Kuplapuhe on palannut - onko siihen syytä?

Myynti nolla, arvo miljardi.

Kuvitus Janne Tervamäki.

Muistatko vielä teknokuplan?

Kun Nokian osake maksoi yli 60 euroa, kansa jonotti Satama Interactiven osakkeita ja hyvin asioista perillä olevat teleanalyytikot Lontoon Citystä arvioivat, että Sonera Plaza -internetportaalin arvo liikkui hyvinkin 23 miljardissa markassa.

Se kupla puhkesi.

Nyt Nokian osake maksaa hyvänä päivänä 2,5 euroa, Satama Interactive on jo kauan sitten lakannut olemasta ja Plaza on Suomen 15. suosituin nettisivu.

Nettikuplan puhkeaminen 2000-luvun alussa ei kuitenkaan merkinnyt sitä, että kuplat siirtyivät taloushistoriaan. Irlannissa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa puhallettiin vuosikymmenen jälkipuoliskolla muhkeat asuntokuplat. Niiden puhkeamisen aiheuttamaa krapulaa podetaan edelleenkin.

Nyt kuplapuhe on palannut.

Runsas kuukausi sitten sosiaalisen median jättiläinen Facebook ilmoitti ostavansa Instagram-nimisen yhtiön. Sen ainoa tuote on Instagram-sovellus, jolla kännykkäkameralla otettuja kuvia voi käsitellä ja julkaista ne esimerkiksi Facebookissa tai Twitterissä. Instagrammilla kuvan voi esimerkiksi muuttaa suorakulmiosta neliön muotoiseksi ja saada sen näyttämään 1970-luvun haalistuneelta polaroidilta.

Varmasti järkevä kauppa, monet Facebook-käyttäjät epäilemättä muuttavat mielellään kännykkäkuviaan neliömäisiksi ja polaroidmaisiksi. Kohua herätti kuitenkin hinta: Facebook maksoi ostoksestaan miljardi dollaria eli vajaa 770 miljoonaa euroa.

Sillä rahalla voisi Helsingin pörssin keskisuurista yhtiöistä ostaa esimerkiksi rakentaja Lemminkäisen ja laivanvarustaja Finnlinesin, jäisi vielä yli 70 miljoonaa euroa käyttörahaakin. Vertailun vuoksi: näillä kahdella yhtiöllä on yhteensä yli 10 000 työntekijää, Instagrammilla taas 13.

Työntekijämääriä mielenkiintoisempaa on se, että Instagram on yhtiö, jolla ei koko 15 kuukautta kestäneen olemassaolonsa aikana ole ollut lainkaan liikevaihtoa. Se ei myy mitään. Ohjelma on ilmainen ja kuvien jakaminen sen avulla on ilmaista.

Perussijoittajat turvassa

It-kuplan paisuessa maallikot ihmettelivät, miksi järkyttävän tappiollisten yhtiöiden pörssiarvo nousi hetkessä kymmeniin miljardeihin euroihin. Asiantuntijat totesivat, että maallikot eivät ymmärrä: tärkeintä on nopea kasvu, voitot tulevat sitten myöhemmin. Yhtiöiden arvoa mitattiinkin liikevaihdon kasvunopeudella.

Useimmilla 1990-luvun lopun nettiraketeilla oli kuitenkin ajatus jossakin vaiheessa myydä jotakin, oli se ajatus sitten kuinka epärealistinen tahansa. Instagramilla ei ole. Palvelun muuttamista maksulliseksi tai rahoittamista mainosmyynnillä ei ole kaavailtu.

Se tekee yhtiön arvon määrittämisen näkökulmasta riippuen joko mahdottomaksi tai mukavan helpoksi. Nettikuplan vuosina yhtiön arvo määritettiin ottamalla yhtiön liikevaihto ja kertomalla se hartaisiin toiveisiin perustuvalla kasvuprosentilla. Nyt lukuja arvonmäärityksen pohjaksi on vielä vähemmän.

Edellisiin kertoihin verrattuna erona on se, että tavallisen ihmisen on erittäin vaikea päästä tärvelemään rahojaan tässä kuplassa. Huippuhintoja on maksettu pienistä kasvuyrityksistä, joiden osakkeet eivät ole perussijoittajien ulottuvilla.

Maksajina ovat pääomasijoittajat tai toiset yritykset, kuten Facebook. Se on pörssiin piakkoin listautuva erittäin voitollinen yhtiö, jolla on mainiosti varaa maksaa miljardi dollaria Instagrammin kaltaisesta näppärästä palvelusta.

Samasta syystä näyttää myös siltä, ettei tämän kuplan puhkeamisella ole kovin rajuja kansantaloudellisia vaikutuksia, toisin kuin esimerkiksi it- tai asuntokuplissa.

Tai siis ehkä mitään kuplaa ei olekaan, ehkä Instagram tosiaan on arvokkaampi yhtiö kuin Lemminkäinen ja Finnlines yhteensä. Kuten kaikilla edellisilläkin kerroilla, osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että puheet kuplasta osoittavat syvää asiantuntemattomuutta.

Entinen Sonera Plaza on nykyään osa Otavamediaa.