Mörttinen varoittaa kauppasodasta
Nordean pääekonomisti Leena Mörttinen arvioi, että finanssikriisin takia kansainväliseen talouteen on syntynyt kauppasotien vaara.
Nordea kertoi tänään, että pankin pääekonomisti Leena Mörttinen, 41, siirtyy pankin organisaatiossa säästämis- ja sijoittamispalveluista vastaavaksi johtajaksi ensi vuoden alussa.
Täytyy olla hyvä tuuri, että viikkolehden toimittaja pystyy iskemään päivän aiheeseen. Ainakin se on silkka sattuma, että tänään ilmestyneessä Suomen Kuvalehdessä on Hän-juttu Leena Mörttisestä (SK 47/2008, ilm. 21.11.2008).
Valokuvaaja Mirva Kakko ja Nurkanvaltaajan alter ego tapasivat Mörttisen Kärkölässä, Jokelan tilalla. Mörttinen puhui meille monista asioista – metsästyksestä, koirista, ja filosofoimisen hauskuudesta.
Totta kai ekonomistin kanssa oli pakko puhua myös maailmantalouden kriisistä.
Mörttinen tuottaa tekstiä ainakin 1,5-kertaisella vauhdilla verrattuna tavallisen suomalaisen puhenopeuteen. Määrän lisäksi hän pitää huolen puheidensa laadusta. Hän on erinomainen keskustelija, joka ilmaisee itseään luovasti ja tarkasti.
Kaksi vaihtoehtoa:
markkinatalous ja…
Mörttinen on huolissaan siitä, että eri puolilla maailmaa markkinatalouteen pettyneet ja lamaa pelkäävät poliitikot voivat ylireagoida ajankohtaisiin uhkiin.
”Kärjistäen voi sanoa, että meillä on kaksi vaihtoehtoa: paluu markkinatalouteen tai yliregulaatio, kauppasodat ja naapurin köyhdyttäminen. Maailma voi mennä kumpaan suuntaan tahansa”, Mörttinen sanoo.
Yliregulaation eli ylisääntelyn uhka on akuutti rahoitusmarkkinoilla. Se tarkoittaa sitä, että säädetään pankeille liian tiukkoja normeja, jotka loppujen lopuksi vähentävät luotonantoa.
”Kauppasodat ja naapurin köyhdyttäminen” taas liittyvät siihen, että protektionismi on poliitikoille tässä tilanteessa suuri houkutus. Protektionismi tarkoittaa kansallisen tuotannon suojelemista valtiontuilla ja ulkomaisen kilpailun torjumista tulleilla ja muilla kaupan rajoituksilla.
Barack Obama
vetäytyi keskelle
Vielä keväällä 2008 Leena Mörttinen arvioi, että Yhdysvallat saattaisi olla protektionistisen suuntauksen veturi. Arvion taustalla oli demokraattisen presidenttiehdokkaan Barack Obaman retoriikka esivaalien aikaan.
”Ajattelin, että protektionistinen sävy ei tiedä hyvää maailmantaloudelle, jos tulee demokraattinen kongressi ja demokraattinen presidentti.”
Nyt Mörttinen ei enää usko, että Obamasta tulisi välttämättä protektionismin johtava lipunkantaja. ”Esivaalien jälkeen Barack Obama vetäytyi keskelle”, hän sanoo.
Protektionistiseen riskiryhmään kuuluvat pikemminkin muut maat.
Financial Timesin uutinen näyttää vahvistavan Mörttisen arviota. Se kertoo, että Venäjä aikoo nostaa autojen tuontitulleja. FT:n mukaan muutkin maat ovat ilmoittaneet tullien korottamisesta vastatoimena toisten maiden ”polkumyynnille”.
(Kuva Mirva Kakko)