Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Näin länsimaat tuhlaavat – vain viisi EU-maata noudattaa sääntöjä

Blogit Nurkanvaltaaja 30.5.2011 08:58
Teppo Tiilikainen
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Eurooppa ja Yhdysvallat menettävät vaikutusvaltaansa.

Tuhlaaminen Kuvitus Janne Tervamäki.

Kreikka ajautuu kovaa vauhtia kohti vararikkoa. Maa tarvitsisi kymmeniä miljardeja euroja lisäapua jo luvatun 110 miljardin päälle selviytyäkseen veloistaan vuoteen 2013 asti.

Myös Irlanti ja Portugali ovat ahtaalla. Markkinoilla epäillään, että kierre syvenee entisestään, kun velkaa maksetaan uusilla lainoilla.

Mutta monet muutkin Euroopan maat ovat ylivelkaantuneita – ne olivat sitä jo ennen 2008 alkanutta finanssikriisiä, jonka jälkeinen velkaelvytys on pahentanut tilannetta.

EU-maiden yhteenlaskettu velka nousee jo noin kymmeneen tuhanteen miljardiin euroon. Summa on kasvanut kolmessa vuodessa neljänneksen, joten sijoittajien varovainen suhtautuminen valtionlainoihin on ymmärrettävää.

EU-maiden keskimääräinen velkataakka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee yli 80 prosenttiin, kun sen pitäisi jäädä Euroopan rahaliiton sääntöjen mukaan alle 60 prosenttiin.

Euroopan maiden välillä on tietysti suuria eroja. Kreikan velka nousee tänä vuonna 158 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä tarkoittaa runsaan 1,5 vuoden kokonaistuotantoa. Italian velka nousee 120 prosenttiin, Irlannin 112:een ja Portugalin runsaaseen sataan prosenttiin.

Euroalueella vain Viro, Luxemburg, Slovenia, Slovakia ja Suomi täyttävät rahaliiton ehdot. Mutta Suomenkin velka lähestyy uhkaavasti 60 prosentin rajapyykkiä. Julkinen velka ylittää jo 78 miljardia euroa – se tekee lähes 14 650 euroa jokaista suomalaista kohti.

USA yli velkakaton

Velkaantuminen ei ole kuitenkaan euron vika, sillä velkakriisi koskee myös euroalueen ulkopuolisia länsimaita. Yhdysvaltain velka on asukaslukuun suhteutettuna samaa luokkaa kuin Portugalin. Velkaantuminen on kärjistymässä myös siellä poliittiseksi kriisiksi, joka uhkaa koko liittovaltion toimintaa. Pahimmassa tapauksessa tilanne ajaa maan uuteen taantumaan.

Yhdysvaltain pitäisi saada budjettivajeensa kuriin, mutta kongressi ei näytä pystyvän päätöksiin. Republikaanit haluaisivat leikata jyrkästi valtion menoja kun taas demokraatit paikkaisivat vajetta mieluummin veroja korottamalla.

Yhdysvallat puhkaisi viime viikolla lain salliman velkakattonsa 14 294 miljardia dollaria. Velkaa on nyt jokaista amerikkalaista kohti yli 46 000 dollaria. Valkoinen talo ja valtionvarainministeri Timothy Geithner ovat vedonneet kongressiin, jotta se nostaisi velkakattoa. Muussa tapauksessa hallinto ei selviydy enää heinäkuun jälkeen velvoitteistaan.

Yleensä kongressi on suostunut tähän, mutta nyt tilanne on tavallista hankalampi kärjistyneen poliittisen ilmapiirin takia. Jos kompromissia ei löydy, hallinto joudutaan sulkemaan, mikä vaarantaisi julkisen sektorin palkanmaksun sekä hallituksen sosiaali- ja terveysohjelmat. Näin kävi viimeksi Bill Clintonin kaudella 1995.

Yhdysvaltain tilanne on kuitenkin helpompi kuin Euroopan, sillä se hyötyy maailman ykkösvaluutasta dollarista, jota sijoittajat pitävät turvasatamanaan epävarmoina aikoina. Yhdysvallat saa edelleen markkinoilta halpakorkoista lainaa päinvastoin kuin Euroopan kriisimaat.

Yhdysvaltain ja Euroopan velkaantumisella on myös poliittisia seurauksia. Ne taantuvat samalla kun Kiina ja muut kehittyvät maat kasvattavat painoarvoaan maailmantaloudessa.

Kiina nousi viime vuonna Japanin ohi maailman toiseksi suurimmaksi talousmahdiksi. Kiinalla on maailman suurimmat valuuttareservit, joista kaksi kolmasosaa on dollareissa.

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.