Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Mallia maitotilallisista – poliitikon suhde yrittäjään

Kustaa Hulkko
Blogit Nurkanvaltaaja 27.6.2011 06:30
Maito Kuvitus Janne Tervamäki.

Maitolehmän vastuullinen kasvatus alkaa heti, kun se on syntynyt. Vasikkaa syötetään ensin runsaalla ternimaidolla ja hoivataan kuivassa, lämpimässä ja vedottomassa karsinassa.

Oikea ruokinta nostaa tuntuvasti maidontuotantoa. Järkevä hoito lisää myös lehmän poikimiskertoja.

Keskustalainen maidontuottaja on näistä asioista yhtä mieltä perussuomalaisen ja sosiaalidemokraattisen kollegansa kanssa.

Kunpa suomalaisten poliitikkojen suhde yrittäjiin olisi – yli puoluerajojen – yhtä tieteellinen ja pitkäjänteinen kuin maitotilallisten suhde lypsäviinsä!

Useimmat ymmärtävät, että eläkkeitä ei makseta eikä palveluja rahoiteta ilman riittävää työllisyyttä, ja aika moni jakaa myös käsityksen, jonka mukaan yritystoimintaa kannustava verotus edistää talouskasvua ja työpaikkojen syntymistä.

Nimittäin jos kansalaiset vaativat lisää työtä, niin mitä he itse asiassa vaativat? He vaativat lisää työnantajia. Tähän tapaan kiteytti asian Paavo Haavikko.

Retoriikassaan sen tunnustaa myös Jyrki Kataisen (kok) hallitus – ja hiukkasen myös käytännössä. Se aikoo keventää yritysverotusta prosenttiyksikön verran 25 prosenttiin.

Valitettavasti näin pienellä muutoksella ei ole merkitystä. Kunnon alennus – esimerkiksi yritysverokannan pudottaminen 26 prosentista 20 prosenttiin – olisi jo kannustanut yrityksiä tekemään investointeja ja palkkaamaan lisää työvoimaa.

Se olisi ehkä lisännyt myös yritysverokertymää. Kansainvälisesti toimivat yritykset tuovat voittonsa verotettavaksi sinne, missä se on niille edullista.

Puolinaisia päätöksiä

Epävarmoina aikoina yritykset ja kuluttajat kaipaavat päättäjiltä selkeitä ja johdonmukaisia linjanvetoja voidakseen tehdä merkittäviä taloudellisia päätöksiä.

Nyt luottamusta synnyttäviä signaaleja olisi tarvittu erityisesti kestävyysvajeesta. Kestävyysvaje on ikääntyvän väestön ongelma. Se tarkoittaa sitä, että julkisen talouden menojen rahoittamiseksi tarvittava velka kasvaa ajan mittaan suuremmaksi kuin kansantalous pystyy kantamaan.

Hallitus lupasi kääntää valtionvelan bkt-osuuden laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan hallitus ei tässä asiassa pääse läheskään maaliin.

Julkisen talouden juuriin menevä saneeraus olisi pitänyt aloittaa heti jo oikeudenmukaisuussyistä. On väärin, jos taakka siirtyy jälkipolville.

Tulevaisuus voi olla synkempikin, kuin miltä nyt näyttää. Päätösten lykkääminen johtaa siihen, että ratkaisuista tulee rajumpia ja kipeämpiä.

Tehokkain yksittäinen kestävyyslääke olisi työurien pidentäminen. Siltä osin hallitus jättäytyi lähinnä työmarkkinajärjestöjen hyvän tahdon varaan.

Hallitus siirsi ratkaisuja sisäisten erimielisyyksiensä vuoksi. Varmaan myös nouseva teollisuustuotanto ja yritysten paranevat suhdannenäkymät tuudittivat poliitikkoja hyvän olon tunteeseen.

Kasvu on kuitenkin hataralla pohjalla. Kuluttajien luottamus on laskenut ja myös pörssin tunnelma on pessimistinen.

Hallitusohjelman kirjoittajiksi ei koskaan värvätä maan parhaita tyyliniekkoja. Tällä kertaa vika on kuitenkin ennen muuta sisällössä.

Kustaa Hulkko

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Keskustelu

Hyvä ja havainnollinen kirjoitus. – Suomen ongelma jo vuosia on ollut se, että maassa on ”työvoimakartelli”. – SAK, STTK,EK jne tekevät työpalkkoja koskevat kartellisopimukset vuosittain. Työvoima ei ohjaannu oikeisiin paikkoihin. – Tyämarkkinat toimivat ainoastaan PK-sektorilla, joissa kukaan ei kuulu mihinkään liittoon. – Siellä osaavin saa aina parhaan palkan eikä edes työkaverit heitä kadehdi, koska tietävät hänen olevan parempi ja ehkä ahkerampikin. – Työnantajan on pakko pitää osaavista henkilöistään kiinni, koska jos ei niin ole hän kyllä varsin nopeasti lakkaa olemasta ainakin ”kapitalisti”.
Yritysveron alentamisesta en ole samaa mieltä toimittajan kanssa. Pelkään nimittäin, että valtaosa alennuksesta valuisi pois maasta ulkomaille tehtäviin investointeihin ja sinne maksettaviin osinkoihin.
Mitään muuta veroa ei olisi tarvinnut muuttaa kuin poistaa perintö/lahjavero tai kopioida vastaava esim. Saksasta. – Itse olen yrittänyt sukupolvenvaihdosta jo yli 6v. Sinä aikana on valtio menettänyt satojatuhansia euroja yhteisöveroa ja monta uutta työpaikkaa! – Suomen vero, kun antaa ainoastaan kannattamattoman tai huonosti kannattavan yrityksen jatkaa 2:een polveen! – Ja sitä huonoa tulosta on tehtävä vähintään 3v ja omat pääomat on poistettava taseesta sinä aikana myös!
Jos meillä olisi esim. Saksan kaltainen laki, niin todennäköisesti myös Suomen viennistä yli 70% tekisi PK-perheyhtiöt ja vientiä harrastavia yrityksiä olisi kymmeniä tuhansia ( Saksassa satoja tuhansia)! – Nythän Suomen viennistä 25 suurinta viejää tekee yli 50%!!!
– Mutta tämänkaltaisen lain säätämisen estävät keskusjärjestöt, sillä jos sellainen laki Suomessa olisi, ei niitä keskusjärjestöjä tarvittaisi lainkaan!
– Saksaa pyörittävät siis PK-perheyhtiöt, joiden paitsi omistajat myös työntekijät ovat mukana jo useammassa polvessa! – Siis paitsi omistus niin myös työpaikat yrityksissä ”periytyvät”. – Ollaan siis suurta perhettä, jossa kaikki tuntevat toisensa ja toistensa perheet ja perheiden tarpeet!

Hyvä kommentti hyvään blogiin, Erkki Väinämö!

Tuo lehmätarina on Suomessa aivan loistava edistyneellä luomutilalla.
Siellä kuitenkin seuraava sukupolvenvaihdos näyttää mahdottomalta, jos vielä kiinteistöverokin lisätään päälle.
Halutaaanko tämä kansantalous tuhota pelkän kateuden vuoksi, kun ihmiset (äänestäjät, veronmaksajat) eivät erota yksityistalouden omistusta tuotantotaloudellisesta omistuksesta?

Itsekin tässä saan kohta aikanaan roimat kehitystappiot tehneen yhtiön osakepääoman lunastetuksi itselleni takaisin – ja sitten yrityksen arvolla ei ole mitään väliä. Onneksi ei ole tarvinnut ketään palkata päätoimisesti enää vuosiin, mutta oppivuodet olivat kamalat.

Globaalimaailmantalous vaatii myös yhtenäistä veroitusta eikä mukavuuslippumaita. Kunnallinen ja valtiollinen työnantaja on usealle työntekijälle paljon halutumpi kuin mikä vain helppoheikin yritys, joka pomppii paikkakunnalta toiselle jättäen tyhjiä teollisuushalleja elinkeinoasiamiesten kiusoiksi. Oikeistopopulistinen kirjoittelu ei ota huomioon, että julkinen sektori tarjoaa Suomessa erittäin edullisia ja laadukkaita palveluja kuntalaisille ja kansalaisille. Neuvostoliittomöröttely on taaksejäänyttä elämää paavohaavikkolaiset popparit…

Näitä luetaan juuri nyt