Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Mallia maitotilallisista – poliitikon suhde yrittäjään

Blogit Nurkanvaltaaja 27.6.2011 06:30
Kustaa Hulkko
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Maito Kuvitus Janne Tervamäki.

Maitolehmän vastuullinen kasvatus alkaa heti, kun se on syntynyt. Vasikkaa syötetään ensin runsaalla ternimaidolla ja hoivataan kuivassa, lämpimässä ja vedottomassa karsinassa.

Oikea ruokinta nostaa tuntuvasti maidontuotantoa. Järkevä hoito lisää myös lehmän poikimiskertoja.

Keskustalainen maidontuottaja on näistä asioista yhtä mieltä perussuomalaisen ja sosiaalidemokraattisen kollegansa kanssa.

Kunpa suomalaisten poliitikkojen suhde yrittäjiin olisi – yli puoluerajojen – yhtä tieteellinen ja pitkäjänteinen kuin maitotilallisten suhde lypsäviinsä!

Useimmat ymmärtävät, että eläkkeitä ei makseta eikä palveluja rahoiteta ilman riittävää työllisyyttä, ja aika moni jakaa myös käsityksen, jonka mukaan yritystoimintaa kannustava verotus edistää talouskasvua ja työpaikkojen syntymistä.

Nimittäin jos kansalaiset vaativat lisää työtä, niin mitä he itse asiassa vaativat? He vaativat lisää työnantajia. Tähän tapaan kiteytti asian Paavo Haavikko.

Retoriikassaan sen tunnustaa myös Jyrki Kataisen (kok) hallitus – ja hiukkasen myös käytännössä. Se aikoo keventää yritysverotusta prosenttiyksikön verran 25 prosenttiin.

Valitettavasti näin pienellä muutoksella ei ole merkitystä. Kunnon alennus – esimerkiksi yritysverokannan pudottaminen 26 prosentista 20 prosenttiin – olisi jo kannustanut yrityksiä tekemään investointeja ja palkkaamaan lisää työvoimaa.

Se olisi ehkä lisännyt myös yritysverokertymää. Kansainvälisesti toimivat yritykset tuovat voittonsa verotettavaksi sinne, missä se on niille edullista.

Puolinaisia päätöksiä

Epävarmoina aikoina yritykset ja kuluttajat kaipaavat päättäjiltä selkeitä ja johdonmukaisia linjanvetoja voidakseen tehdä merkittäviä taloudellisia päätöksiä.

Nyt luottamusta synnyttäviä signaaleja olisi tarvittu erityisesti kestävyysvajeesta. Kestävyysvaje on ikääntyvän väestön ongelma. Se tarkoittaa sitä, että julkisen talouden menojen rahoittamiseksi tarvittava velka kasvaa ajan mittaan suuremmaksi kuin kansantalous pystyy kantamaan.

Hallitus lupasi kääntää valtionvelan bkt-osuuden laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan hallitus ei tässä asiassa pääse läheskään maaliin.

Julkisen talouden juuriin menevä saneeraus olisi pitänyt aloittaa heti jo oikeudenmukaisuussyistä. On väärin, jos taakka siirtyy jälkipolville.

Tulevaisuus voi olla synkempikin, kuin miltä nyt näyttää. Päätösten lykkääminen johtaa siihen, että ratkaisuista tulee rajumpia ja kipeämpiä.

Tehokkain yksittäinen kestävyyslääke olisi työurien pidentäminen. Siltä osin hallitus jättäytyi lähinnä työmarkkinajärjestöjen hyvän tahdon varaan.

Hallitus siirsi ratkaisuja sisäisten erimielisyyksiensä vuoksi. Varmaan myös nouseva teollisuustuotanto ja yritysten paranevat suhdannenäkymät tuudittivat poliitikkoja hyvän olon tunteeseen.

Kasvu on kuitenkin hataralla pohjalla. Kuluttajien luottamus on laskenut ja myös pörssin tunnelma on pessimistinen.

Hallitusohjelman kirjoittajiksi ei koskaan värvätä maan parhaita tyyliniekkoja. Tällä kertaa vika on kuitenkin ennen muuta sisällössä.

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.