Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Kuinka käy talletusten islantilaispankeissa?

Kustaa Hulkko
Blogit Nurkanvaltaaja 10.10.2008 13:25

Suomalaisen tallettajan ei ole miesmuistiin tarvinnut pelätä menettävänsä pankille uskomaansa rahaa. Nyt tämä riski on ajankohtainen. Se liittyy islantilaisiin pankkeihin.

Suurin riski liittyy talletuksiin, joita suomalaiset ovat tehneet islantilaisen Kaupthingin Suomen-sivukonttoriin.

10500 suomalaisella on sivukonttorissa yhteensä 88 miljoonan euron avista- ja määräaikaistalletukset. ”Avista” tarkoittaa sitä, että talletukset ovat periaatteessa heti nostettavissa.

Muita talletuksia Kaupthingin sivukonttorissa on 23 miljoonan euron arvosta. Näihin tallettajiin kuuluvat erityisesti suomalaiset kunnat.

Periaatteessa
menee huonosti

Talletussuoja turvaa näistä talletuksista 67 miljoonaa euroa. Enin osa turvasta perustuu Islannin talletussuojaan, pieni osa Suomen järjestelmään.

Esimerkiksi jos asiakkaalla olisi Suomen Kaupthingissä 25000 euron talletus, siitä olisi 20887 euroa Islannin vastuulla ja loput 4113 euroa Suomen vastuulla.

Sen sijaan 10000 euron talletuksesta Suomen talletussuoja ei turvaisi senttiäkään, vaan Islanti vastaisi koko summasta.

Onko Islannin talletussuoja rakennettu kalliolle vai hiekalle?

Valitettavasti hiekalle.

Islannin valtio on kansallistanut suurimman osan maan pankkijärjestelmästä ja ottanut siten vastuulleen myös suurta uhkapeliä pelanneiden pankkien jättimäiset sitoumukset.

Kuitenkin Islannin kansantalous on pieni, suunnilleen Lahden-Hollolan talousalueen suuruinen. Maan bruttokansantuote vain noin 9 miljardia euroa eli 5 prosenttia Suomen bkt:sta. Se ei millään pysty kantamaan maan pankkien velkoja, joiden määrä on ainakin kymmenkertainen bkt:hen verrattuna.

Valitettavasti on siis erittäin epätodennäköistä, että Islanti pystyisi huolehtimaan suomalaisista tai muistakaan ulkomaisista tallettajista, vaikka he nauttivat maan talletussuojaa.

Kun valtio on hädässä – ja Islanti eittämättä on suurissa vaikeuksissa – sen velvollisuus on huolehtia ensisijaisesti omista kansalaisistaan.

Käytännössä
menee paremmin

Käytännössä tilanne ei välttämättä ole aivan niin lohduton kuin edellä maalailtiin.

Kaupthingin Suomen-toimitusjohtaja Lauri Rosendahl on vakuuttanut, että kaikki talletusrahat ovat tallessa. Sivukonttori on vain rahoittanut niillä 150 miljoonan euron luotot, jotka se on antanut yrityksille ja yksityishenkilöille. Näitä saatavia ei tietenkään voi realisoida silmänräpäyksessä.

Niinpä Rosendahl on ehdottanut, että Suomen valtio lainaisi rahat Suomen Kaupthingille, joka maksaisi tallettajat ulos, ja maksaisi lainan takaisin valtiolle sitten, kun luotonottajat ovat maksaneet sille.

Suomen viranomaiset pohtivat parhaillaan, mitä asiassa pitäisi tehdä.

Mutta mikä estäisi Kaupthingin Reykjavikissä toimivaa pääkonttoria kaappaamasta Suomen tallettajien rahoja Islantiin, missä niille on polttava tarve?

Este on yksinkertaisesti hallinnollinen. Rahansiirron tiellä olisi elävää voimaa: suomalaisia virkamiehiä.

Rahoitustarkastus kertoi torstaina 9. lokakuuta keskeyttäneensä Kaupthingin sivukonttorin toiminnan. Ratan asiamies holhoaa nyt sivukonttoria.

”Toiminnan keskeyttäminen toistaiseksi edistää kaikkien tallettajien tasavertaista kohtelua”, kuuluu Ratan viileän asiallinen perustelu.

Suomessa neljä
islantilaispankkia

Finanssikriisin aikana Islannin valtio on ottanut holhoukseensa kolme islantilaisten omistamaa pankkia: Landsbankin, Glitnirin ja Kaupthingin. Sen sijaan investointipankki Straumur Burdaras sinnittelee toistaiseksi omin voimin.

Kaikki neljä edellä mainittua pankkia toimivat myös Suomessa. Niistä Landsbanki ei ole toiminut suomalaisilla talletusmarkkinoilla.

Pankin ulkomaantoiminta voidaan organisoida kahdella päätavalla: tytärpankin tai sivukonttorin varaan.

Straumur Burdaras omistaa Suomessa eQ-pankin ja Glitnir samannimisen tytärpankin. Sekä eQ että Suomen Glitnir ovat juridisesti suomalaisia pankkeja ja kuuluvat Suomen talletussuojajärjestelmään.

Suomen talletussuoja on ollut keskiviikosta, 8. lokakuuta lähtien 50000 euroa pankkia ja tallettajaa kohden. Toisin sanoen 50000 euroa on katto, johon asti Suomen valtio turvaa tallettajan varat yhdessä suomalaisessa pankissa.

Ratan kurinpitotoimet ulottuvat myös eQ- ja Glitnir-tytärpankkeihin.

Maanantaina 6. lokakuuta Rata päätti pyrkiä estämään sen, että nekään siirtäisivät varojaan emopankeilleen tai muuallekaan ulkomaille.

”Vaikka nämä pankit olivatkin pitäneet Suomesta vastaanotetut talletusvarat sijoitettuna Suomessa, tällä päätöksellä pyrittiin säilyttämään varojen pysyminen Suomessa Islannin rahoituskriisin syvetessä sekä edistämään suomalaisten tallettajien asemaa”, Rata kertoi.

Tytär eri juttu
kuin sivuliike

Tytärpankin talletussuoja noudattaa isäntämaan – tässä tapauksessa Suomen – lainsäädäntöä. Sen sijaan sivukonttorin talletussuoja on yhtä kuin pankin kotivaltion talletussuoja.

Kuten sanottu, Kaupthingilla ei ole Suomessa tytärpankkia, vaan sivuliike eli sivukonttori.

Kuitenkin myös ulkomaisen pankin Suomessa toimiva sivukonttori voi liittyä Suomen järjestelmään täydentääkseen kotimaansa talletussuojan suomalaiseen maksimiin asti. Juuri näin on tehnyt myös Kaupthing.

Parhaillaan Suomen viranomaiset pohtivat, pitäisikö 50000 euron talletussuoja ulottaa koskemaan myös Kaupthingin Suomen-konttorissa olevia talletuksia.

Lähetä kysymyksiä
finanssikriisistä

Miksei pankkeja voi päästää konkurssiin yhtä helposti kuin tavallisia yrityksiä? Miksi tallettajien varat pitää turvata?

Mitä olet aina halunnut tietää finanssikriisistä, mutta et ole rohjennut kysyä?

Lähetä kysymyksiä tai kommentteja finanssikriisistä tai rahoitusmarkkinoista yleensä, niin Nurkanvaltaaja etsii niihin vastaukset yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Kysymyksen voit kirjoittaa kommenttina tuohon alle tai sen voi lähettää täältä.

Kaikki Nurkanvaltaaja-blogin merkinnät löydät täältä

Kustaa Hulkko

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Keskustelu

Olisihan tämä pitänyt arvata jo silloin, kun islantilaispankit lupsivat niin korkeata korkoa talletuksille! Ehkä opimme tästä epäilemään mainoksia ja välttämään riskejä?

Nurkanvaltaaja totesi edellä olevassa blogissaan ohimennen, että viranomaiset pohtivat, pitäisikö Suomen lähes uunituore 50000 euron talletussuoja ulottaa koskemaan myös Kaupthingin Suomen-konttorissa olevia talletuksia.
Rahoitustarkastus otti 13. lokakuuta kannan, että sillä ei ole huomautettavaa Kaupthing Bankin sivuliikkeen tallettajan lisäsuojan korotuksesta.
Rata antoi asiasta lausunnon Suomen talletussuojarahaston hallitukselle. Ratan mukaan tallettajien tasavertainen kohtelu toteutuisi tätä kautta.
Lisäsuoja koskisi tässä tapauksessa siis talletuksia 25 000 eurosta 50 000 euroon.
Hmmmm. Nurkanvaltaaja puolestaan toteaa vain sen, että jokin raja pitäisi olla kerjätessäkin. Kaupthingin Suomen-johtohan ilmoitti juuri, että rahaa kyllä riittää talletusten maksamiseen.
Sitä paitsi jokin riski pitäisi olla niilläkin, jotka ovat aikoinaan ehdoin tahdoin halunneet sijoittaa yli 25000 euroa Kaupthingin sivukonttoriin. Yleensäkin koko rajoitetun talletussuojan idea perustuu ajatukseen, jonka mukaan suurtallettajat kykenevät valvomaan pankkeja ja äänestämään tarpeen vaatiessa jaloillaan.
Asian ratkaisee lopulta talletussuojarahaston hallitus. Siinä ovat edustettuina Nordea, OP-Pohjola, Sampo-pankki, Finanssialan keskusliitto ja – Kaupthing. Kaupthing tietysti joutuu jääväämään itsensä.
Saa nähdä, minkä kannan muut ottavat.

Nythän tämä ”finanssikriisi” on ohi! Lupaus veronmaksajien rahoista nosti kursseja. Toisten rahat rauhoittaa aina kapitalistia.

Näitä luetaan juuri nyt