Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Lisää velkaa: Yhdysvaltain oikeisto vaatii rajuja budjettileikkauksia

Teppo Tiilikainen
Blogit Nurkanvaltaaja 14.1.2013 07:30

Kuvitus Janne Tervamäki.

Barack Obaman toinen presidenttikausi alkaa 21. tammikuuta riitaisissa tunnelmissa. Hän sai ensimmäisen kautensa päätteeksi läpi kiistellyn veropaketin, joka kiristää yli 400 000 dollaria vuodessa ansaitsevien sekä suurten perintöjen verotusta.

Sopimus leikkaa budjettivajetta 737 miljardilla dollarilla kymmenessä vuodessa, mutta se ei riitä alkuunkaan katkaisemaan Yhdysvaltain velkaantumista, sillä budjettivaje nousee tänäkin vuonna tuhanteen miljardiin dollariin.

Obama korostaa sopimuksen oikeudenmukaisuutta, koska se pakottaa suurituloiset osallistumaan yhteiskunnallisiin talkoisiin hieman muita suuremmalla osuudella. Samalla vältettiin talouspolitiikan automaattinen kiristyminen, jota kutsuttiin fiscal cliffiksi eli finanssijyrkänteeksi.

Verokiistan juuret ulottuvat 2000-luvun alkuun. Presidentti George W. Bush hyväksyi tuolloin 1,7 miljardin dollarin väliaikaiset veronhelpotukset talouden elvyttämiseksi. Ne umpeutuivat vuoden vaihteessa, joten lähes kaikkien amerikkalaisten verotus olisi kiristynyt automaattisesti ilman uutta sopimusta.

Verotuksen kiristyminen olisi vähentänyt kulutusta ja hidastanut talouskasvua myös Suomessa.

Yhdysvallat on edelleen maailman suurin kansantalous, ja sen kysynnän hiipuminen olisi heijastunut välittömästi vientiteollisuuden tilauksiin kaikkialla maailmassa.

Osakemarkkinat ottivat Obaman sopimuksen riemuiten vastaan. Euroopan kriisimaiden korot kääntyivät hienoiseen laskuun, kun sijoittajat uskalsivat taas siirtää pääomiaan niiden riskipitoisiin joukkolainoihin.

Kysymyksessä on kuitenkin vain välirauha. Republikaanien selvä enemmistö äänesti edustajainhuoneessa verosopimusta vastaan. Puolueen sisällä vaikuttava radikaali teekutsuliike pitää sopimusta suoranaisena petoksena, sillä republikaanien kongressiedustajat olivat sitoutuneet pidättäytymään verojen korotuksista kaikissa olosuhteissa.

Puolue janoaa kostoa. Se vaatii kovia säästöjä, kun Obama esittelee helmikuussa budjettinsa vuodelle 2014. Republikaanien mielestä valtion rooli pitää supistaa talouselämässä minimiin, samoin kaikenlainen sääntely, jotta markkinoille jäisi tilaa hoitaa yhteiskunnan ongelmat. Jyrkimpien libertaarien mielestä jopa Yhdysvaltain keskuspankki joutaisi romukoppaan.

Odotettavissa on katkeria kiistoja. Demokraatit haluaisivat kohentaa työllisyyttä uudella elvytyspaketilla. Republikaanien mielestä siihen ei ole varaa, vaan taloutta pitää elvyttää verotusta keventämällä. Se taas edellyttää rajuja leikkauksia budjettiin.

Yhdysvaltain velka on paisunut Obaman kaudella 10 000 miljardista 16 400 miljardiin dollariin, lähes 140 kertaa suuremmaksi kuin Suomen valtionvelka. Kongressin pitäisi nostaa lähiviikkoina velkaantumisen jarruksi sovittua velkakattoa, muuten liittovaltion hallinnon rahoitus loppuu maaliskuussa. Ongelma ei ole uusi: velkakattoa on korotettu peräti 75 kertaa vuoden 1964 ja 11 kertaa vuoden 2001 jälkeen.

Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtaja Christine Lagarde varoittaa, että koko maailmantaloutta uhkaa vakava kriisi, ellei Yhdysvallat nosta velkakattoa, koska myös Euroopan talouskasvu on olematonta.

Luottoluokittaja Moody’s uhkaa puolestaan pudottaa Yhdysvallat parhaalta kolmen A:n tasolta, ellei budjettivajetta saada kuriin. Kilpaileva luottoluokittaja Standard & Poor’s pudotti Yhdysvallat toiseksi korkeimpaan AA+ -luokkaan jo puolitoista vuotta sitten.

Teppo Tiilikainen

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Keskustelu

Ovatko teekutsulaiset eritelleet tarkemmit mistä liittovaltion budjetissa saisi moiset säästöt revittyä? Puolustusmenoihin he eivät kuulema halua kajota.

Luottoluokituksilla ei tunnu olevan mitään tekemistä talousrealismin kanssa. Näinköhän on, että luokitukset myönnetään ns talouskulissien näyttävyyden perusteella.
Järki suorastaan loistaa poissaolollaan USA:n (talous)poliittisella pelikentällä. Aidosti osaavat ja kykenevät pelaajat/poliitikot pidetään jäähyllä, ja taklataan heti pelistä pois, jos astuvat kentälle.
Näin likaista peliä seuratessa alkaakin tuntua siltä, että tuomarit on lahjottu ja pelin lopputulos on ennalta päätetty.

USA:n budjetissa suurimmat menoluokat ovat terveydenhoito ja puolustusmenot. Republikaanit ovat haluttomia koskemaan puolustusmenoihin mutta terveydenhoitoon he ovat esittäneet supistuksia. Obaman suurin saavutus on epäilemättä kattavan perusterveydenhuollon aikaansaaminen ja sen Republikaanit haluaisivat kaataa. Heidän kannaltaan köyhät, mustat ja latinot (eli Demokraattiäänestäjät) voisivat ihan mainiosti olla jatkossakin terveydenhuollon ulkopuolella.

Jos USA:n talous lähtee kunnolla nousemaan – merkkejä siitä on ilmassa – niin budjettivaje supistuu Obaman toisella kaudella itsestään ilman suuria menoleikkauksia. Tästä on viimeaikoina kirjoitellut mm. talousnobelisti Paul Krugman.

publikaanit ovat periaatteessa oikeassa menojen leikkauksissa, mutta nekin pitäisi tehdä hallitusti. Sodanhaluisina eivät kuitenkaan halua vähentää sotamenoja etenkin, kun puolustusteollisuuden työpaikkoja on siroteltu eri osavaltioihin ja tehtaat sponssaavat poliitikkoja. Terveys-koulutusmenoissa kärsivät mulatit, mestitsit ja zampot ym. väki eivätkä he sairaina pääse antamaan täyttä työpanostaan. Publit varmaan haluavatkin heidän kuolevan pois, vaikka USA vapaana valtiona pitäisi suoda kaikille kansalaisilleen suotuisat yhdenvertaiset mahdolisuudet menestykseen. Suomen systeemi poistettuna joillakin demarikotkotuksilla tuntuu järkevämmältä.

USA:n velkakatto on kuin veteen piirretty viiva, mystinen, lähes fiktiivinen käsite. Sen (katon) saa alittaa, ja sen saa ylittää, mutta siihen ei missään tapauksessa tule lyödä päänsä. Jos niin ikävästi pääsisi tapahtumaan, ts lainarahat loppuisivat eikä lisää lainaa ”tippuisi”, niin se tarkoittaisi käytännössä sitä, että USA todettaisiin rahattomaksi velalliseksi.
Perimmäiseksi ongelmaksi liittovaltiolle alkaakin muodostumaan, miten lainata lisää rahaa ”uskottavasti”. Vakuuksia lainoille ei ole ollut ensinkään enää aikoihin, ja tämä tosiasia alkaa nykyisellään olla jo kiusallisen ilmeinen.
Ratkaisua ongelmaan etsitään kuumeisesti, ja sellainen KEKSITÄÄN varmaan ennen pitkää.
Ehkei se ole platinasta lyöty (Paul Krugmanin puolustama) biljoonan dollarin kolikko, tai ns Obamavekselit, mutta epäilemättä kuitenkin jotain yhtä kekseliästä.
Hätä ei lue lakia, eivätkä lait ole olleet USA:lle ennenkään ongelma tämäntapaisten haasteiden kanssa.

Lopettaisivat ulkoimailla rähjäämisen niin tulisi säästöjä. Toisaalta jossain vaiheessa se loppuu kuitenkin kun rahat loppuvat tuolla menolla kokonaan. Odotellaan vaan luokitustason laskua.

http://icecoldfinland.weebly.com

USA:n dollari on symboli, joka tulee painokoneesta. Joskus kone sanoo poks ja ihmiset rupeavat vaihtamaan tuotteita kuten Saksassa 20- luvun lopulla. Päätös pitää rahan arvo jossakin lukemassa on keinotekoinen ja maailman talous on teatteria joka voi sortua, jos kulissit sortuvat. Soppa on tosi sakeaa.
USA voi lanseerata kokonaan uuden dollarin ja vanha menettää arvonsa muualla kuin kotimaassa ja valtiollississa pankeissa. Silloin velkakatto supistuu ja ilmainen valuuttalaina ulkomailta USA:han pienenee.

Ahneus tulee ajamaan lännen Kiinan ja Aasian syliin velkoineen. Meitä tullaan kohtelemaan kohta kuten EU Kreikkaa.

Näitä luetaan juuri nyt