Kuinka pelastaa Euroopan talous?
Suomen asiantuntijat ovat kriittisiä huippututkijoiden lamantorjuntareseptille, jonka Nurkanvaltaaja esitteli viikko sitten.
Suomalaisten ekonomistien, pankkimiesten ja sijoituseksperttien enemmistö pitää huonona tai ainakin epärealistisena eurooppalaisen tutkijaryhmän ehdotusta, että EU-maat ryhtyisivät yhteisesti pääomittamaan eurooppalaisia kriisipankkeja Euroopan investointipankin EIP:n kautta.
Sen sijaan Nurkanvaltaajan poimima otos kotimaisia talousasiantuntijoita pitää oikeana tai vähintään oikeansuuntaisena tutkijaryhmän arviota, että finanssikriisi uhkaa viedä Euroopan lamaan ilman EU-valtioiden määrätietoisia toimia.
Hätähuudolla jo yli
300 allekirjoittajaa
2. lokakuuta Nurkanvaltaajan palstalla kerrottiin eurooppalaisten tähtitutkijoiden hätähuudosta.
Talouspolitiikan tutkimukseen erikoistunut tutkijaryhmä arvioi avoimessa kirjeessään EU-maiden johtajille, että rahoituskriisi saattaa syöstä Euroopan kansantaloudet 1930-luvun laman kaltaiseen kierteeseen, elleivät poliitikot pysty päättämään yhdessä koko unionia ja sen jäsenvaltioita koskevista toimenpiteistä.
Ekonomistien resepti oli se, että EU:n pitää pääomittaa pankkijärjestelmä uudelleen. He esittävät osakepääoman pumppaamista pankkeihin Euroopan Investointipankin EIP:n kautta.
Alun perin tutkijoiden kirjeellä oli kymmenen allekirjoittajaa. Runsaassa viikossa allekirjoitusten määrä on kasvanut kuin lumivyöry. Torstai-iltana 9. lokakuuta nimensä oli pannut sen alle jo 327 tutkijaa, jotka edustivat Euroopan yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä.
Nurkanvaltaaja teki 25 suomalaiselle tutkijalle, pankinjohtajalle ja sijoitusjohtajalle sähköpostikyselyn, jossa heille asetettiin kaksi kysymystä tutkijoiden kirjeestä.
1. Onko diagnoosi oikea?
ja
2. onko resepti oikea?
Diagnoosia piti oikeana tai oikeansuuntaisena 18 vastaajaa eli selvä enemmistö, vääränä sitä piti kuusi ja yhdessä vastauksessa ei otettu kantaa.
Reseptiä taas piti vääränä, riittämättömänä tai epärealistisena selvä enemmistö, 16 vastaajaa. Yhdeksän asiantuntijaa oli valmis yhtymään CEPR-ryhmän suosituksiin.
Seuraavassa esitetään muutamia poimintoja vastaajien näkemyksistä.
”Hyvä
diagnoosi”
OP-Pohjolan ekonomisti Timo Lindholm: ”Diagnoosi on mielestäni oikea. Rahoitusmarkkinoiden kitka ja epäluottamus uhkaavat heikentää Euroopan reaalitaloutta merkittävästi.”
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) suhdannepäällikkö Pasi Sorjonen: ”Tässä tilanteessa diagnoosi on oikea. Jos se olisi esitetty 12-18 kuukautta sitten, sitä olisi ollut hankala uskoa muuten kuin pelottavana ja äärimmäisen epätodennäköisenä uhkakuvana.”
Varman sijoitusjohtaja Risto Murto: ”Kansainvälinen finanssikriisi on todennäköisesti vakavin toisen maailmansodan jälkeen. On kuitenkin vielä jonkin verran auki, ovatko reaalitalouden ongelmat yhtä vakavat kuin itse finanssijärjestelmän ongelmat.”
”Huono
diagnoosi”
Taloushistorioitsija Antti Kuusterä: ”Mukana on näköjään aivan huippunimiä kuten Alesina, Baldwin tai Tabellini. Diagnoosi vaikuttaa yllättävän ’populistiselta’, kuten lause satojen miljoonien ihmisten talletusten menetyksestä osoittaa. Kriisi on ilman muuta syvä, mutta tilanne on hyvin erilainen eri EU-maissa, joten aivan näin synkkään mustamaalailuun en menisi.”
Oulun yliopiston professori Mikko Puhakka: ”Tämänhetkisen tiedon mukaan kirjoitus ylidramatisoi tilannetta Euroopan kannalta. Ei liene vielä tarvetta puhua ’vain kerran elämässä tapahtuvasta finanssikriisistä’. Kirjoitusta leimaa myös kova luotto julkisen vallan mahdollisuuksiin ja kykyihin vaikuttaa tapahtumiin. Markkinatalouden yksi olennaisimpia piirteitä on, että huonot yritykset joutuvat vaikeuksiin ja konkursseihin. Yleissääntö on, että julkisen vallan ei tule niitä pelastaa.”
”Hyvä
resepti”
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander: ”Resepti on oikea. Lisäisin siihen kuitenkin myös sen, että EKP:n pitäisi nopeasti painaa korkonsa 2 prosenttiin, jotta varallisuushintojen lasku saataisiin pysäytettyä.”
Pankinjohtaja, joka haluaa jäädä anonyymiksi: ”Pankkituen päävaihtoehtoja on kaksi: ostetaan julkisin varoin arvopapereita, joiden läpinäkymättömyys on muodostunut lähes ylipääsemättömäksi esteeksi niiden kaupankäynnille ja siten likviditeetille (vrt. USA:n 700 miljardin dollarin paketti) tai sijoitetaan julkisia varoja pankkien osakepääomaan tai osakepääomaan rinnastettaviin velkakirjoihin, kuten Suomessa tehtiin vuonna 1992-93. On mahdollista, että Euroopassa jälkimmäinen vaihtoehto olisi fiksumpi, koska täällä kysymys ei oikeastaan ole myrkyllisistä arvopapereista, vaan huonosti hoidetuista pankeista.”
”Huono
resepti”
Itsenäinen rahoituskonsultti Heikki Koskenkylä: ”Koska EU ei ole liittovaltio, on erittäin vaikeata sopia yleisestä pääomatuesta. Ongelmana on myös se, ettei kaikilla pankeilla eikä mailla ole ongelmia, joten miksi ne lähtisivät leikkiin mukaan?”
Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen: ”Resepti on väärä. EU ei ole liittovaltio. Aivan kuten tutkijoiden ehdotusta kritisoinut professori Jürgen Hagenkirjoittaa: EU:lla ei ole tähän tarkoitukseen varoja eikä valtuuksia.”
25 ekspertin
kohderyhmä
Nurkanvaltaajan otokseen kuuluivat seuraavat henkilöt: Hannu Ranki, Tresor, Timo Lindholm, OP-Pohjola, Urho Lempinen, CD Group, Risto Murto, Varma, Lauri Uotila, Sampo Pankki, Jussi Laitinen, Aktia, Heikki Niemeläinen, Kuntien takauskeskus, Sixten Korkman, ETLA, Timo Ritakallio, Ilmarinen, Pasi Sorjonen, ETLA, Pertti Haaparanta, HKKK, Jaakko Kiander, PT, Mika Widgrén, Turun kauppakorkeakoulu, Leena Mörttinen, Nordea, Mikko Puhakka, Oulun yliopisto, Timo Nikinmaa, ETLA, Antti Kuusterä, Heikki Koskenkylä, Juuso Salokoski.
PTT:n tutkijat Petri Mäki-Fränti ja Markus Lahtinen antoivat yhteisen vastauksen. Lisäksi viisi vastannutta asiantuntijaa halusivat jäädä nimettömiksi.