maksavat takaisin lainaamistaan rahoista 12 kuukauden euriboria vastaavan koron, ja rahasto vaatii lainalle turvaavat vakuudet. Turvaava vakuus voi olla esimerkiksi kiinteistö, mutta ei sentään ydinvoimala.

Ydinjäterahaston takaisinlainausjärjestelmä muistuttaa työeläkeyhtiöiden muinaista rahanpyöritystä. Vielä 1990-luvun alkupuolella yritykset lainasivat työeläkemaksut saman tien takaisin omiin tarpeisiinsa. Nykyisin takaisinlainaus on vähäistä, ja työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminta perustuu ammattimaiseen harkintaan. Olisiko ydinvoimarahastonkin syytä ottaa tästä opiksi?

Ydinenergialaki lähtee siitä, ettei valtion ydinjäterahasto ole ikuinen rakennelma. Kun ydinjätehuollon toimenpiteet on aikanaan suoritettu, jäljelle jääneet varat on tarkoitus palauttaa ydinjätehuoltovelvollisille. Toisin sanoen ydinjätehuoltovelvollisten ei tarvitse maksaa ydinjäterahastosta lainaamiaan rahoja takaisin.

Mutta mitä pysyvä loppusijoittaminen tarkoittaa? Tarkoittaako lain pysyvyys esimerkiksi seuraavan jääkauden jälkeisestä ajasta?

Juha Jaakkola

Keskustelu

Niimpä. Ja kattaako rahastoon varattu raha kaikki loppusijoituksen kulut? Eli kauanko sitä rahastoa ylläpidetään? 1000 vuotta?

On aika utopistista miettiä valuuttojen arvoja 1000 vuoden päähän, ha-ha-hah. Ns. ydinjätteen uudelleenjalostus on tuolloin jo aikaa sitten ratkaistu, tehokkaalla tavalla.
Vihertäjien ”kaiken vastustaminen” on nyt virallinen valtionuskonto. Siksi energiaan liittyvä pessimismi on aina otsikoissa.

Näitä luetaan juuri nyt