Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Löytyykö velkakriisin ratkaisu Konsta Pylkkäsen filosofiasta?

Juho Salminen
Blogit Nurkanvaltaaja 5.10.2011 12:55

Ollaan vasta keskiviikossa, ja jo nyt on monta uutta ihmetyksen aihetta. Kuinka on mahdollista, että asiantuntijat lyttäävät Suomen saamat Kreikka-vakuudet ja samaan aikaan ministerit ovat tyytyväisiä? Miksi jotenkin tuntuu, että työläisen asialla olevat liitot pissivät nyt koko kansan muroihin puheilla lakosta? Miksi maailma pyörii velan varassa? Voiko universumi laajeta loputtomiin?

Älkää hätkähtäkö, en ole sukeltamassa metafyysisiin pohdintoihin. Haluan vain osoittaa, että taloudella ja fysiikalla on yhteys: arkijärki ei tunnu riittävän kummankaan selittämiseen, ymmärtämisestä puhumattakaan.

Väitän, että aika moni on hukassa. Tuntuu, että omat vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset, asioiden muutostahti kiihtyy ja ratissa on liikaa käsiä, tai ei lainkaan. Siksi keskustelupalstoilla kiivaillaan Kreikan tuista ja vakuuksista, siksi Wall Streetillä osoitetaan mieltä kolmatta viikkoa.

Kyse on siitä, että ihmiset yrittävät ottaa haltuun vaikeita asioita sekä henkisellä että käytännöllisellä tasolla. Niin pitää demokratiassa ollakin.

Mutta kun se ei ole niin yksinkertaista. Varsinkaan taloudessa asiantuntijat eivät pysty ennakoimaan tulevaa luotettavasti. Lisäksi on havaittu, että asiantuntijat ovat useammin väärässä kuin oikeassa (tutkimuksessa asiantuntijat olivat oikeassa vain 33 prosentissa tapauksista). Miten minä siis voin ymmärtää jotain sellaista, jota asiaa opiskellut ja sitä työkseen seuraava ei pysty täysin hallitsemaan?

Taloudessa sitä riittää ihmettelemistä. Otetaan yksinkertainen ja käsinkosketeltava asia, vilja. Sen kasvun voi jokainen nähdä vuodesta toiseen. Viljan tie pellolta myllyn ja leipomon kautta suuhun on vielä käsityksen rajoissa. Vaan entä sen hinta? Se määräytyy pörssissä, ja sepä ei olekaan enää niin selvä asia. Siinä vaikuttavat monenlaiset paineet, odotukset, halut, kilpailu ja niin kutsutut rationaaliset markkinat (mikä on yhtä käsittämätön käsite kuin alati laajeneva universumi).

Osakekauppakin on perimmiltään ymmärrettävissä oleva ilmiö, mutta kun aletaan puhua johdannaiskaupasta, aika moni tipahtaa kärryiltä. Silti erilainen johdannaisiin perustuva kauppa vaikuttaa siihen, paljonko jokainen meistä maksaa leivästään ja sähköstään. Eli arkisten asioiden hintoihin vaikuttaa se, mitä joku arvelee jonkin asian maksavan tulevaisuudessa. Ja niinhän se oli, että asiantuntijatkaan eivät kykene luotettavasti ennustamaan…

Kenellä on rahaa, sillä on valtaa. Velkainen ihminen tai maa ei voi olla täysin itsenäinen tai riippumaton. Kun BBC:n lähetyksessä sijoittaja Alessio Rastani sanoi, että maailmaa eivät johda hallitukset vaan Goldman Sachs, moni ajatteli, että nii-in, noinhan se taitaa olla.

Ja tästä syystä ihmiset kaduilla, keskustelupalstoilla ja ääniuurnilla kaipaavat muutosta. Mitä ei voi ymmärtää, sitä ei voi hallita. Demokratian toimimisen voin ymmärtää, liikepankki Goldman Sachs onkin toinen juttu.

Sitäkin ihmettelen, mikä saa väen talouslehtien keskustelupalstoilla valittamaan Suomen köyhyydestä ja takaperoisuudesta. Ovatko asiat todella niin huonosti? Että jos liksa on alle 3500 euroa ja led-tv tai uusin auto jää saamatta, niin ahistaa.

Ei, eivät asiat ole niin huonosti. Totta kai on ongelmia, väki vanhenee ja valtio velkaantuu, mutta silti – hyvin harva joutuu taistelemaan leivästään tai pohtimaan, mistä saisi lämpimän yösijan. Sananvapauttakin on; googlatkaa vaikka ”Jyrki Katainen maanpetturi”.

Jos bruttokansantuotteemme olisi sama kuin Yhdysvalloissa, mikä olisi toisin? Meillä olisi ehkä uudemmat autot, enemmän elektroniikkaa, söisimme useammin ulkona, mutta olisiko meillä enemmän valtaa? Tuskin. Voi myös kysyä, haluaako kansa valtaa, sillä joidenkin tutkimusten mukaan suomalaiset kaipaavat vahvaa johtajaa. Rahasta ei ollutkaan kekkoseksi.

Kannattaa muistaa, että jos asiantuntijat eivät ole aina oikeassa, niin eivät kyllä taviksetkaan. Helsingin Sanomien tutkimuksessa vain 31 suomalaisista prosenttia tiesi hallituspuolueet oikein. Tommi Uschanovin kirja Suuri kaalihuijaus on pyhitetty tietämättömyyden ja harhaluulojen esittelyyn. Niitä riittää.

Ehkä ratkaisu on asenteessa, siinä miten maailman pulmat ottaa vastaan. Suomessa tarvitaan lisää ihmettelyä julistamisen sijaan. Sellaista veikkohuovismaista ihmettelyä, kuinka Konsta Pylkkänen fundeerasi maailman menoa Havukka-ahon ajattelijassa – pilke silmäkulmassa pysähtyi, mietti, ei syyttänyt, ei kiihtynyt.

Toinen ratkaisu on opiskelu. Tietämättömyydestä pääsee eroon lukemalla. Niin teki esimerkiksi kollega Susan Heikkinen, joka luki kasan talouskirjoja ja kokosi ajatukset juttusarjaksi Taviksen talouskoulu. Siinä ideaa meille velkakriisin hämmästelijöille.

Juho Salminen

Keskustelu

”Lisäksi on havaittu, että asiantuntijat ovat useammin väärässä kuin oikeassa (tutkimuksessa asiantuntijat olivat oikeassa vain 33 prosentissa tapauksista).”

Talousteoriat ovat vain teorioita, jotka eivät (aina) toimi. Ne käyttävät tulevaisuuden ennustamiseen ennusteita tulevaisuudesta.
Ei ole riittävästi samankaltaisia kriisejä lähes samankaltaisissa tilanteissa ja ympäristöissä, jotta voidaan kehittää ’satavarmasti’ toimivia teorioita.
Taloudessa esiintyy järjettömiä väittämiä, kliseitä ja oletuksia. Yleisesti väitetään, että markkinat ovat aina oikeassa. Aina oikeassa olo vihjaa, että markkinoilla olisi jonkinlainen äly tai että se olisi jollain tasolla elävä organismi tai ’ikuinen’ luonnontieteellinen totuus tai että muut olisivat toisinaan samoista asioista väärässä. Siis, jos henkilö ei ole mukana markkinoilla ja säästää markkinoiden romahtaessa rahansa, niin hän ei välttämättä ollut oikeassa, kun taas sijoittaja, joka oli mukana markkinoilla ja menetti koko omaisuutensa, oli pohjustamassa markkinoiden aina oikeassa olemista.
Asiantuntijoilla ei ole tarpeeksi tietoa. Tieto on kätkettynä pankkisalaisuuksien ja valtioiden kelmien omaisuudenhoitajien hämäräkytkentöjen taakse. Kehitä siinä sitten ratkaisua kriisiin, kun puolet rahoista on ’kadoksissa’ tai tieto erilaisista salaisista sitoumuksista puuttuu.
Asiantuntijatkin ovat ihmisiä. Taloustieteessä oletetaan usein ihmisten toimivan rationaalisesti ilman tunteita. Taloustieteellisen ihmiskuvan järki tarkoittaa edes jonkinlaista pyrkimystä optimoida omat tai oman eturyhmän taloudelliset edut. Siis ahneutta. Ei pidä olettaa, että asiantuntijat toimivat ’kaikkien hyväksi’. Päin vastoin he toimivat omaksi ja eturyhmiensä parhaaksi. Siksi ei olisikaan ihme, jos kansantaloutta ohjaavien asiantuntijalausuntojen taustalta löytyisi pientä ahneutta ja sitä paikkaavaa lahjontaa. Ja asiantuntijoiden saamat palkinnot voivat olla myös muita kuin pankkitileillä siirtyviä lukujonoja; vallanhimokin on ahneutta.

Siis, kun keskustellaan taloudesta, kannattaa pyrkiä käyttämään omaakin järkeä, eikä ulkoistaa aivojaan ’asiantuntijoille’ tai muille talouden kerjäläisille. Todennäköisesti oma vaistosi, ainakin jos et ole vastentahtoinen keppikerjäläinen, toimii keskimäärin yhtä luotettavasti kuin asiantuntijoiden arvaukset.

”Varsinkaan taloudessa asiantuntijat eivät pysty ennakoimaan tulevaa luotettavasti.”

No muutenhan nämä asiantuntijat eivät olisi asiantuntijoita vaan miljardöörejä – jotka eivät suinkaan analysoisi taloutta vaan toimisivat ja määräisivät sitä.
Eikös tämän pitäisi olla selvää jokaiselle selväjärkiselle ;-)

Taannoisen tutkimuksen mukaan (en nyt muista sitä tarkemmin) pörssiosakkeisiin sijoittaminen umpimähkäisesti tuotti selvästi paremman tuloksen kuin seuraamalla asiantuntijoiden sijoitusvinkkejä!

Sellaista asiantuntemustako meillä hallitus kuuntelee Kreikan kriisissäkin?

1970-luvulla toimi demokratia talousasioissakin vielä joten kuten, mutta pitkään aikaan eivät poliitikot ole enää ymmärtäneet ns. ”rahamarkkinoista” yhtään mitään; eiväthän edes ns. ”taloustieteen” edustajatkaan tiedä, kuten kirjoittaja toteaa. – n. 40 v. sitten alkoi pankkimaailmassa keskittyminen ts. pankkeja pantiin yhteen ( KOP+SYP jne). Silloiset eläkevakuutusyhtiöt, maailmanlaajuisestikin olivat pikkupelureita. Samaten olivat pieniä myös muutkin vakuutusyhtiöt. – Silloin pankkeja ja vakuutusyhtiötä kaatuili silloin tällöin, mutta ei valtiot niihin kaatumisiin kompastuneet kuten nyt on laita. – Nyt sitten ”markkinavoimat”, joita yksikään ihminen maailmassa ei tiedä eikä tunne heiluttelee maita ja mantereita ihan mielensä mukaan. – Jos bonuspalkittu pankinjohtaja haluaisi vielä lisää liksa, tarvitsee vain tehdä hyvä kaappaus. Se taas onnistuu helposti ostamalla sopiva luokitus joltakin niistä 3:sta
yksityisestä luokituslaitoksesta ja kyllä taas tuli rahakas ja tuottoisa diili tehtyä ja pankkiri tietenkin sai bonuksensa.
Jo kauan ovat pankit, niiden sijoitusrahastot, vak.yhtiöt yms. uusine läpinäkymättömine ”instrumentteineen” olleet niin suuria toimijoita, että maailman parlamenteilla ei vuosikausiin ole ollut käytännössä mitään mahdollisuuksia puuttua niiden asioihin. Poliitikot ovat olleet parisen vuotta niitä jäljessä jo pitkään. – Ja kuten nähdään, ainoa mitä poliitikko voi enää tehdä, on kanavoida veronmaksajien rahoja niille, kun ne ilmoittavat rahojensa olevan vähissä.Ts.demokratia on jo kauan sitten loppunut maailman talousasioista päätettäessä.
– Ja nyt sitten alkaa näkyä merkkejä siitä, että demokratia lakkaa pikku hiljaa olemassa muussakin valtioiden toiminnassa. – Kun ihmisten usko omaan talouteensa hiipuu alkaa ääriliikkeitä syntyä kaikkialla, kansaa alkaa kerääntyä kaduille, autoja ja kauppoja poltellaan ja silleen.
-Olen yli 30v puhunut ja kirjoitellut eri foorumeilla tästä samasta asiasta. – Pitkään aikaan edes pörssit eivät enää ole olleet pörssejä; niissähän robotit pelailevat keskenään ostellen ja myyden niitä ns. arvopapereita toinen toisilleen. Kai se on sitten sitä ”sitoutunutta ja pitkäaikaista omistajuutta ?” Pörssit ovat nyt pelikasinoita tai vedonlyöntitoimistoja!! – Maailma voi vielä palata takaisin demokratiaan jos poliitikot purkavat koko ”rahamarkkinat”, laativat niille ihan uudet piirustukset ja instruction manualit, siis ottavat vallan takaisin itselleen. –

Ensimmäinen Epikuros näytti viisaille tietä: On parasta vetäytyä omaan Puutarhaan ja sulkea portti maailmalle. Tutki filosofiaa niin viisastut.

Näitä luetaan juuri nyt