Miksi Facebook koettelee käyttäjiään?

Profiilikuva
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Facebookin perustaja Mark Zuckerberg on pahoillaan. The Washington Post -lehdessä julkaistussa avoimessa kirjeessä Zuckerberg esimerkiksi lupaa, ettei Facebook jaa tietoja käyttäjistä mainostajille. Hän myös myöntää palvelun toimineen hätiköidysti viimeaikaisissa ”uudistuksissaan”.

Facebook-mies ilmeisesti puhuu palvelun avaruussukkulan ohjaamoa muistuttavista yksityisyydensuojasäädöistä, joissa The New York Timesin laskujen mukaan on 170 erilaista vaihtoehtoa. Näitä säätöjä käyttäjä tarvitsee, jos hän haluaa rajoittaa, kuka saa nähdä hänen Facebook-sivujensa sisältöjä.

Ehkä Zuckerberg viittaa myös palvelun käyttöehtojen yksityisyyttä koskevaan kohtaan, joka on paisunut tuhannesta sanasta 5 830 sanaan (Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus 4 543 sanaa).

Zuckerberg kirjoitti kirjeensä, koska Facebookin viimeaikaiset sähläilyt ovat saaneet ikävää huomiota. Muutama amerikkalainen teknojulkkis on jo ehtinyt ilmoittaa lopettavansa Facebookin käytön ja palvelun lilliputtimaiset kilpailijat ovat saaneet myönteistä julkisuutta.

Boikottipuheista huolimatta ei oikein voida sanoa, että jättiläinen on polvillaan. Me lähdetään Facebookista -sivulle näyttää ilmoittautuneen 15 144 ihmistä. Palvelulla on kohta puoli miljardia käyttäjää, eli Facebookista on lähdössä 0,003 prosenttia sen käyttäjistä. Oho, nyt ilmoittautuneita on jo 15 146. Ja nyt 15 165!

Facebook on aiemminkin kunnostautunut käyttäjiensä suututtamisessa. Samantyyppinen kohu syntyi vuonna 2009, kun Facebook lisäsi käyttäjäehtoihinsa kohdan, jonka perusteella esimerkiksi käyttäjän kuvien oikeudet säilyvät palvelulla vielä senkin jälkeen, kun hän on lähtenyt Facebookista (vai pitäisikö sanoa ottannut eron?).

Yhtiö perääntyi nopeasti, kun uudet ehdot saivat julkisuutta (kuulostaako tutulta). Mitään kovin massiivista boikottia ei päässyt syntymään.

Facebook ei ole pörssiyhtiö, joten sen ei tarvitse julkaista kattavia talouslukuja. Sen verran tiedetään, että tasan vuosi sitten yhtiön arvoksi määrittyi 10 miljardia dollaria (kahdeksisen miljardia euroa), kun venäläinen sijoitusyhtiö osti 1,96 prosentin siivun Facebookista 200 miljoonalla dollarilla. Nämä arvonmääritykset ovat kuitenkin varsin epämääräisiä.

Vertailun vuoksi metsäteollisuusyhtiö UPM:n markkina-arvo on 5,5 miljardia euroa. Tai oli vielä aamulla ennen pörssin aukeamista.

Muita Facebookin talouslukuja saa kaivella kiven alta, yhtiön perustajan mukaan viime syyskuussa palvelu oli pinnistellyt pisteeseen, jossa sen kassavirta oli positiivinen, eli yksinkertaistaen yritykseen tuli enemmän rahaa kuin sieltä lähti ulos. Toisen tiedonjyvän mukaan Facebookin liikevaihto lähestyi viime syksynä puolta miljardia dollaria.

Jälleen pieni vertailu: Facebookin liikevaihto oli 2009 runsaat 400 miljoonaa euroa ja yhtiön arvo 8 miljardia euroa. UPM:n liikevaihto taas oli 7 719 miljoonaa euroa ja pörssiarvo 5,5 miljardia euroa. Siis parikymmentäkertainen liikevaihto, mutta silti UPM on kolmasosan halvempi yhtiö kuin Facebook – ainakin periaatteessa.

Kannattaa olla ystäväalalla, ei metsäalalla. Tulee ihan 1990-luvun loppu mieleen.

UPM:llä ja Facebookilla on myös se ero, että ensimmäisellä on varsin yksinkertainen ja ymmärrettävä ansaintalogiikka (pahoittelen ilmaisua). Yhtiö tekee rahaa (tai tappiota) myymällä esimerkiksi paperia, sellua, vaneria tai energiaa. Ostaja saa rullan paperia, UPM tukun rahaa.

Facebookin ansaintalogiikka on hieman sumuisempi. Palvelu on sinänsä ilmainen, käyttäjä ei maksa mitään. Rahan täytyy siis tulla jostain muualta. Osittain se tulee mainoksista (joku kyynikko taisi kehua, että vain amerikkalaiset voivat kehittää tavan muuttaa kaveruus ja ystävyys mainostilaksi).

Yhtiö ei oikein itsekään taida vielä tietää, mistä muualta se rahansa repisi. Kirjeessään Zuckerberg näyttää lupaavan, ettei ainakaan käyttäjiltä, Facebook säilyy ilmaispalveluna.

Esimerkiksi palvelun käyttäjäehtojen veivaaminen edestakaisin onkin todennäköisesti valmistautumista uusien ansaintatapojen käyttöönottoon. Niitä varten on hyvä, jos Facebookin käyttäjäehdot saadaan muutettua yhtiön kannalta mahdollisimman salliviksi, vaikka käyttäjän yksityisyyden suoja siinä hieman kärsisikin. Juuri nyt hanke ei tosin näytä etenevän kovin hyvin.