Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Lotto on onneksi

Blogit Nurkanvaltaaja 22.10.2009 11:38
Jarmo Raivio
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.

Ja taas on kioskilla kuhinaa. Ensi lauantain lottokierroksen päävoitto on viisi miljoonaa euroa, lottohistorian kolmanneksi suurin rahaläjä.

Pelata saa lauantai-iltaan asti, mutta huikeiden (talous)ennustajankykyjeni ansiosta voin jo nyt kertoa, kuka saa päävoiton. Se menee tällä kertaa Vantaalle, osoitteeseen Karhunkierros 4.

Niin, lottohuuma lisää Veikkauksen tuloja, kun ihmiset pelaavat tavallista ahkerammin jahdatessaan jättipottia. Esimerkiksi viime maaliskuussa oli jaossa viiden miljoonan euron päävoitto, silloin kierrosta pelattiin 11,5 miljoonalla eurolla. Normaali lottokierros tuo Veikkaukselle 8-9 miljoonaa.

Lottoaminen sopii huonosti taloustieteelliseen maailmankuvaan, jota hallitsee rationaalinen hyödynmaksimointi. Ennakkoluuloinen käsitys onkin, että taloustieteilijät eivät itse lottoa, koska ymmärtävät pelin tyypilliseksi ”tyhmyysveroksi”. Sitä maksavat ne, jotka eivät ymmärrä todennäköisyyksistä mitään.

Esimerkiksi sitä, että Suomessa on todennäköisempää kuolla salamaniskuun kuin voittaa jättipotti lotossa. Tai sitä, että Yhdysvalloissa on todennäköisempää joutua hain sekä tiikerin syömäksi samana päivänä kuin voittaa paikallisessa megalotossa.

Jälkimmäinen väite osoittautuu nopealla pohtimisella hieman turhan lennokkaaksi, vaikka jenkkilottojen todennäköisyydet ovat pelaajan kannalta vielä karumpia kuin Suomessa. Meillä jättipotin mahdollisuus on yksi noin 15 miljoonasta, esimerkiksi PowerBall-lotossa yksi noin 195 miljoonasta.

Eli äkkiä Suomeen lottoamaan, amerikkalaiset. Voitto on omiin lottoihinne verrattuna lähes varma.

Väite taloustieteilijöiden lottoamattomuudesta ei pidä paikkaansa. Ainakin tämä taloustieteen tohtori lottoaa. OK, kauppakorkean entinen vararehtori Risto Tainio ei tarkkaan ottaen ole kansantaloustieteilijä, Hänen erikoisalansa ovat johtaminen ja organisaatiot.

Kauppalehden jutun mukaan professori Tainiolla on ”taipumus voittaa”, eli ehkä voidaan sanoa, että hän on keskimääräistä taitavampi lottoaja.

Juttu on kuitenkin ajoittain harmillisen epämääräinen, käy esimerkiksi ilmi, että professori on ennen ”tuunannut” lottorivinsä mutta tarkoittaako se vain numeroiden arpomista joka viikko erikseen? Toivottavasti.

Pilkatuksi joutumista pelkäävä lottoharrastaja voi aseistautua tällä amerikkalaistutkimuksella. Johtopäätös: lottoajat eivät pidä peliä sijoituksena, jolle (taloustieteen näkökulmasta irrationaalisesti) odotetaan tuottoa. Vaan kustannuksena, joka maksetaan niistä mukavista unelmista, joita pääsee elättelemään ennen arvontaa.

No, ehkä perinteinen taloustiede ei koskaan ole kovin hyvin taipunut käsittelemään ihmisten unelmia.

Loton perushankaluus on siinä, että on erittäin vaikea etukäteen tietää, mitä numeroita ensi lauantaina arvotaan.

Ilta-Sanomat antaa kuitenkin tukun arvokkaita vinkkejä, kannattaa ilmeisesti esimerkiksi välttää numeroa 39, koska se on lottohistoriassa putkahtanut koneesta harvemmin kuin vaikkapa numero 36.

Ehkä on syytä unohtaa myös satsi 2, 12, 18, 24, 27, 33 ja 34. Se nimittäin oli viime viikon lottorivi, ja olisihan se jo aika epätodennäköistä, että sama rivi tulisi kaksi kertaa peräkkäin (Varoitus: osa ylläolevasta saattaa olla kömpelöä todennäköisyyshuumoria).

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.