Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Kurjuus Suomessa saavutti lukemat 10,6

Jarmo Raivio
Blogit Nurkanvaltaaja 31.10.2011 07:31

symbolikuva talouskäyrästäSyyskuussa kurjuus saavutti Suomessa arvon 10,6, mikä on korkein lukema sitten vuoden 2002. Vielä viime vuonna kurjuus jäi alle kymmenen.

Niin kutsuttu kurjuusindeksi, eli misery index, on nopea ja karkea tapa arvioida, kuinka hyvin maan talous tuottaa hyvinvointia kansalaisille. Sen kehitti amerikkalainen kansantaloustieteilijä Arthur Okun.

Kurjuusluku saadaan ynnäämällä maan työttömyysprosentti sekä inflaatioprosentti, eli hintojen nousutahti. Suuret luvut ovat huonoja – kun työttömyys on korkea ja hinnat nousevat nopeasti, taloustilanne on kurjempi kuin alhaisen työttömyyden ja matalan inflaation aikoina.

Laskemalla Suomen kurjuusluvut 35 vuoden ajalta huomataan, että 1970-luku oli kurjaa aikaa. Työttömyys oli alhaalla, mutta erittäin nopea inflaatio nosti esimerkiksi vuonna 1975 kurjuusindeksin yli 20:een. Mauno Koiviston aloittaessa presidenttinä kurjuusluku oli yhä yli 16, mutta 1980-luvun lopun nousukaudella se painui alle kymmeneen.

Siitä alkoikin lama.

Hintojen nousu käytännössä pysähtyi, mutta työttömyys nousi rajusti. Vuonna 1993 kurjuusindeksi oli 18,7, eli edelleen alle 1970-luvun huippuvuosien. Lamasta alkoi kurjuuden hidas pieneneminen, kun työttömyys laski ja hintojen nousu pysyi alhaisena.

Vuonna 2004 päästiin taas alle kymmenen ja vähiten kurjaa oli vuonna 2009, kun kurjuusindeksi oli 8,4. Viimeisen 35 vuoden aikana kurjuus kävi lähes yhtä alhaalla toisenkin kerran, vuonna 1987.

Kuka on kurjin?

Kurjuusindeksin hyvä puoli on se, että se tekee eri maiden vertailun helpoksi. Suomen ja Ruotsin kurjuusmittarit olivat syyskuun työttömyys- ja inflaatioluvuilla laskettuina lähes samoissa lukemissa, Suomessa oli vain hieman kurjempaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa oli kurjempaa kuin Suomessa, siellä kurjuusindeksi liikkuu 13 tuntumassa.

Maavertailut paljastavat myös indeksin heikkoudet. Japani menestyy kurjuusmittarilla mitattuna mainiosti, vaikka maan talouskasvu on ollut jo pitkään käytännössä nollassa. Matalan työttömyyden ja laskevien hintojen maassa kurjuusindeksi on lähellä nollaa.

Nykyään kansantaloustieteilijät ovat kehitelleet mitä monimutkaisimpia mittareita ihmisten ja kansakuntien onnellisuuden arvioimiseen. Niihin verrattuna Okunin kurjuusindeksi vaikuttaa kansantalouden laitoksen kahvitunnilla kokoon raapaistulta kyhäelmältä. Siitä onkin tehty monimutkaisempia versioita, joissa otetaan huomioon esimerkiksi korkotaso sekä talouskasvu.

Kyselytutkimusten perusteella on myös saatu selville, että työttömyyden yhden prosentin kasvu lisää ihmisten kokemaa talouskurjuutta huomattavasti enemmän kuin hintojen nousuvauhdin kiihtyminen yhdellä prosentilla. Ratkaisuksi tutkijat ovat ehdottaneet uudistettua kurjuusmittaria, jossa työttömyydelle annetaan suurempi painoarvo kuin hintojen nousulle.

Perusmallin kurjuusindeksin vahvuus on, että se perustuu niin vahvasti arkijärkeen: korkea työttömyys lisää talouskurjuutta, samoin nopea hintojen nousu. Suomen kurjuuslukua ovat viime aikoina potkineet ylöspäin sekä inflaatio että työttömyys, molemmat ovat olleet kasvussa. Vielä isompia lukuja on tiedossa, jos rikkaiden maiden velkaongelmaa aletaan hoitaa päästämällä inflaatio kiihtymään.

Kuvitus Janne Tervamäki

Jarmo Raivio

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.

Keskustelu

Tuo luku olisi paljon suurempi Suomessa, jos käytettäisiin esim työttömyysluvuissa oikeaa ja realistisempaa laskentatapaa, jota käytettiin vielä ennen -90 luvun lamaa, jonka jälkeen Kokoomus ja Sdp halusi muuttaa tilastointitapaa ”positiivisemmaksi”.

Kurjuusmittari on nimensä veroinen ainoastaan siksi että se on kurja mittari.

Voimakkaan talouskasvun aikana inflaatio kasvaa, mistä (mitarin mukaan) kurjuus lisääntyy. Asiahan on päinvastoin.

Vastaavasti kovan lama (kuten -90 luvun alussa) leikkaa inflaatiota ja sikäli lamatilanne vähentää kurjuutta. Muka.

Toinen seikka joka pisti silmään oli se, että kurjuusmittarin on kehittänyt amerkkalainen. USA:ssa ei ole työttömyyskorvausta joten siellä kurjuus kehittyy aivan toisin kuin meillä.

Todella kurja kurjuuden mittaus, kun korkean inflaation markka-aikoina kansalla oli sentään töitä, ja korkea inflaatio innoitti tavoitteiden ottamiseen, kun inflaatio nakersi omia lainoja.

Kun hyväuskoisten höynätettyjen naivisimissaan takaamat vastuut räjähtävät Suomen maksuun kurjuus on suuri ja muistelemme haikeudella nykyistä vähemmän kurjaa aikaa, jossa valitettiin ja ruihnattiin jopa tyhjästä.

-0

Näitä luetaan juuri nyt