Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Lotto on onneksi

Jarmo Raivio
Blogit Nurkanvaltaaja 22.10.2009 11:38

Ja taas on kioskilla kuhinaa. Ensi lauantain lottokierroksen päävoitto on viisi miljoonaa euroa, lottohistorian kolmanneksi suurin rahaläjä.

Pelata saa lauantai-iltaan asti, mutta huikeiden (talous)ennustajankykyjeni ansiosta voin jo nyt kertoa, kuka saa päävoiton. Se menee tällä kertaa Vantaalle, osoitteeseen Karhunkierros 4.

Niin, lottohuuma lisää Veikkauksen tuloja, kun ihmiset pelaavat tavallista ahkerammin jahdatessaan jättipottia. Esimerkiksi viime maaliskuussa oli jaossa viiden miljoonan euron päävoitto, silloin kierrosta pelattiin 11,5 miljoonalla eurolla. Normaali lottokierros tuo Veikkaukselle 8-9 miljoonaa.

Lottoaminen sopii huonosti taloustieteelliseen maailmankuvaan, jota hallitsee rationaalinen hyödynmaksimointi. Ennakkoluuloinen käsitys onkin, että taloustieteilijät eivät itse lottoa, koska ymmärtävät pelin tyypilliseksi ”tyhmyysveroksi”. Sitä maksavat ne, jotka eivät ymmärrä todennäköisyyksistä mitään.

Esimerkiksi sitä, että Suomessa on todennäköisempää kuolla salamaniskuun kuin voittaa jättipotti lotossa. Tai sitä, että Yhdysvalloissa on todennäköisempää joutua hain sekä tiikerin syömäksi samana päivänä kuin voittaa paikallisessa megalotossa.

Jälkimmäinen väite osoittautuu nopealla pohtimisella hieman turhan lennokkaaksi, vaikka jenkkilottojen todennäköisyydet ovat pelaajan kannalta vielä karumpia kuin Suomessa. Meillä jättipotin mahdollisuus on yksi noin 15 miljoonasta, esimerkiksi PowerBall-lotossa yksi noin 195 miljoonasta.

Eli äkkiä Suomeen lottoamaan, amerikkalaiset. Voitto on omiin lottoihinne verrattuna lähes varma.

Väite taloustieteilijöiden lottoamattomuudesta ei pidä paikkaansa. Ainakin tämä taloustieteen tohtori lottoaa. OK, kauppakorkean entinen vararehtori Risto Tainio ei tarkkaan ottaen ole kansantaloustieteilijä, Hänen erikoisalansa ovat johtaminen ja organisaatiot.

Kauppalehden jutun mukaan professori Tainiolla on ”taipumus voittaa”, eli ehkä voidaan sanoa, että hän on keskimääräistä taitavampi lottoaja.

Juttu on kuitenkin ajoittain harmillisen epämääräinen, käy esimerkiksi ilmi, että professori on ennen ”tuunannut” lottorivinsä mutta tarkoittaako se vain numeroiden arpomista joka viikko erikseen? Toivottavasti.

Pilkatuksi joutumista pelkäävä lottoharrastaja voi aseistautua tällä amerikkalaistutkimuksella. Johtopäätös: lottoajat eivät pidä peliä sijoituksena, jolle (taloustieteen näkökulmasta irrationaalisesti) odotetaan tuottoa. Vaan kustannuksena, joka maksetaan niistä mukavista unelmista, joita pääsee elättelemään ennen arvontaa.

No, ehkä perinteinen taloustiede ei koskaan ole kovin hyvin taipunut käsittelemään ihmisten unelmia.

Loton perushankaluus on siinä, että on erittäin vaikea etukäteen tietää, mitä numeroita ensi lauantaina arvotaan.

Ilta-Sanomat antaa kuitenkin tukun arvokkaita vinkkejä, kannattaa ilmeisesti esimerkiksi välttää numeroa 39, koska se on lottohistoriassa putkahtanut koneesta harvemmin kuin vaikkapa numero 36.

Ehkä on syytä unohtaa myös satsi 2, 12, 18, 24, 27, 33 ja 34. Se nimittäin oli viime viikon lottorivi, ja olisihan se jo aika epätodennäköistä, että sama rivi tulisi kaksi kertaa peräkkäin (Varoitus: osa ylläolevasta saattaa olla kömpelöä todennäköisyyshuumoria).

Jarmo Raivio

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.

Keskustelu

No, on todennäköisempää kuolla salamaniskuun kuin voittaa päävoitto lotossa, jos pelaa vain yhdellä kierroksella yhden rivin. Jos pelaa vuoden jokaisella kierroksella 12 riviä, on päävoiton saamisen todennäköisyys suunnilleen 1:25 000 ja yhtäkkiä onkin 400 kertaa todennäköisempää saada lotossa päävoitto kuin kuolla salamaniskuun.

No voihan nuissa todennäköisyyksissä jotain totta piillä. Mutta vain häviävän vähän.

Iowan osavaltion lottokomission puheenjohtaja ja fysiikan tohtori Ed Staneck todisti että vuonna 1996 USA:ssa voitti lotossa yli miljoonaa dollaria 1136 henkilöä ja yli 100000 dollaria voitti 4520 henkilöä. Samana vuonna kuoli USA:SSA 91 ihmistä salamaniskuun. Suoraviivaisesti ajateltuna suuren tai suurehkon lottovoiton saa 6215 kertaa todennäköisemmin kuin kuolettavan salamaniskun. Salamanisku ei tarjoa edes lohdutuspalkintoja ellei täyttä liikuntakyvyttömyyttä lasketa sellaiseksi. Suomessa kuolee vuosittain salamaniskuun noin 0 ihmistä, viimeiset kaksi kuolintapausta ovat vuodelta 2003. Sen sijaan lottomiljonäärejä syntyi v.2003 14 kpl – suhde on 12/2 lottovoiton eduksi.

Näitä luetaan juuri nyt