Lisää velkaa: Yhdysvaltain oikeisto vaatii rajuja budjettileikkauksia
Kuvitus Janne Tervamäki.
Barack Obaman toinen presidenttikausi alkaa 21. tammikuuta riitaisissa tunnelmissa. Hän sai ensimmäisen kautensa päätteeksi läpi kiistellyn veropaketin, joka kiristää yli 400 000 dollaria vuodessa ansaitsevien sekä suurten perintöjen verotusta.
Sopimus leikkaa budjettivajetta 737 miljardilla dollarilla kymmenessä vuodessa, mutta se ei riitä alkuunkaan katkaisemaan Yhdysvaltain velkaantumista, sillä budjettivaje nousee tänäkin vuonna tuhanteen miljardiin dollariin.
Obama korostaa sopimuksen oikeudenmukaisuutta, koska se pakottaa suurituloiset osallistumaan yhteiskunnallisiin talkoisiin hieman muita suuremmalla osuudella. Samalla vältettiin talouspolitiikan automaattinen kiristyminen, jota kutsuttiin fiscal cliffiksi eli finanssijyrkänteeksi.
Verokiistan juuret ulottuvat 2000-luvun alkuun. Presidentti George W. Bush hyväksyi tuolloin 1,7 miljardin dollarin väliaikaiset veronhelpotukset talouden elvyttämiseksi. Ne umpeutuivat vuoden vaihteessa, joten lähes kaikkien amerikkalaisten verotus olisi kiristynyt automaattisesti ilman uutta sopimusta.
Verotuksen kiristyminen olisi vähentänyt kulutusta ja hidastanut talouskasvua myös Suomessa.
Yhdysvallat on edelleen maailman suurin kansantalous, ja sen kysynnän hiipuminen olisi heijastunut välittömästi vientiteollisuuden tilauksiin kaikkialla maailmassa.
Osakemarkkinat ottivat Obaman sopimuksen riemuiten vastaan. Euroopan kriisimaiden korot kääntyivät hienoiseen laskuun, kun sijoittajat uskalsivat taas siirtää pääomiaan niiden riskipitoisiin joukkolainoihin.
Kysymyksessä on kuitenkin vain välirauha. Republikaanien selvä enemmistö äänesti edustajainhuoneessa verosopimusta vastaan. Puolueen sisällä vaikuttava radikaali teekutsuliike pitää sopimusta suoranaisena petoksena, sillä republikaanien kongressiedustajat olivat sitoutuneet pidättäytymään verojen korotuksista kaikissa olosuhteissa.
Puolue janoaa kostoa. Se vaatii kovia säästöjä, kun Obama esittelee helmikuussa budjettinsa vuodelle 2014. Republikaanien mielestä valtion rooli pitää supistaa talouselämässä minimiin, samoin kaikenlainen sääntely, jotta markkinoille jäisi tilaa hoitaa yhteiskunnan ongelmat. Jyrkimpien libertaarien mielestä jopa Yhdysvaltain keskuspankki joutaisi romukoppaan.
Odotettavissa on katkeria kiistoja. Demokraatit haluaisivat kohentaa työllisyyttä uudella elvytyspaketilla. Republikaanien mielestä siihen ei ole varaa, vaan taloutta pitää elvyttää verotusta keventämällä. Se taas edellyttää rajuja leikkauksia budjettiin.
Yhdysvaltain velka on paisunut Obaman kaudella 10 000 miljardista 16 400 miljardiin dollariin, lähes 140 kertaa suuremmaksi kuin Suomen valtionvelka. Kongressin pitäisi nostaa lähiviikkoina velkaantumisen jarruksi sovittua velkakattoa, muuten liittovaltion hallinnon rahoitus loppuu maaliskuussa. Ongelma ei ole uusi: velkakattoa on korotettu peräti 75 kertaa vuoden 1964 ja 11 kertaa vuoden 2001 jälkeen.
Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtaja Christine Lagarde varoittaa, että koko maailmantaloutta uhkaa vakava kriisi, ellei Yhdysvallat nosta velkakattoa, koska myös Euroopan talouskasvu on olematonta.
Luottoluokittaja Moody’s uhkaa puolestaan pudottaa Yhdysvallat parhaalta kolmen A:n tasolta, ellei budjettivajetta saada kuriin. Kilpaileva luottoluokittaja Standard & Poor’s pudotti Yhdysvallat toiseksi korkeimpaan AA+ -luokkaan jo puolitoista vuotta sitten.