Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Lisää hyvää velkaa: elvytystä pitäisi tarkastella investointina tulevaisuuden velanhoitokykyyn

Blogit Nurkanvaltaaja 3.12.2012 07:30
Teppo Tiilikainen
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Taantuma syvenee. Olisiko meillä varaa ottaa velkaa ja elvyttää?

Kuvitus Janne Tervamäki.

Yritykset ovat huolissaan, kaikki talouden indikaattorit sojottavat alaspäin. Ensi talvesta on tulossa erittäin vaikea: vienti takkuaa, konkurssit ja irtisanomiset yleistyvät, työttömyys kasvaa.

Teknologiateollisuuden tilauskanta oli syyskuun lopussa kymmenen prosenttia pienempi kuin samaan aikaan viime vuonna. Pk-yritykset valittavat heikkoa kilpailukykyä. Työvoimakustannukset ovat liian korkeat ja yritysverotus liian kireää.

Joka puolelta tulee hälytysviestejä hallitukselle: jotain pitäisi tehdä ja nopeasti, sillä kotimarkkinoilta ja palvelusektorilta ei ole saatavissa samanlaista vetoapua kuin finanssikriisin aikana 2008-2009.

Uusi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) on yrittänyt herätellä hallituksen kriisitietoisuutta. Hän myöntää avoimesti, että hallitusohjelmalta on pudonnut pohja, koska talouden tilanne on heikentynyt ratkaisevasti puolitoista vuotta sitten käytyjen hallitusneuvottelujen jälkeen.

Hallitus arvioi tilannetta uudelleen joulukuussa, mutta mahdollisista toimista päätetään vasta kehysriihessä, joka pidetään kevättalvella. Hallitus ei ilmeisesti pidä tilannetta yhtä synkkänä kuin elinkeinoelämä, koska sillä on varaa odotella kolme kuukautta kriisin kärjistymistä.

Hallitusohjelman mukaan valtiontaloutta pitää tasapainottaa menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan uusia leikkauslistoja ei ole toistaiseksi suunnitteilla. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) vakuuttaa puolestaan, etteivät sosiaalidemokraatit suostu nostamaan eläkeiän alarajaa nykyisestä 63 vuodesta tällä hallituskaudella.

Ekonomistit varoittavat hallitusta harkitsemattomista leikkauksista, sillä ne vähentävät kotimaista kysyntää entisestään. He peräänkuuluttavat työurien pidentämistä, joustoa työmarkkinoille sekä lisää panostuksia riskirahoitukseen ja tutkimukseen.

Aktia-pankin pääekonomisti Timo Tyrväinen ehdottaa, että tammikuussa voimaan tulevaa arvonlisäveron korotusta lykättäisiin 1-2 vuodella ja tuloveron korotuksesta luovuttaisiin kokonaan.

Hänen mukaansa nyt olisi hyvä hetki elvyttää, sillä verojen korotukset ja menojen leikkaukset vain syventävät taantumaa. Kasvua tukeva elvytys pitäisi kuitenkin kytkeä yhteen eläkeiän noston ja muiden työurien pidentämistä koskevien päätösten kanssa. Se toisi puhtia talouteen: taantuma lyhenisi, työllisyys vahvistuisi ja pitkän aikavälin velanhoitokyky paranisi.

Tyrväisen muistuttaa, että valtiontalous on Suomessa edelleen vahvempi kuin Euroopassa yleensä – velka nousee ensi vuonna 96 miljardiin euroon eli 47 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Finanssikriisin aikana elvytyksestä puhuttiin julkisena menona, joka kasvatti velkaa. Tyrväisen mielestä elvytystä pitäisi tarkastella pikemminkin investointina tulevaisuuden velanhoitokykyyn. Hän vertaa elvytystä yritysten investointeihin: niitä ei kyseenalaisteta, vaikka ne tehdään velaksi.

Tyrväinen puhuu ”hyvästä velasta”, jolla vahvistetaan talouskasvua ja velanhoitokykyä. ”Huono velka” on taas sellaista, joka ei vahvista kasvua vaan jää rasittamaan talouden pitkän ajan kasvumahdollisuuksia ja velanhoitokykyä.

Mutta kaikkein pahinta on se, jos elinkelpoiset yritykset kaatuvat ohimeneviin ongelmiin. Väliaikainen suhdannetyöttömyys muuttuu silloin pysyväksi rakenteelliseksi työttömyydeksi, kuten 1990-luvun laman jälkeen.

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.