Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Kurjuus Suomessa saavutti lukemat 10,6

Blogit Nurkanvaltaaja 31.10.2011 07:31
Jarmo Raivio
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.

symbolikuva talouskäyrästäSyyskuussa kurjuus saavutti Suomessa arvon 10,6, mikä on korkein lukema sitten vuoden 2002. Vielä viime vuonna kurjuus jäi alle kymmenen.

Niin kutsuttu kurjuusindeksi, eli misery index, on nopea ja karkea tapa arvioida, kuinka hyvin maan talous tuottaa hyvinvointia kansalaisille. Sen kehitti amerikkalainen kansantaloustieteilijä Arthur Okun.

Kurjuusluku saadaan ynnäämällä maan työttömyysprosentti sekä inflaatioprosentti, eli hintojen nousutahti. Suuret luvut ovat huonoja – kun työttömyys on korkea ja hinnat nousevat nopeasti, taloustilanne on kurjempi kuin alhaisen työttömyyden ja matalan inflaation aikoina.

Laskemalla Suomen kurjuusluvut 35 vuoden ajalta huomataan, että 1970-luku oli kurjaa aikaa. Työttömyys oli alhaalla, mutta erittäin nopea inflaatio nosti esimerkiksi vuonna 1975 kurjuusindeksin yli 20:een. Mauno Koiviston aloittaessa presidenttinä kurjuusluku oli yhä yli 16, mutta 1980-luvun lopun nousukaudella se painui alle kymmeneen.

Siitä alkoikin lama.

Hintojen nousu käytännössä pysähtyi, mutta työttömyys nousi rajusti. Vuonna 1993 kurjuusindeksi oli 18,7, eli edelleen alle 1970-luvun huippuvuosien. Lamasta alkoi kurjuuden hidas pieneneminen, kun työttömyys laski ja hintojen nousu pysyi alhaisena.

Vuonna 2004 päästiin taas alle kymmenen ja vähiten kurjaa oli vuonna 2009, kun kurjuusindeksi oli 8,4. Viimeisen 35 vuoden aikana kurjuus kävi lähes yhtä alhaalla toisenkin kerran, vuonna 1987.

Kuka on kurjin?

Kurjuusindeksin hyvä puoli on se, että se tekee eri maiden vertailun helpoksi. Suomen ja Ruotsin kurjuusmittarit olivat syyskuun työttömyys- ja inflaatioluvuilla laskettuina lähes samoissa lukemissa, Suomessa oli vain hieman kurjempaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa oli kurjempaa kuin Suomessa, siellä kurjuusindeksi liikkuu 13 tuntumassa.

Maavertailut paljastavat myös indeksin heikkoudet. Japani menestyy kurjuusmittarilla mitattuna mainiosti, vaikka maan talouskasvu on ollut jo pitkään käytännössä nollassa. Matalan työttömyyden ja laskevien hintojen maassa kurjuusindeksi on lähellä nollaa.

Nykyään kansantaloustieteilijät ovat kehitelleet mitä monimutkaisimpia mittareita ihmisten ja kansakuntien onnellisuuden arvioimiseen. Niihin verrattuna Okunin kurjuusindeksi vaikuttaa kansantalouden laitoksen kahvitunnilla kokoon raapaistulta kyhäelmältä. Siitä onkin tehty monimutkaisempia versioita, joissa otetaan huomioon esimerkiksi korkotaso sekä talouskasvu.

Kyselytutkimusten perusteella on myös saatu selville, että työttömyyden yhden prosentin kasvu lisää ihmisten kokemaa talouskurjuutta huomattavasti enemmän kuin hintojen nousuvauhdin kiihtyminen yhdellä prosentilla. Ratkaisuksi tutkijat ovat ehdottaneet uudistettua kurjuusmittaria, jossa työttömyydelle annetaan suurempi painoarvo kuin hintojen nousulle.

Perusmallin kurjuusindeksin vahvuus on, että se perustuu niin vahvasti arkijärkeen: korkea työttömyys lisää talouskurjuutta, samoin nopea hintojen nousu. Suomen kurjuuslukua ovat viime aikoina potkineet ylöspäin sekä inflaatio että työttömyys, molemmat ovat olleet kasvussa. Vielä isompia lukuja on tiedossa, jos rikkaiden maiden velkaongelmaa aletaan hoitaa päästämällä inflaatio kiihtymään.

Kuvitus Janne Tervamäki

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.