Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Lisää hyvää velkaa: elvytystä pitäisi tarkastella investointina tulevaisuuden velanhoitokykyyn

Teppo Tiilikainen
Blogit Nurkanvaltaaja 3.12.2012 07:30

Taantuma syvenee. Olisiko meillä varaa ottaa velkaa ja elvyttää?

Kuvitus Janne Tervamäki.

Yritykset ovat huolissaan, kaikki talouden indikaattorit sojottavat alaspäin. Ensi talvesta on tulossa erittäin vaikea: vienti takkuaa, konkurssit ja irtisanomiset yleistyvät, työttömyys kasvaa.

Teknologiateollisuuden tilauskanta oli syyskuun lopussa kymmenen prosenttia pienempi kuin samaan aikaan viime vuonna. Pk-yritykset valittavat heikkoa kilpailukykyä. Työvoimakustannukset ovat liian korkeat ja yritysverotus liian kireää.

Joka puolelta tulee hälytysviestejä hallitukselle: jotain pitäisi tehdä ja nopeasti, sillä kotimarkkinoilta ja palvelusektorilta ei ole saatavissa samanlaista vetoapua kuin finanssikriisin aikana 2008-2009.

Uusi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) on yrittänyt herätellä hallituksen kriisitietoisuutta. Hän myöntää avoimesti, että hallitusohjelmalta on pudonnut pohja, koska talouden tilanne on heikentynyt ratkaisevasti puolitoista vuotta sitten käytyjen hallitusneuvottelujen jälkeen.

Hallitus arvioi tilannetta uudelleen joulukuussa, mutta mahdollisista toimista päätetään vasta kehysriihessä, joka pidetään kevättalvella. Hallitus ei ilmeisesti pidä tilannetta yhtä synkkänä kuin elinkeinoelämä, koska sillä on varaa odotella kolme kuukautta kriisin kärjistymistä.

Hallitusohjelman mukaan valtiontaloutta pitää tasapainottaa menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan uusia leikkauslistoja ei ole toistaiseksi suunnitteilla. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) vakuuttaa puolestaan, etteivät sosiaalidemokraatit suostu nostamaan eläkeiän alarajaa nykyisestä 63 vuodesta tällä hallituskaudella.

Ekonomistit varoittavat hallitusta harkitsemattomista leikkauksista, sillä ne vähentävät kotimaista kysyntää entisestään. He peräänkuuluttavat työurien pidentämistä, joustoa työmarkkinoille sekä lisää panostuksia riskirahoitukseen ja tutkimukseen.

Aktia-pankin pääekonomisti Timo Tyrväinen ehdottaa, että tammikuussa voimaan tulevaa arvonlisäveron korotusta lykättäisiin 1-2 vuodella ja tuloveron korotuksesta luovuttaisiin kokonaan.

Hänen mukaansa nyt olisi hyvä hetki elvyttää, sillä verojen korotukset ja menojen leikkaukset vain syventävät taantumaa. Kasvua tukeva elvytys pitäisi kuitenkin kytkeä yhteen eläkeiän noston ja muiden työurien pidentämistä koskevien päätösten kanssa. Se toisi puhtia talouteen: taantuma lyhenisi, työllisyys vahvistuisi ja pitkän aikavälin velanhoitokyky paranisi.

Tyrväisen muistuttaa, että valtiontalous on Suomessa edelleen vahvempi kuin Euroopassa yleensä – velka nousee ensi vuonna 96 miljardiin euroon eli 47 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Finanssikriisin aikana elvytyksestä puhuttiin julkisena menona, joka kasvatti velkaa. Tyrväisen mielestä elvytystä pitäisi tarkastella pikemminkin investointina tulevaisuuden velanhoitokykyyn. Hän vertaa elvytystä yritysten investointeihin: niitä ei kyseenalaisteta, vaikka ne tehdään velaksi.

Tyrväinen puhuu ”hyvästä velasta”, jolla vahvistetaan talouskasvua ja velanhoitokykyä. ”Huono velka” on taas sellaista, joka ei vahvista kasvua vaan jää rasittamaan talouden pitkän ajan kasvumahdollisuuksia ja velanhoitokykyä.

Mutta kaikkein pahinta on se, jos elinkelpoiset yritykset kaatuvat ohimeneviin ongelmiin. Väliaikainen suhdannetyöttömyys muuttuu silloin pysyväksi rakenteelliseksi työttömyydeksi, kuten 1990-luvun laman jälkeen.

Teppo Tiilikainen

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Keskustelu

Suomalaiset yritykset selviäisivät parhaiten mikäli tehtäisiin veroremontti jossa yritysten omia pääomia kohdeltaisiin siten että yritysten kannattaisi maksimoita omien pääomien määrän ja minimoida velkaa. Yritysten vieraan pääoman verottaminen ja omien pääomien kasvattamiseen kannnustaminen toisi yrityksille kriisikestävyyttä jota ne tulevat tarvitsemaan.

Nyt keskustellaan vain Kreikasta… Jos tästä selvittäisiinkin Kreikan velkoja leikkaamalla siten, että Suomen osuus on se n. 2% Kreikan tukipaketeista. Se olisi pieni hinta eurokriisistä.

Näin ei todennäköisesti tule käymään. meillä paljon suuremmat kysymykset ovat edessä Saksan vaalien jälkeen ja kyyti tule olemaan kylmää tullevillle veronmaksusukupolville. . Euro-alueen tiivistyminen on edessä ja siihen kuuluvien maiden talouskontrolli kiristyy varmasti.

Viedäänkö Suomi mukaan tähän tiivistyvään euro-alueeseen vai jäädäänkö ulkopuolelle. Tämä on se suuri kansallinen kysymys, josta nyt pitäisi puhua. Kreikka on ja tulee olemaan pikku juttu tämän kysymyksen rinnalla…

Keskustelu olennaisista asioista eurokriisissä ei ole vielä alkanut… palataan asiaan 2013 tai 2014… kun päätä ollaan hakattu seinään vielä pari vuotta niin että luu näkyy.

Huono ajatus.Velkaa ei saa ottaa enää enempää ja Kreikalle ei saa antaa mitään anteeksi Suomen valtion lainoista.

Kaivakaa naftaliinista Pekkasen – Sorsan tekemä kokonaissuunnitelma, jonka Ahon hallitus tilasi ja SAK Lauri Ihalainen ja Paavo Lipponen SDP:n kanssa huusivat kumoon. Siinä toimintamalli.

Tehkää perheyritysten sukupolven vaihdos verottomaksi ja pankaa siihen ehto yhden uuden työn tekijän palkkaamisesta.Yhtiöihin investoivat voitot verottomiksi.

Älkää tehkö samanlaisia investointien torppauksia kuin ydinvoimaäänestys 90-luvun alussa.

Näitä luetaan juuri nyt