Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Lamaa ei ole – ainakaan vielä

Jarmo Raivio
Blogit Nurkanvaltaaja 25.5.2009 15:27

OK, tiedän jo etukäteen, että tämä on aivan turhaa talousnörtähtävää piipittämistä.

Kaksi otsikkoa viikonlopun Helsingin Sanomista: Lama pysäytti lapsikadon. Elokuvateatterit tekivät lamasta huolimatta kaikkien aikojen kävijäennätyksiä.

Toisessa jutussa puhutaan Finnkinon kävijämäärien kasvusta alkuvuonna, toisessa taas Helsingin yllättävästä muuttovoitosta. Ongelma on otsikossa: Suomi kun ei ole lamassa. Ja voi olla, ettei Suomi tämän talouskriisin aikana joudukaan lamaan.

Sen sijaan Suomi kyllä on taantumassa. Ja tukevasti.

Taantumasta puhutaan, jos maan bruttokansantuote pienenee kaksi vuosineljännestä peräkkäin (varoitin, talousnörtteilyä). Suomen kansantuote kääntyi laskuun heinäkuussa 2008 ja on tilastojen mukaan laskenut yhteensä 1,6 prosenttia huipustaan (jos haluaa tunnelmoida numeroiden parissa, ne löytyvät täältä).

Luvusta tulee huomattavasti rumempi kahden viikon päästä tiistaina, kun Tilastokeskus saa ynnäiltyä ”pika”tilaston tammi-maaliskuun BKT-luvuista.

Viennin ja tuotannon alkuvuoden numerot on jo laskettu, ja niistä voi päätellä, että tulossa on karmeita BKT-lukuja. Todennäköisesti kansantuote laskee enemmän kuin yhdenkään neljänneksen aikana 1990-luvun lamassa (ja se tosiaan oli lama).

On myös mahdollista, että samalla huomataan Suomen olleen taantumassa yhdeksän kuukauden sijasta jo 15 kuukautta. Talous kääntyi laskuun jo vuoden 2008 alussa mutta laskun katkaisi keväällä pikkuriikkinen nousu. Sitten lasku jatkui. Kesäkuussa Tilastokeskus tarkentaa lukujaan ja voi hyvin olla, että tarkistuksessa tuo pieni kasvu sulaa pois.

Laman määritelmä on huomattavasti sumuisempi kuin taantuman. Kohtalaista hyväksyntää on saanut kaksikohtainen peukalosääntö. Sen mukaan lama on tilanne, jossa:

  • Maan bruttokansantuote laskee yli 10 prosenttia

tai jossa

  • Maan bruttokansantuotteen lasku kestää yli kolme vuotta

Suomi on siis vielä kaukana näistä rajoista. Euroopasta löytyy kyllä jo lamamaitakin, esimerkiksi Latvia ja Viro näyttävät menneen lamaan kertarysäyksellä.

Useimpien ennustajien mukaan taantumasta tulee meilläkin paha, mutta lamaksi se ei ylly. Esimerkiksi yleispessimistinen Suomen Pankin ennuste arvioi taantuman kestävän kaksi vuotta ja Suomen BKT:n supistuvan yhteensä hieman yli kuusi prosenttia.

Kaikki eivät lamamääritelmää noudata. Osittain kyse onkin sanapyörittelystä, työpaikkansa menettäneelle lienee merkityksetöntä, tuliko potkut taantuman vai laman takia.

Suomessa kuitenkin L-sanalla on erityistä painoa, koska se tuo heti mieleen 1990-luvun alun. Nykyinen katastrofi jää vielä kauaksi siitä.

No, saman termivirheen teki jo punk-yhtye Problems 30 vuotta sitten. Sen ensisingle Ei tää lama päähän käy lukeutuu kaikkien aikojen sinivalkoisiin punk-rykäisyihin (kyllä, luin tämän internetistä).

Tilastokeskuksen BKT-kuvaajasta näkyy kuitenkin aivan selvästi, että 1970-luvun jälkipuoliskolla kasvu hidastui, mutta ei kääntynyt negatiiviseksi. Kyseessä ei siis ollut edes taantuma, saatika sitten lama.

Jarmo Raivio

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.

Keskustelu

Luulenpa, että ”l-sanan” käytöllä on myös skandaalinhakuinen puolensa. Taantumaan ihmiset rupeavat jo tottumaan, mutta lama kuulostaa sopivan uhkaavalta ja vaaralliselta. Olen samaa mieltä siitä, että sanaa ei saisi käyttää huolettomasti, sillä kuten jutussa todetaan, Suomen talous ei ainakaan toistaiseksi ole romahtanut samassa mittakaavassa kuin 90-luvun alussa.

Onkohan hyödyttymämpää hommaa olemassakaan kuin saivarrella sanojen sävyeroista?

Näitä luetaan juuri nyt